Category Archives: pedagogy

Pedagoginen malli tutkivan nettilukemisen taitojen opettamiseen

ARONI-hankkeessa tutkittiin akateemisten tietotyötaitojen ja tutkivan nettilukemisen taitojen oppimista ja opettamista sekä kehitettiin ja kokeiltiin pedagogista mallia taitojen oppimisen tukemiseen. Olemme koonneet tutkivan nettilukemisen opetuskokeilun materiaalit verkkoon kaikkien saataville. Opetuskokeilu toteutettiin suomalaisissa lukioissa ÄI4-kurssilla vuosina 2017-2018, mutta pedagogisia ideoita ja materiaaleja voi mielestämme hyvin käyttää eri koulutusasteilla, oppiaineissa ja konteksteissa soveltaen ja muokaten niitä tavoitteiden ja tilanteen mukaan.

Laitamme materiaalit jakoon Opetus- ja kulttuuri ministeriön uuden Avointen oppimateriaalien edistäminen -portaalin (http://aoe.fi) kautta, kunhan se valmistuu vuodenvaihteessa 2019-20. Halusimme kuitenkin julkaista materiaalit jo ennen sitä, joten olemme koonneet tähän linkit materiaalikokonaisuuden eri osiin.

Lisäys 10.9.2020: Materiaalit löytyvät nyt myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Tutkivan nettilukemisen opetuskokeilun materiaalit

Saate

Opettajan opas

Tehtäväohje

Mallirunko opiskelijoiden työskentelydokumentista

Yhteisen verkkotilan toteutusmalli OneNote-muistikirjana

Ohjeet ja tietoiskut eri työskentelyvaiheisiin 

Tiedonhaku ja lähteiden valinta (oppitunti 1)  

Lähteiden kriittinen arviointi (oppitunti 2) 

Synteesin laatiminen (oppitunti 3) 

Synteesien esittäminen ja niistä keskustelu (oppitunti 4) 

 

What do you want to do ?

New mail

ARONI-hanke jälleen esillä ITK-konferenssissa

Nyt on Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssin juhlavuosi, eli vuonna 2019 konferenssi järjestetään 30. kerran. ARONI-hanke on esillä konferenssissa  foorumiesityksessä, jossa raportoidaan tutkimustuloksia lukiolaisten nettilukutaidoista, sekä työpajassa, jossa esitelään ja pohditaan pedagogisia ideoita nettilukutaitojen opettamiseen.

Tarkemmat kuvaukset esityksistä löytyvät ITK2019-konferenssin sivuilta:

Testattua tietoa lukiolaisten tiedonhaun sekä lähteiden luotettavuusarvioinnin ja argumentaatioanalyysin taidoista. Foorumiesitys 22.3.2019 klo 10:15-10:45. Esityssali 35.

Ideoita nettilukutaitojen opettamiseen – kokemuksia opetuskokeiluista. Toimintasessio 21.3.2019 klo 14:30 – 15:45. Kavaljeeri.

 

 

Opiskelijoiden tietotyötaitoja voisi tukea vaikkapa näin

ARONI-hankkeemme oli esillä huhtikuussa ITK-konferenssissa, ja yksi osa esitystämme oli suositukset siitä, miten lukion opettaja (ja miksei yläkoulun opettajakin) voisi tukea opiskelijoiden / oppilaiden tietotyötaitojen kehittymistä erilaisissa sellaisissa tehtävissä, joissa opiskelijoiden / oppilaiden tehtävänä on käsitellä tietoa, esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, tehdä haetuista tiedoista synteesiä tai kirjoittaa tiedon pohjalta jokin oma työ.

Esityksemme perustui Jannica Heinströmin (Åbo Akademi, Tampereen yliopisto) ja Eero Sormusen (Tampereen yliopisto) ajatuksiin ohjatun tutkimuksen mallin pohjalta (https://guidedinquirydesign.com/gid/) sekä meidän tutkimusryhmämme (Helsingin yliopisto) tutkimuksen pohjalta syntyneisiin ajatuksiin.

Miten voi tukea tietotyötaitoja oppimistehtävissä:

  1. Tehtävän tavoitteet on oltava selkeät ja niiden pitää olla opiskelijoilla saatavilla työskentely-ympäristössä.
  2. Opiskelijoiden aikaisempaa tietämystä ja informaalia osaamista pitää käyttää hyväksi, jo tehtävän valinnassa ja muotoilussa.
  3. Haasteellinen tehtävä on hyvä asia, sillä opiskelijan tai opiskelijaryhmän kiinnostuksensa mukaan valitsema / kehittämä motivoi ja innostaa opiskelijaa /opiskelijoita.
  4. MUTTA haasteellisuutta on tuettava tehtävässä rakenteellisesti: esimerkiksi Ohjatun tutkimuksen malli tai opettajan malli etenemisen vaiheista auttava näkemään tehtävän eri vaiheet. Nämä mallit on ensin esiteltävä opiskelijoille ja myöhemmin niiden on oltava saatavilla virtiaalisessa oppimisympäristössä.
  5. Opettajan on seurattava systemaattisesti ja sovitusti tehtävän etenemisen vaiheita, tukena esim. opiskelijoiden etukäteen tehdyt itsearvioinnit.
  6. Tuotosten jakaminen koko prosessin vaihessa koko opiskelijayhteisöön yleiseksi käytännöksi, ei riitä jakaminen vain opelle – se ei synnytä yhteisöllisen kehittämisen kulttuuria.
  7. Metakognitiivista tukea pitäisi sisällyttää tehtäviin: esim. käsitekarttoja, oman osaamisen pohdiskelua tai tavoitteiden ja tehdyn työn pohdiskelua.
  8. Opiskelijoille pitäisi opettaa myös ryöskentelytaitojen tietoista opiskelua: hyvän ryhmätyön piirteitä ja erilaiset roolit ryhmä työssä / miten projektityötä kannattaa tehdä jne.
  9. Opiskelijoille vastuu työskentelyprosessista, mutta tuettuna ja vaiheistettuna.
  10. Tehtävään on sisällytettävä reflektiota ja palautetta, mutta niin että on aikaa myös käyttää hyväksi palautetta. Työn jälkeen annettava palaute ei enää auta kehittämään työtä – eikä siitä ole tukea seuraavissakaan samanlaisissa tehtävissä.
  11. Palautteen antoon ja reflektioon on annettava selkeät ohjeet ja esim. konkreettiset kysymykset.  Löysimme riittävästi hyviä lähteitä…
  12. Myös työskentelyä on arvioitava ja siitä on esitettävä selkeät ja konkreettiset arviointikriteerit, jotka perustuvat tavoitteisiin.
  13. Arviointia pitäisi tehdä monella tavalla ja arviointia tekemässä voivat olla muut opiskelijat, vertaisryhmä tai opettaja.
  14. Opiskeluun pitäisi ottaa ammattimaiset käytännöt käyttöön, tai niitä simuloivat, esim. tutkimuksen tekeminen, videon tekeminen, haastattelut. Näitä käytäntöjä on tietysti myös opetettava.

Nuorten tietotyötaidoista ITK2018-konferenssissa

ARONI-hankkeen tutkijat järjestävät ITK2018-konferenssissa perjaintaina 13.4.2018 toimintasession, jossa fokuksessa on nuorten tietotyötaitojen edistäminen lukio-opetuksessa ja -opiskelussa. Sessiossa sekä esitellään hankkeen tähänastisia tuloksia että osallistetaan osanottajat pohtimaan lukio-opetuksen kehittämistä yleensä ja omia opetuskäytäntöjään.

Session otsikkona on Lukion opettaja: tule pohtimaan opiskelijoittesi tietotyötaitoja!

Tarkempi kuvaus session sisällöstä löytyy ITK-konferenssin sivuilta. Sinne tulee myös linkki session materiaaleihin. Twitterissä sessioon voi viitata -hashtagilla.

Tervetuloa mukaan!

 

 

Knowledge assignments in Finnish upper secondary schools

One of the research questions in our ARONI study focuses on the type and nature of knowledge assignments in Finnish upper secondary schools. The first results were presented and discussed in EARLI 2017 conference. The final study is still “under construction”, but already in EARLI presentation, in conclusions, one major result was discussed: the exactly same course can be conducted very differently. The national curriculum suggests contents but not the pedagogy!

Tietotyötaitoja voisi opettaa enemmän ja systemaattisemmin

ARONI-hankkeessa tutkijoiden keskeinen kiinnostus on opiskelijoiden tietotyötaitojen kehittäminen ja kehittyminen. Näitä taitoja hehkutetaan kaikenlaisissa yhteyksissä, ja tietysti aiheesta, mutta tietotyötaitojen konkreettinen sisältö, niiden opettaminen ja arvioiminen ovat yhä vasta kehittymässä, niin opettajien kuin tutkijoiden näkökulmasta. On helppo sanoa, että esimerkiksi oppilaiden tiedonhakutaitoja opetetaan vaikkapa projektitehtävillä tai tiedonhakutehtävillä, mutta mitä todella opetetaan tai opitaan näissä tehtävissä on epäselvää. Tällaiset monimutkaiset taidot kehittyvät vasta usean tehtävän avulla, pitkäkestoisesti, erilaisten tehtävien ja oppiaineiden yhteydessä. Usein ajatellaan, että taidot saavat perustansa ala- ja yläkoulun opetuksessa eikä lukiolaisille enää tarvitse opettaa konkreettisia taitoja, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Tietotyötaitoja voisi opettaa enemmän ja systemaattisemmin, kaikilla kouluasteilla.

Pietikäinen, Kortelainen ja Siklander ovat tehneet tapaustutkimuksen suomalaisessa kontekstissa opettajien ja kirjastotyöntekijöiden yhteisopetuksesta. Niinkuin kirjoittajat toteavat, koulujen ja kirjaston yhteistyötä on toki ollut jo kauan, mutta syvällisempää opettajan ja kirjastotyöntekijän yhteistyötä opetuksessa ei juuri ole. Useissa maissa on vahva koulukirjastojen verkosto – kun julkinen kirjastolaitos ei ehkä ole samalla tasolla kuin Suomessa – ja silloin tietysti opettajan on helppo toimia yhdessä kirjastonhoitajan kanssa. Meillä organisaatioiden erillisyys, ja usein fyysinenkin etäisyys, vaatii erityisiä järjestelyjä yhteisopettamisen toteuttamiseksi, mutta se onnistuu, kun kirjoittajat artikkelissaan osoittavat.

ARONIn sisältöjäkin käsittelevä artikkeli on suoraan saatavissa: http://www.informationr.net/ir/22-2/paper755.html

Viitetiedot: Pietikäinen, V., Kortelainen, T. & Siklander, P. (2017). Public librarians as partners in problem-based learning in secondary schools: a case study in Finland. Information Research, 22(2), paper 755. Retrieved from http://InformationR.net/ir/22-2/paper755.html (Archived by WebCite® at http://www.webcitation.org/6r2RAXf32)

Tietotyötutkimus kiinnosti myös taiwanilaisia opettajia

Suomessa vieraileva taiwanilaisten opettajien ryhmä tapasi myös meitä helsinkiläisiä ARONI-tutkijoita 11. huhtikuuta, jolloin pidimme Minna Lakkalan kanssa heille parituntisen koulutus/luentosession otsikolla “Studies on pedagogical practices and teacher learning in Finnish upper secondary schools”. Kerroimme sekä aikaisemman KNORK-hankkeen tuloksista ja kokemuksista että meneillään olevasta ARONI-hankkeen tutkimuksesta.

Koulukulttuurit ovat kovin erilaisia: meiltä kysyttiin mm. siitä, miten opettajat motivoituvat, kun heitä ei arvioida säännöllisesti. Toisaalta pedagogisissa käytännöissä on aina myös samanlaisia kiinnostuksen kohteita, ja esimerkiksi opettajan pedagogisten käytäntöjen arviointi ja tutkimustyöhön kehittämämme analyysikehikko tuntui kiinnostavan myös taiwanilaisia. Taiwanilaisilla opettajilla oli muuten runsaasti digiteknologiaa käytössään!

Kuvissa mm. taiwanilaisia opettajia ja Minna Lakkala määrittelemässä tietotehtävää. April 2017 Teachers Taiwan Minna April 2017 Teachers Taiwan

Teksti ja kuvat: Liisa Ilomäki

What do you want to do ?

New mail

Tietotyö netissä -teemaseminaari ITK-päivillä 6.-7.4.2017

Tietotyö netissä: haastetaanko lukiolaisia riittävästi?

ARONI-hankkeen tutkijat kolmesta yliopistosta pitävät teemaseminaarin Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa eli ITK-konferenssissa 6.-7.4.2017 Hämeenlinnassa.

Teemaseminaarissa tarkastellaan uusia tutkimustuloksia lukiolaisten argumentatiivisista nettilukutaidoista ja niiden yhteyksistä lukiolaisten tietokäsityksiin ja arkielämän tietokäytäntöihin. Lisäksi seminaarissa esitellään tuloksia siitä, minkälaisiin käytäntöihin tämän päivän lukiokurssien opetusmenetelmät ja työtavat opiskelijoita ohjaavat.

Teemaseminaari koostuu kolmesta toisiinsa nivoutuvasta esityksestä:

  • Luotettavuus puntarissa: Lukiolaiset nettilähteiden arvioijina
  • Minkälaisia ovat lukiolaisten tietokäsitykset ja arkielämän tietokäytännöt?
  • Lukio-opetuksen pedagogiset käytännöt ja tietotyötaitojen kehittäminen

Teemaseminaariin ovat tervetulleita lukion opettajat ja rehtorit, aineenopettajat ja tutkijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet.

Aika ja paikka: Pe 7.4. klo 11:00 – 12:15, Esityssali 23 (ITK-päivien ohjelma)

 

Digisilta-hanke: workshop tutkivasta nettilukemisesta 31.10.2016

KT Carita Kiili koulutti Digisilta-hankkeessa mukana olevien koulujen opettajia tutkivan nettilukemisen saloihin Riihimäellä 31.10.2016. Digisilta-hankkeen workshop järjestettiin otsikolla “Monilukutaito – integroivaa ja innostavaa pedagogiikkaa”.

Hämeenlinnan Kaurialan lukion äidinkielen lehtori Liisa Virtanen on kirjoittanut koulutuksesta tiivistelmän Digisilta-hankkeen blogiin.