Tekijä: Petteri Muukkonen

Tutkimushankkeemme kuuluu Lähiöohjelmaan 2020-2022, jossa tavoitellaan asuinalueiden eriytymisen ehkäisemistä ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä. Tutkimuksessamme tuotamme tietoa kaupunkien asukkaiden liikkumismahdollisuuksien saavutettavuudesta kahdessa lähiössä. Yksi tärkeä työsarka on lasten ja nuorten liikunnassa. Kuten vastikään julkaistut kouluikäisten liikkumissuositukset korostavat, on pyrittävä siihen, että kaikilla olisi turvalliset ja yhdenvertaisesti saavutettavat päivittäisen liikkumisen mahdollisuudet.

Hankimme tietoa lähiöiden lasten ja nuorten liikkumisesta kyselyn avulla. Kyselyvastaukset toimivat havainnointi- ja laskuriaineistojen sekä aikuisten kyselyaineiston rinnalla kertoessaan tiettyjen paikkojen käytöstä. Kysely käsittelee myös liikuntapaikkojen käytön esteitä, korona-ajan vaikutusta liikuntaan, koulumatkojen kulkutapoja ja liikunta-aiheista julkaisemista sosiaalisessa mediassa. Kouluikäisten kyselyaineistoa kerätään kahdesti. Ensimmäisen kierroksen vastaukset ovat jo pureskeltavina.

Kumarrus kouluille

Ensimmäinen kyselykierros järjestettiin helmikuussa hankien, pakkasten ja vauhdilla vaihtuvien koronatilanteiden aikaan.

Koska kyselyvastausten on tarkoitus kuvata kouluikäisten joukkoa kaikessa moninaisuudessaan, olemme tavoitelleet vastaajiksi kokonaisia koululuokkia – kuten on tutkimuksissa tavallista. Kouluikäisten kyselyaineiston tuottaminen on siksi aina yhteistyötä, jossa puurtaa koululaisten ja tutkijoiden lisäksi liuta tärkeitä kumppaneita ja portinvartijoita. Aineiston laatu riippuu kaikista, ja yhteistyö on edellytys myös tutkimuksen eettisyydelle. Nyt tällä yhteistyöllä oli hyvin epätavalliset raamit, kun kaikki toimivat monien muiden haasteiden varjossa.

YLLI-tutkimuksen koululaiskyselyn pääroolissa on noin 250 lasta ja nuorta, jotka käyvät kolmatta, viidettä, seitsemättä ja yhdeksättä luokkaa Helsingin Kontulan kolmessa koulussa sekä Jyväskylän Huhtasuon kahdessa koulussa. Ennen kuin on koululaisten vuoro antaa työpanoksensa tutkimukselle eli vastata kyselyyn parhaan taitonsa mukaan, ovat lukuisat muut jo tehneet oman osansa. Kaupunkien toimialat ovat käsitelleet tutkimuslupahakemuksen. Koulujen rehtorit ovat perehtyneet asiaan ja päättäneet mukaan lähtemisestä. Alle 15-vuotiaiden lasten huoltajat ovat tutustuneet ja vastanneet tutkijoiden lupapyyntöön lapsen osallistumiselle. Luokkien opettajat ovat huolehtineet pitkästä listasta käytännön asioita, joihin kuuluvat huoltajien lupien kysymiset ja rekisteröinti sekä kyselytilanteen ajan, paikan ja välineiden säädöt. Kun tiedetään, että poikkeusaika on tarkoittanut lisäkuormitusta kaikille, on helppo tuntea kiitollisuutta myönteisestä suhtautumisesta tähän tutkimukseen ja sen vaatimaan työhön.

Epävarmuustekijöistä ja uhista huolimatta kaikki onnistui ja asiat hoituivat, etänä, sähköisesti, sujuvasti ja sovitusti. Yhteistyön lopputuloksena jokainen luokka oli sovittuna aikana valmiina etäkokousyhteyden päässä, kyselylinkki valmiina tableteilla. Digiloikka oli jo otettuna, joten koululaisilla 9-vuotiaista lähtien oli ilman muuta valmiudet vastata sähköiseen kyselyyn. Karanteenit eivät onneksemme nekään iskeneet lovea vastaajajoukkoon ja siten aineiston laatuun.

Esteitä paikkojen käytölle

Helmikuun kyselyssä kouluikäiset vastasivat kysymykseen, ovatko tietyt asiat estäneet heidän liikkumistaan halutuissa paikoissa talven aikana. Alla olevassa taulukossa näkyy, kuinka suuri osa vastaajista piti kysyttyjä asioita esteinä. 

Halutussa paikassa liikkumista estäneet asiat (talvi)	% vastaajista
Paikka suljettu	42
Liikaa ihmisiä	34
Liian kaukana	30
Maksaa liikaa	26
Kyydin puute	22
Joutuisin menemään yksin	19
Paikan huono kunto	15
Käyttö kielletty tarkoitukseeni	12
Pelottavat paikan käyttäjät	11

Näistä koronatilanteeseen arvatenkin liittyvät paikan oleminen suljettuna, mikä oli este yli 40 prosentille vastaajista, sekä liian iso määrä ihmisiä, mikä oli este noin kolmannekselle. Etäisyyteen liittyviksi syiksi voidaan niputtaa paikan sijainti liian kaukana sekä kyydin puute, jotka moni ruksasi esteiksi itselleen. Noin neljännes lapsista ja nuorista piti esteenä sitä, että paikassa käyminen maksaa liikaa.
Pääkaupungin ja Jyväskylän lähiön koululaisten kokemukset esteistä olivat suunnilleen samanlaiset. Yksi näkyvä ero oli, että Kontulassa useampi koki esteeksi haluttuun paikkaan pääsemiselle sen, että paikka on suljettu (Kontula 47 %, Huhtasuo 37 %). Toinen ja hieman isompi ero oli, että Kontulassa reilut 40 prosenttia koki esteeksi liian ison ihmismäärän, kun taas Huhtasuolla se oli estänyt noin 25 prosentin liikkumista tietyissä paikoissa talven aikana.
Kun kouluikäisiltä seuraavaksi kysyttiin, missä paikassa he eivät ole päässeet liikkumaan, vaikka olisivat halunneet, eniten mainintoja saivat sisäliikuntapaikat. Ne muodostivat yli puolet mainituista paikoista. Ulkoliikuntapaikkoja oli hieman alle kolmannes. Loput vastauksista eivät sijoittuneet näihin luokkiin.

Koronan vaikutuksia

Kyselyaineisto on korostuneesti poikkeusajan liikkumisen aineistoa. Siksi kysyimme myös koululaisten käsitystä koronatilanteen vaikutuksesta heidän liikkumisensa määrään. Vastaajille oli selitetty liikkumisen tarkoittavan ”kaikenlaista liikkumista, kuten esimerkiksi ulkoilu, harrastukset ja pihaleikit” ja käsittävän vain kouluajan ulkopuolisen liikkumisen. Alla oleva kuvio osoittaa, miten vastaukset jakautuivat kahdessa tutkimuslähiössä.

Koronan koettiin useammin vähentäneen kuin lisänneen liikkumista. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten ottaneen koronakeväänä 2020 merkittävästi vähemmän askeleita kuin normaalioloissa. YLLI-kyselyn vastausten perusteella suurin osa koululaisista koki koronan vaikutuksen saman suuntaiseksi myös vuoden 2021 alkupuolella. Kontulassa lähestulkoon puolet vastaajista koki liikkuneensa nyt vähemmän kuin yleensä, kun Huhtasuolla näin koki reilu kolmannes.

Merkittävä osa vastaajista myös ajatteli, ettei koronalla ollut ollut vaikutusta liikkumisen määrään. Huhtasuolla näiden osuus oli lähes yhtä suuri kuin heidän, joiden mielestä liikkuminen oli vähentynyt. Viitisentoista prosenttia lapsista ja nuorista oli mielestään liikkunut enemmän kuin yleensä, ja suunnilleen sama määrä ei osannut arvioida vaikutusta.

Yhteistyöllä käyttökelpoista tietoa

Kyselyn toinen kierros on käynnissä nyt, kesän ja loman korvalla, rajoitusten purkamisen edetessä.

Paljon yhteistyötä tarvitaan niin tutkimuksenteossa kuin aineistojen tarjoamien tietojen pureskelussakin, jotta tieto taipuu askeliksi lähiöohjelman tavoitteiden suunnassa. Tutkimusprosessin edetessä kaupungit saavat käyttökelpoista tietoa ja työkaluja joiden avulla edistää kouluikäisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen arkeen ja elämäntapaan.

Kirjoittaja: Elina Hasanen, Jyväskylän yliopisto

YLLI-projektin aineistonkeruumenetelmien esittelyssä on vuorossa puhelinkysely. Aiemmin olemme esitelleet havainnointeja, some-aineistoja ja liikennevirtamittareita. Siinä missä muut menetelmät tuottavat tarpeisiimme dataa kohdelähiöiden alueella sijaitsevista liikuntapaikoista ja niiden käytön määristä, puhelinkysely keskittyy ihmisiin – lähiöiden asukkaisiin. Tämä on tarpeen, onhan hankkeen perimmäinen eetos on kuitenkin kartoittaa alueellisen segregaation vaikutuksia ja edistää tasavertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen. Tästä alueelle paikannettu aktiivisuus ei vielä kovin paljoa kerro: toisaalta alueilla liikkuu paljon muualta tulevia ihmisiä samoin kuin lähiöiden asukkaat liikkuvat usein oman asuinalueensa ulkopuolella.

On selvää, että sisäliikunnan määrä on romahtanut. Mutta kotona ja rakentamattomissa luontoympäristöissä liikkuminen on lisääntynyt selvästi useammin kuin vähentynyt

Kyselyn rooli tutkimuksen kokonaisuudessa on ajateltu olevan edustava näyte kohdealueiden väestön fyysisen aktiivisuuden paikoista, ajoista, määristä, esteistä sekä näihin liittyvistä taustatekijöistä. Kuten yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa yleensä tehdään, edustavuuteen pyrittiin strukturoidulla kyselyllä. Laadullisempaakin aineistoa on tarkoitus kerätä, mutta toistaiseksi on odoteltu pandemiatilanteen rauhoittumista. Päätös kyselyn suorittamisesta puhelimitse tehtiin jo ennen käsitystä pandemian kestosta ja vaikutuksista, mutta etenkin näissä olosuhteissa valinta on osoittautunut onnistuneeksi: käyntikyselyitä ei olisi voinut toteuttaa ja perinteisen postikyselyyn ja sen modernimman varianttiin, internetkyselyyn, vastaajien motivointi olisi todennäköisesti kohdejoukossa ollut vähintäänkin haastavaa. Kyselyjä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella ulkopuolinen kaupallinen toimija. Tutkijan näkökulmasta tiukentunut tietosuojalainsäädäntö ja sen tulkinnan hapuilevuus vaativat myös oman jumppaamisensa. Materiaalien säilytyksestä ja jakamisesta konsortion sisällä, tarvittavista luvista ja lausunnoista sekä ”arkaluonteisen” sisällön ja henkilötiedon määrittelyistä käytiin pitkiä keskusteluja useiden tahojen kanssa.

Menetelmän vahvuus ja heikkous on sen vuorovaikutuksellinen toteutus: toisaalta vastaajia voidaan ohjeistaa ja motivoida jatkamaan kyselyä, mutta toisaalta työvoimaintensiivisenä (kalliina) toimintana sekä kyselyn sisällöllisestä laajuudesta että näytteen koosta jouduttiin tinkimään. Ensimmäinen kolmesta kyselykierroksesta oli aikataulutettu joulukuulle 2020 ja ottaen huomioon, että ensimmäinen palkattu työtekijä aloitti lokakuussa, tehtiin suunnittelutyötä varsin hektisesti muiden projektin aloitukseen liittyvien toimien ohessa. Vaikka suunnittelutiimissä oli varsin hyvin kokemusta kyselyiden toteuttamisesta yleisesti, ovat puhelinkyselyt akateemisessa tutkimuksessa olleet sen verran harvinaisempia, että toimiva yhteistyö operoivan yhtiön kanssa oli tarpeen. Monet kyselyn muotoiluun liittyvät asiat universaaleja (esim. vastausvaihtoehtojen kattavuus ja toisensa poissulkevuus), mutta vuorovaikutteisen kyselyn vaatima aika sekä suorittajan (budjettinäkökulma) että vastaajan (sitoutumisnäkökulma) kannalta aiheuttivat jossain määrin päänvaivaa sekä kompromisseja suunnitellun sisällön ja lopullisen toteutuksen välillä. Yhteistyö kaupallisen toimijan kanssa oli kuitenkin sujuvaa, intressit saatiin soviteltua ja kysely toteutettua aikataulun mukaisesti. Toinen kyselykierros samalla formaatilla tehtiin helmikuussa 2021 ja viimeisen ajankohta on kesäkuussa 2021.

Tutkimuksen onnistumisen kannalta olennainen kysymys on myös näytekoon riittävyys toivottuun analyysitasoon nähden. Suhteellisen kalliiseen toteutustapaan päädyttiin juuri sen vuoksi, että sopimus edellyttää näytekoon tavoitteen saavuttamista – esimerkiksi verkkokyselyissä tätä ei voida taata. Puhelinkyselyllä, kuten käytännössä kaikilla kyselyformaateilla, on omat vääristymää perusjoukkoon nähden aiheuttavat vastaajien valikoitumisen mekanisminsa. Kyselyä tehtiin kohdelähiöissä etukäteen tunnetuksi kaupunkien tiedotuskanavien kautta, mutta kiusallinen tosiasia nykyään on, etteivät monet ihmiset vastaa puheluihin, jotka tulevat tuntemattomista numeroista. Aineistossamme tämä näkyy vanhimpien ikäryhmien yliedustuksena vastaajissa. Analysoitavaan aineistoon onkin laskettu alueittain (Huhtasuo ja Kontula) ja sukupuolittain ikäryhmien määrät huomioivat painokertoimet.

Kahden ensimmäisen kyselykierroksen perusteella tutkimuksen kannalta haasteelliseksi on osoittautunut vastaajien ilmoittamien fyysisen aktiivisuuden paikkojen tarkka kohdentaminen. Puhelinkyselyssä ei ollut järkevästi mahdollista kysyä paikkoja strukturoituna, eli haastattelijat ovat kirjanneet paikat avovastauksina, joiden kohdentaminen vaatii usein vahvaa tulkintaa, tai on jopa mahdotonta. Näkemyksen alueiden useimmin käytetyistä liikuntapaikoista ja tyypillisimmistä fyysisen aktiivisuuden muodoista saimme kuitenkin muodostettua. Varsinaiset liikuntapaikat, kuntoratoja lukuun ottamatta, eivät ainakaan näin pandemian ja viileiden kelien aikana olleet kaikkein suosituimpia aktiivisuuden ympäristöjä. Listauksien perusteella sekä Kontulassa että Huhtasuolla paikalliset kuntoradat ja rakentamattomat luontoympäristöt ovat olleet asukkaiden liikkumisen kannalta tärkeimmät paikat, ja kävely/hölkkä/juoksu aivan ylivoimaisesti tärkein liikkumisen muoto. Sisäliikuntapaikat olivat helpommin tunnistettavissa, mutta kohderyhmän (aikuiset) osalta harrastaminen niissä on ollut hyvin rajoitettua tähän saakka tutkittuina ajankohtina.

Yleisemmällä aktiivisuuden paikojen luokittelulla tulokset (taulukko 1) vahvistavat aikaisemmat tutkimustulokset siitä, että kevyen liikenteen väylät ovat keskeisin fyysisen aktiivisuuden areena. Myös kodeissa ja ulkoliikuntapaikoilla (sis. kuntaradat) on oltu liikunnallisesti aktiivisia. Rakentamattomien luontoympäristöjen merkitys korostui Huhtasuon ensimmäisen kierroksen (lunta ei ollut vielä maassa kyselyajankohtana) vastaajien liikkumisessa. Tärkeimpiä liikkumisen paikkoja kysyttäessä lähimetsät ovatkin korostuneesti esillä – Kontulassa niiden vähäisyys mainittiin usein puutteena.

Fyysinen aktiivisuus haastattelua edeltävän viikon aikana (Myönteiset vastaukset – painotettu)
	Joulukuu 2020		Helmikuu 2021
Ympäristö:	Kontula	Huhtasuo	Kontula	Huhtasuo
Kotona/kotipihalla	51 %	48 %	45 %	53 %
Kevyen liikenteen väylillä	83 %	74 %	79 %	73 %
Rakentamattomissa ympäristöissä	24 %	43 %	33 %	31 %
Ulkoliikuntapaikoilla	54 %	60 %	56 %	51 %
Sisäliikuntapaikoilla	7 %	26 %	19 %	17 %

Lähiöohjelman ja YLLI-projektin näkökulmasta keskeisen teeman, yhdenvertaisuuden edistämisen, kannalta vastaajien raportoimat liikkumisen esteet ovat tärkeä osa kyselyn antia. Koettuja haittoja/esteitä haarukoitiin neljällä valmiilla vaihtoehdolla ja avoimella kysymyksellä (taulukko 2). Alueittain ja ajankohdittain tarkasteltuna annetuista vaihtoehdoista mikään ei ponnahda erityisen voimakkaasti esiin. Liikkumispaikkojen puute haittaa hieman enemmän Huhtasuolla kuin Kontulassa, mutta yleisesti ottaen paikkoja koetaan olevan saavutettavissa, eikä niiden kuntokaan usein ole ongelma, eli materiaaliset puitteet ovat koetusti varsin hyvin hoidossa. Puutteita oli koettu lähinnä jonkun, itselle tärkeän lajin suorituspaikan puutteena tai huonona kuntona. Sosiaalisen saavutettavuuden ulottuvuuksista muut paikkojen käyttäjät haittaavana tekijänä on Kontulassa hieman yleisempi kuin Huhtasuolla. Tarkentavan avokysymyksen perusteella muiden käyttäjien aiheuttama haitta ei ole vain perinteiset ”rähinäporukat”, vaan pandemiatilanne näkyy tässäkin muiden ihmisten välttelynä, vaikka ei varsinaisesti ”väkijoukoista” olisikaan kyse. Tiedon puute liikkumisen esteenä mainittiin ensimmäisellä kyselykierroksella Huhtasuolla huomattavan usein, muttei yhtä usein helmikuussa 2021. Muita haittoja koskevaan avokysymykseen listattiin hyvin paljon erilaisia henkilökohtaisia haittoja: mm. terveyteen ja vammoihin liittyviä, mutta myös kiire, rahan puute ja laiskuus passivoivat. Koronauhka mainittiin usein tässäkin.

Estääkö tai vähentääkö jokin seuraavista asioista sinun liikkumistasi?
	Joulukuu 2020		Helmikuu 2021
Minulle sopivien liikkumispaikkojen määrä	Kontula	Huhtasuo	Kontula	Huhtasuo
Estää liikkumistani	5 %	4 %	4 %	8 %
Vähentää liikkumistani	3 %	8 %	9 %	10 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	92 %	88 %	87 %	83 %
Liikkumispaikkojen huono kunto
Estää liikkumistani	1 %	1 %	2 %	2 %
Vähentää liikkumistani	8 %	6 %	11 %	10 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	91 %	93 %	88 %	88 %
Muut liikkumispaikkojen käyttäjät
Estää liikkumistani	3 %	4 %	5 %	6 %
Vähentää liikkumistani	15 %	6 %	13 %	9 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	81 %	90 %	83 %	86 %
Tiedon puute liikkumismahdollisuuksista
Estää liikkumistani	2 %	1 %	2 %	1 %
Vähentää liikkumistani	9 %	21 %	15 %	12 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	89 %	78 %	83 %	88 %
Muu syy
Estää liikkumistani	11 %	8 %	5 %	9 %
Vähentää liikkumistani	14 %	24 %	22 %	12 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	75 %	68 %	73 %	79 %

Koronanviruspandemian vaikutus on siis mainittu monissa eri kysymyksissä liikuntaan vaikuttavana tekijänä: harrasteryhmät ovat tauolla, etenkin sisäliikuntapaikkoja on ollut suljettuna ja yksinkertaisesti muita ihmisiä halutaan välttää. Kyselyssämme pandemian vaikutuksia aktiivisuuteen kysyttiin sekä liikkumisen paikkatyyppien mukaan että yleisellä tasolla (taulukko 3). On selvää, että sisäliikunnan määrä on romahtanut, mutta muita paikkoja tarkastellessa trendit eivät ole aivan yksioikoisia. Kotona ja rakentamattomissa luontoympäristöissä liikkuminen on lisääntynyt selvästi useammin kuin vähentynyt, mutta ulkoliikuntapaikoilla vähennystäkin on tapahtunut melko useilla vastaajilla ja kevyen liikenteen väylillä muutoksen suunnat ovat vielä häilyvämpiä. Kysyttäessä pandemian vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen kokonaisuudessaan vastaukset ovat hieman huolestuttavia: kuten aiemmissakin selvityksissä on havaittu, vaikutus on huomattavasti useammin ollut vähentävä kuin lisäävä. Kolmannen kyselyn valmistuttua paneudumme tarkemmin muutoksiin vaikuttaneisiin taustatekijöihin.

Koronapandemian aiheuttama muutos eri ympäristöissä (painotettu)
Ympäristö:	Joulukuu 2020		Helmikuu 2021
Koti/Kotipiha	Kontula	Huhtasuo	Kontula	Huhtasuo
Lisännyt	22 %	20 %	22 %	12 %
Vähentänyt	8 %	9 %	10 %	6 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	70 %	71 %	68 %	82 %
Rakentamattomat ympäristöt
Lisännyt	11 %	12 %	20 %	27 %
Vähentänyt	6 %	3 %	5 %	2 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	83 %	85 %	75 %	70 %
Kevyen liikenteen väylät
Lisännyt	13 %	12 %	16 %	10 %
Vähentänyt	17 %	9 %	10 %	15 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	70 %	79 %	75 %	75 %
Ulkoliikuntapaikat
Lisännyt	19 %	21 %	21 %	14 %
Vähentänyt	11 %	9 %	14 %	8 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	70 %	70 %	66 %	78 %
Sisäliikuntapaikat
Lisännyt	1 %	1 %	2 %	2 %
Vähentänyt	64 %	57 %	59 %	55 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	35 %	42 %	39 %	43 %
Yleinen koronapandemian vaikutus fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään
Määrä kasvanut paljon	6 %	4 %	3 %	6 %
Määrä kasvanut jonkin verran	7 %	15 %	9 %	7 %
Ei ole vaikuttanut / En osaa sanoa	45 %	44 %	51 %	55 %
Määrä vähentynyt jonkin verran	24 %	26 %	25 %	20 %
Määrä vähentynyt paljon	17 %	11 %	12 %	12 %

Kirjoittajat:

Ilkka Virmasalo & Janne Pyykönen (Jyväskylän yliopisto)

Ensimmäisessä blogitekstissämme käsittelimme havainnointia avoimien liikuntapaikkojen kävijämäärien seurannan välineenä. Samaan tiedonintressiin on hyödynnetty myös teknisempää apuvälineistöä – ranskalaisen Eco-counter –yhtiön Pyro-Box –laitteita. Laite on infrapunatunnistimella varustettu, varsin huomaamaton harmaa laatikko, joka on kokemuksiemme mukaan kohtalaisen helppo asentaa erilaisiin kiinnityspaikkoihin joko ruuvaamalla tai metallisilla pannoilla. Pyro-Box on ympäri maailman laajasti käytetty jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrän mittausväline (väylällä tapahtuva liikennevirta), mutta ainakaan kirjallisuuden perusteella saman tyyliseen avoimien paikkojen kävijöiden laskentaan, kuin meillä oli tarkoitus, niitä ei juuri ole käytetty.

Pyro-Boxit valikoituivat mittausvälineiksemme tarjouskilpailun perusteella. Muut saadut tarjoukset eivät vastanneet tarpeitamme. Toinen, kamerateknologiaan ja hahmontunnistukseen perustuva järjestelmä, olisi vaatinut verkkovirran, eikä se olisi välttämättä toiminut pimeissä ulkotiloissa. Kolmas vaihtoehto oli järjestelmä, jossa laskuri vaati toimiakseen kohdistetun vastakappaleen, jonka asennukseen ei kohteissamme monestikaan ole mahdollisuutta. Myös sähköverkosta riippumaton laskentatulosten automaattinen tiedonsiirto eco-visio-verkkopalveluun tuki Pyro-Box-laitteiden valintaa. Valitun laitteiston etuna onkin helppo asennettavuus ja ympäristötekijöiden hyvä siedettävyys. Lämpöä havainnoiva infrapunajärjestelmä kertoo myös liikkeen suunnan. Laitteita hankittiin kaikkiaan kuusi kappaletta, joista kolmea on kierrätetty kahden viikon jaksoissa erilaisissa mittauspisteissä Kontulassa ja kolmea Huhtasuolla.

Käyttökokemuksia

Mittarit asennettiin ensimmäisen kerran joulukuun alussa 2020 ja tutkimuskäyttöön ne ovat nakutelleet dataa joulukuun puolesta välistä eteenpäin – nyt huhtikuun 2021 alussa on menossa kahdeksas kahden viikon mittausjakso. Kontulassa mittarit ovat kiertäneet alkuperäisen idean mukaisesti niin, että ne ovat kaikki samassa ”kohteessa” (esim. Kontulan liikuntapuisto, Kelkkapuisto, Leikkipuisto Lampi). Kohteita, joissa mittarit kiertävät, on viisi, eli nyt jo kolmannessa kohteessa mittarit ovat toistamiseen. Jyväskylän Huhtasuollakin oli alun perin saman kaltainen suunnitelma, mutta talviajan epäsuotuisat olosuhteet useilla alueen liikuntapaikoilla ovat ohjanneet strategiaa kokeilevampaan suuntaan. Tämä kirjoitus käsittelee lähinnä Jyväskylän kokemuksia.

Kuten todettu, on laitteiden asentaminen yleensä varsin helppoa. Huhtasuon kohteissa kiinnityspaikat ovat olleet aina lyhtypylväitä tai puita, joihin ruuvi- ja pantakiinnitykset sujuvat helposti. Kontulassa on kiinnityksiä myös liikuntapaikkoja ympäröiviin verkkoaitoihin. Tällöin käytetään yleensä aidan toiselle puolella tulevaa vastalevyä, johon laitteen kiinnityskehikko ruuvataan. Laitteen mittasäde ei ole kovin leveä, joten korkeuden kanssa pitää olla tarkka, että pienemmätkin kulkijat tallentuvat. Toisaalta mittari saattaa liian matalalle kohdistettuna laskea ohittajan molemmat jalat omiksi tapauksikseen. Pientä harjoittelua vaati myös mittarien kiinnityskehikoiden ruuvikiinnitteisessä asennuksessa se, ettei kehikkoa pidä ruuvata liian tiukalle, jolloin se vääntyy, eikä laitteen lukkosalpa mene enää kiinni.

Omia haasteitaan on tarjonnut runsasluminen talvi 2020 – 2021. Muutamassa kohteessa anturien reikiin on pyryttänyt lunta tai laitteiden päälle on aurattu lunta, niin että mittaus on häiriintynyt. Joissakin kohteissa asennuspaikat ovat olleet ojien takana syvässä hangessa. Vaihtelevissa kosteus- ja lämpötilaolosuhteissa ongelmia aiheutti ajoittain myös laitteiden jäätyvät lukkopesät.

Pyro-boxien mittaustuloksia voi seurata vuorokauden viiveellä yhtiön verkkopalvelusta, eco-visiosta, josta käsin myös hallinnoidaan mittarien tietoja. Järjestelmään liittyy myös mobiiliapplikaatio. Selainpohjaisen verkkopalvelun toiminnassa ei sinänsä ole ollut huomautettavaa, mutta sen raportointiominaisuudet eivät ole kovin hyvin vastanneet tämän projektin tarpeita. Mobiiliapplikaation toiminta on ainakin tähän saakka ollut puutteellista. Applikaatio ottaa suoran bluetooth-yhteyden laitteeseen ja datayhteyden verkkopalveluun. Sen avulla pitäisi esimerkiksi pystyä päivittämään laitteiden sijainnit kentältä ja lisäämään sovelluksella otettuja valokuvia verkkopalveluun. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan ole toimineet kuin satunnaisesti: sijainnit ja kuvat on yleensä pitänyt päivittää ”manuaalisesti” selaimen kautta.

Etenkin mittausurakkamme alkuvaiheessa mittarit tuottivat päänvaivaa tutkijoille ja laitteen toimittajalle rekisteröimällä ohituksia huomattavasti enemmän kuin niitä oikeasti tapahtui – mittarivirhe oli oletettavasti pahimmissa tapauksissa jopa tuhatkertainen (kymmeniä tuhansia rekisteröintejä paikoissa, joissa se oletettavasti on enimmillään noin kaksi sataa). Virheet todennettiin myös mobiiliapplikaation kautta reaaliaikaisesti seuraamalla. Ongelmaa selvitettiin maahantuojan ja valmistajan kanssa, mutta selkeää syytä ei ole tähän mennessä löytynyt – asennuskohteessa esiintyvät sähkökentät tai epänormaalit lämpötilavaihtelut ovat tällä hetkellä vahvistamaton syy haasteille. Mystiseltä ongelmat vaikuttivatkin: joskus, mutta ei aina, auttoi mittarilaitteen vaihtaminen; joskus paikan muuttaminen, vaikka pari metriäkin.

Mittaamisesta saatuja kokemuksia

Mittarin tuottama data on lukumäärä tunneittain mittarin ohittaneista ihmisistä (ja joskus todennäköisesti myös eläimistä). Mittarin edestäpäin ohittaneet rekisteröidään kulkeneen ”IN”-ja takaapäin ohittaneet ”OUT”-suuntaan.  Se, mitä luvut sitten kertovat on eri asia. Selkeimpiä tapauksia ovat olleet kevyen liikenteen väylät ja kuntopolut: mittarit on yleensä helppo asentaa ja luvut kertovat ohitusten määrän, joskin havaitsimme, että rinnakkain kulkevat ihmiset aikaansaavat monesti vain yhden havainnon. Tulkinnanvaraisuutta on kuntopolkujen (talvella lähinnä latuja, mittausajankohtana myös Helsingissä) ohitusten tulkinnassa ”kävijämääränä” – sijainnista riippuen jokin osa havainnoista on aina samojen liikkujien rekisteröintiä eri kierroksilla.

Vielä ensimmäisen mittausjakson aikana lumen määrä Jyväskylän lentoaseman mittauspisteessä 0 – 10cm, eivätkä kelit etenkään ennen joulua suosineet ulkoliikuntaa. Joulun tietämiltä alkoi kuitenkin Keski-Suomessa parin kuukauden viileä ja erittäin runsasluminen jakso. Ensimmäisellä kierroksella mittareita sijoitettiin vielä sellaisiin kohteisiin kuin pumptrack-polkupyörärata ja Frisbeegolf-rata. Ensin mainitussa jo vähäinenkin lumen määrä tarkoitti, ettei sitä käytännössä käytetty, mutta frisbeegolf-radalla laskuriin tallentui vielä joulun jälkeenkin kymmeniä ohituksia päivässä.

Vielä toiselle mittausjaksolle mittarit vietiin Pupuhuhdan ”digipuistoon”, eli leikkipuiston ja toimintapuiston yhdistelmään. Tavoitteena oli rajata eri sisääntuloista alueelle tulleiden määrä. Vuodenvaihteen mittausjaksolla alueella tallentui vielä jonkin verran liikettä, mutta havaintojemme ja mittaustulosten perusteella suurin osa ohituksista tuli alueelle johtavalla kevyen liikenteen väylällä pulkkailusta, mikä toki on erinomainen liikkumismuoto. Varsinaisen talvikunnossapidon ulkopuolella olevassa puistossa itsessään ei kuitenkaan jälkien tai havainnointiemme perusteella runsasta käyttöä talvisaikaan ole. Olemmekin tammikuun puolesta välistä huhtikuun alkuun mitanneet lähinnä latuina ylläpidettyjä kuntoratoja sekä alueen kevyen liikenteen väyliä. Näissä kohteissa mittaukset onnistuivatkin hyvin – ainoastaan muutamat edellä mainitut, runsaasta lumen tulosta johtuneet häiriöt haittasivat mittauksia ajoittain myös näissä sijainneissa.

Huhtasuon mittauskohteista yksikään ei ole sillä tavalla aidattu alue, että kävijöitä voitaisiin laskea portin ohituksista. Jääkiekkokaukalo on periaatteessa tällainen, mutta siinäkin käytännössä kaukalosta ulospäin aukeava veräjä estää onnistuneen mittauksen. Saman tyylisen problematiikkaan olemme törmänneet Kontulassakin, sellaisissa paikoissa, jossa kulku edellyttää portin aukaisua ja sulkemista. Kenttien ja avoimempien harrastusalueiden mittaamisessa onkin jouduttu tyytymään intuition, logiikan ja mahdollisesti kenttähenkilökunnan tietämyksen perusteella haarukoituihin ratkaisuihin. Erilaisiin mittareiden asennuskohteisiin ja mitattaviin alueisiin liittyy kuitenkin aina epävarmuustekijöitä, joihin liittyvää validointia emme ole vielä ehtineet tekemään.

Tuloksia

Mittarit siis antavat verkkopalvelun välityksellä ulos raakadataa (rekisteröidyt ohitukset kulkusuunnittain eriteltynä per tunti), joka ei vielä sellaisenaan ole kovin informatiivista. Sen käsittely tutkimukselliseksi aineistoksi on monivaiheinen prosessi – ja on vielä kesken. Erilaisten asennuskohteiden piirteet ja esimerkiksi mittausajanjakson keskimääräinen säätila vaikuttavat tuloksiin. Ensimmäisiä havaintoja Jyväskylän Huhtasuon alueen eri paikkoihin liittyvästä fyysisestä aktiivisuudesta voidaan kuitenkin esittää. Myöhemmin voidaan verrata eri kohteissa tapahtunutta vaihtelua esimerkiksi kesäisessä ja talvisessa säässä.

Kuvassa 4 mittauspisteet on tyypitelty kuuteen luokkaan ja tarkasteltu aktiivisuutta eri vuorokauden aikoina näiden tyyppien mukaan. Viivadiagrammin kuvaajat ovat pääosin varsin samanmuotoisia: huippuajat osuvat yleisesti alkuiltapäivään. Kevyen liikenteen väylien ja urheilukenttien (oikeastaan urheilukenttä, koska ainoa aktiivinen kohde on ollut Huhtasuon liikuntapuiston kaukalo) käyttö alkaa aktivoitua aikaisemmin aamulla (koululaisliikunta), kuin esimerkiksi kuntoratojen ja leikki/toimintapuistojen. Varsinaisista liikuntapaikoista etenkin kaukalon käytössä näyttäisi olevan selvä piikki alkuillasta ja kuntoradatkin täyttyvät uudestaan, kun työtätekevätkin ehtivät harrastamaan. Kevyen liikenteen väylien hiljeneminen jo klo 15 eteenpäin kertonee ahkerimman käyttäjäkunnan olevan muita kuin työssäkäyviä. Normityöajan ja aktiivisuuden suhteen selventämiseksi pitää aineisto jakaa vielä viikonpäiviin ja viikonloppuihin.

PS. Ai niin, se otsikossa mainittu poliisi. Yleisesti ottaen mittarien kanssa puuhastelu ei ole herättänyt kovinkaan paljoa mielenkiintoa, ainakaan avointa, yleisössä, vaikka usein operoidaan hyvinkin julkisilla paikoilla. Huhtasuolle johtavan valtaväylän varressa, melkein ajoradalla, lumikasan päällä keikkuva asennushenkilö reppuineen kuitenkin herätti virkavallan kiinnostuksen siinä määrin, että ohi ajettuaan peruuttivat kyselemään millä asialla oltiin. Vakuuttelu asian hyvyydestä meni kuitenkin läpi ja projekti sai jatkua.

Kirjoittajat

Ilkka Virmasalo & Janne Pyykönen, Jyväskylän yliopisto

Kaikille avoimia ulkoliikuntapaikkoja on Suomessa tuhansia. Nämä vapaasti käytettävät ja monipuolisesti erilaisia käyttäjiä palvelevat liikkumisympäristöt ovat yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien selkäranka. Rakennettujen liikkumisympäristöjen, kuten liikunta- ja toimintapuistojen, käyttäjämäärien, käyttäjätyyppien sekä käyttötapojen seuranta on kuntien liikuntapalveluille tuttu haaste. Tämä haaste ilmenee varsinkin alueilla, joilla ei ole vakituista henkilökuntaa paikalla.

YLLI-hankkeen tutkijat pyrkivät vastaamaan tähän haasteeseen jalkautumalla helmikuussa 2021 Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan aleilla oleville liikuntapaikoille suorittamaan havainnointia alueiden käyttötavoista ja käyttäjämääristä. Halusimme laajentaa ymmärrystämme siitä, ketkä käyttävät lähiöiden liikkumisympäristöjä, miten niitä pääasiassa käytetään ja miten käyttötavat vaihtelevat eri kellonaikoina ja viikonpäivinä. Havainnoinnin tuottama tieto voi auttaa liikuntapaikkojen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kehittämisessä. Systemaattisesti toteutettuna havainnoinnin avulla voidaan tuottaa aikasarjatietoa myös erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta alueiden käyttöön.

SOPARC-havainnointimenetelmä YLLI-hankkeen tutkimuksessa

Jotta usean havainnoinnin tuottama tieto olisi mahdollisimman luotettavaa, on havainnoinnit toteutettava systemaattisesti. YLLI-hankkeen havainnoinneissa käytettiin System for Observing Play and Recreation (SOPARC)-protokollaa. SOPARC on puistojen käyttäjien fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen kontekstin havainnointiin suunniteltu menetelmä, joka perustuu havaintoalueilla olevien ihmisten laskemiseen ja heidän pääasiallisen toimintansa sekä havainnointialueen olosuhteiden havainnointiin tiettynä ajankohtana (McKenzie et. al. 2006). Esimerkki havainnointialueista on nähtävissä kuvassa 1.

YLLI-hankkeen tutkimuksessa havainnointimenetelmää muokattiin hankkeen tavoitteita tukevaksi ja suomen olosuhteisiin soveltuvaksi. Valitsimme ennakolta Huhtasuolta ja Kontulasta havainnointikohteet, jotka jaettiin pienempiin havainnointialueisiin. Jokaiselta havainnointialueelta kirjattiin tiettynä ajankohtana liikuntaympäristöön liittyviä olosuhteita sekä käyttäjien määrä, heidän sukupuolensa ja ikäryhmänsä.

Havainnointialueet havainnoitiin yksi kerrallaan. Havaintokohteen kaikki alueet havainnoituaan tutkija siirtyi seuraavaan havaintokohteeseen ja kiersi näin kaikki kohteet ennalta sovitussa järjestyksessä. Havainnointi toistettiin jokaisella havaintoalueella neljä kertaa päivässä neljänä päivänä viikossa. Kyseisen havainnointikertojen määrän on todettu tuottavan vertailukelpoiset tulokset myös useammin toteutettujen havainnointikertojen kanssa (14 kertaa päivässä, 7 päivänä viikossa) (Cohen et al. 2011). Havainnoinnit toteutettiin helmikuussa 2021, ja ne uusitaan vielä kesällä 2021 vuodenaikojen vaikutusten vertailua varten.

Havainnointikohteita sekä Jyväskylästä että Helsingistä

Havainnoitavaksi valittiin Helsingistä Kontulan läheisyydestä Kelkkapuisto, Kurkimäen liikuntapuisto, Vesalan liikuntapuisto, Leikkipuisto Lampi ja Kontulan Liikuntapuisto (ks. kuva 1). Jyväskylän Huhtasuolta havainnoitiin Huhtasuon liikuntapuisto, Huhtasuon yhtenäiskoulun piha (iltaisin ja viikonloppuisin), Kangaslammen toimintapuisto, Huhtasuon senioripuisto ja Pupuhuhdan toimintapuisto.

Valitut ympäristöt tarjoavat monipuolisia liikkumismahdollisuuksia. Varustuksia ovat alueesta riippuen hiekka/nurmi/tekonurmikentät, koripallokentät, tenniskentät, leikkitelineet, ulkokuntosalilaitteet, miniareenat ja muut vastaavat liikkumisympäristöt. Seuraavassa on esitelty havainnointikohteet lyhyesti.

Talvella suurin osa havaintokohteista oli pääosin luistelu- ja jääkiekkokäytössä. Moni muu osa alueista, kuten mahdolliset nurmialueet ja koripallokentät olivat lumen peitossa ja siten lähes käyttämättä. Alla esitellyissä tuloksissa käyttäjät havainnoitiin pääosin jääalueilla, alueiden reiteillä tai alueilla olevissa lumikinoksissa (lapset). Koska suurin osa vaihtelevista liikkumismahdollisuuksista oli talvella vaikeasti tai mahdottomasti saavutettavissa, käsitellään tekstin tuloksissa havaintokohteita kokonaisuuksina, eikä yksittäisien havaintoalueiden tarkkuudella.

Jyväskylässä myös Huhtasuon senioripuisto ja Pupuhuhdan toimintapuisto valittiin havainnoitaviksi siitä huolimatta, että alueet ovat talvikunnossapidon ulkopuolella. Halusimme nähdä, onko alueilla käyttäjiä tästä huolimatta. Senioripuiston alue oli täysin lumen peitossa, eikä siellä havaittu ketään kierrosten aikana. Pupuhuhdan toimintapuistossa oli lumessa useita käytön jälkiä ja alueelle tulevaa kevyen liikenteen väylää oli esimerkiksi käytetty pulkkailuun. Havainnoituja ihmisiä Pupuhuhdan toimintapuistossa oli kuitenkin vain 3. Näin ollen Senioripuiston ja Pupuhuhdan toimintapuiston alueet on jätetty laskennallisista keskiarvoista. Huhtasuon yhtenäiskoulun pihaa ei havainnoitu arkipäivisin, joten sekin on jätetty pois keskiarvolaskuista.

Luistelu suosituin harrastemuoto

Havainnointiajankohtana sää oli kylmä. Jyväskylässä havainnointipäivien aikana oli keskimäärin -13 astetta pakkasta, kylmimmän mitatun lämpötilan ollessa -20,9 astetta. Helsingissä vastaavat lukemat olivat -10,4 ja -17,9 astetta pakkasta. Tämä todennäköisesti vaikutti laskevasti ihmisten ulkona liikkumiseen ja siten myös alla oleviin tuloksiin.

Kun lasketaan yhteen kaikkien havainnointikertojen (16) ihmismäärät, eniten käyttäjiä oli Kontulan liikuntapuistossa, jossa havainnoitiin yhteensä 501 henkilöä. Täydet 16 kertaa havainnoiduista ja ainakin joiltain osin talvikunnossapidetyistä alueista vähiten ihmisiä havainnoitiin Kangaslammen toimintapuistossa, jossa havainnoitiin yhteensä 46 henkilöä. Luistelumahdollisuuksia tarjoavissa liikuntapuistoissa (ka. 271) oli enemmän ihmisiä pääasiassa leikki- ja mäenlaskualueita tarjoaviin (ka. 168) havaintokohteisiin verrattuna. Luistelu, jääkiekko ja erilaiset leikit olivat suosituimmat pääasialliset aktiviteetit havaintokohteissa.

Yksittäisten havaintokertojen keskiarvoja tarkastellessa suosituin liikuntaympäristöjen käyttöaika oli iltapäivä 15:30-17:30 (ks. Taulukko 1).

Lähteet:

McKenzie, T., Cohen, D., Sehgal, A., Williamson, S. & Golinelli, D. 2006. System for Observing Play and Recreation in Communities (SOPARC): Reliability and Feasibility Measures. Journal of Physical Activity 3(1), 208-222.

Cohen, D., Setodji, C., Evenson, K., Ward, P., Lapham, S., Hillier, A. & McKenzie, T. 2011. How Much Observation Is Enough? Refining the Administration of SOPARC. Journal of Physical Activity 8(8), 1117-1123.