Pedagoginen malli tutkivan nettilukemisen taitojen opettamiseen

ARONI-hankkeessa tutkittiin akateemisten tietotyötaitojen ja tutkivan nettilukemisen taitojen oppimista ja opettamista sekä kehitettiin ja kokeiltiin pedagogista mallia taitojen oppimisen tukemiseen. Olemme koonneet tutkivan nettilukemisen opetuskokeilun materiaalit verkkoon kaikkien saataville. Opetuskokeilu toteutettiin suomalaisissa lukioissa ÄI4-kurssilla vuosina 2017-2018, mutta pedagogisia ideoita ja materiaaleja voi mielestämme hyvin käyttää eri koulutusasteilla, oppiaineissa ja konteksteissa soveltaen ja muokaten niitä tavoitteiden ja tilanteen mukaan.

Laitamme materiaalit jakoon Opetus- ja kulttuuri ministeriön uuden Avointen oppimateriaalien edistäminen -portaalin (http://aoe.fi) kautta, kunhan se valmistuu vuodenvaihteessa 2019-20. Halusimme kuitenkin julkaista materiaalit jo ennen sitä, joten olemme koonneet tähän linkit materiaalikokonaisuuden eri osiin.

Lisäys 10.9.2020: Materiaalit löytyvät nyt myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta.

Tutkivan nettilukemisen opetuskokeilun materiaalit

Saate

Opettajan opas

Tehtäväohje

Mallirunko opiskelijoiden työskentelydokumentista

Yhteisen verkkotilan toteutusmalli OneNote-muistikirjana

Ohjeet ja tietoiskut eri työskentelyvaiheisiin 

Tiedonhaku ja lähteiden valinta (oppitunti 1)  

Lähteiden kriittinen arviointi (oppitunti 2) 

Synteesin laatiminen (oppitunti 3) 

Synteesien esittäminen ja niistä keskustelu (oppitunti 4) 

 

What do you want to do ?

New mail

ARONIn ensimmäiset interventiotutkimuksen tulokset esillä Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa pidetyssä Conference on Literacy 2019 oli esillä ensimmäisiä tuloksia ARONIn interventiotutkimuksesta viidessä koulussa. Tulokset kertovat opiskelijoiden ja opettajien käsityksiä toteutetusta tiedonkäsittelytaitojen (online inquiry skills) jaksosta. Esitys täällä: Presentation 5.8.2019 Supporting upper secondary students’ online inquiry competencies

Workshop: Changing paradigms – What do we mean when we speak about competencies?

ARONI partners from the University of Helsinki are organizing a workshop on Monday, 6th of May 8.30 –12.30, at Minerva plaza (Minerva: Basement floor, Siltavuorenpenger 5, University of Helsinki) about the concepts and definitions of competencies. The title of the workshop is “Changing paradigms: What do we mean when we speak about competencies?

Generic competencies – called with various terms – have become of major interest as outcomes for education, and they are emphasized in curricula of various educational levels. Then, what are these competencies and why are they justified? How should competencies be investigated and taught?

Program
8.30 Coffee
9.00 Welcome words
9.05 Dr. Natasa Pantic Institute for Education, Teaching and Leadership (ETL), University of Edinburgh: The problem of competence in changing work contexts
10.05 Prof. emeritus Reijo Miettinen: 21st century skills: OECD reshaping language of education
Break
11.15 Short contributions:
Prof. Auli Toom, HYPE, University of Helsinki: The complexity of competency and competencies
Prof. Hanni Muukkonen, University of Oulu: Challenging of integrating paradigms in the research of competence development
Doc. Liisa Ilomäki TEdu, University of Helsinki: Teaching undefined competencies
12.25 Closing words

Organisers:
Researchers Auli Toom, Liisa Ilomäki, Minna Lakkala and Hanni Muukkonen from the Argumentative online inquiry in building students’ knowledge work competences (ARONI) project
Centre for University Teaching and Learning (HYPE) and Technology in Education Research Group (TEdu)

You get the materials of the workshop through the links below

Presentations: https://www.lyyti.fi/p/workshop_general_competencies/

Videos

Dr. Na­ta­sa Pan­tic:
http://hy.fi/unitube/video/0ed1f973-2085-44f8-9db4-8eff63421344

Prof. eme­ri­tus Rei­jo Miet­ti­nen:
http://hy.fi/unitube/video/416e6203-2b95-4bb4-880f-9405b46ee25c

Auli Toom, Hanni Muukkonen, Liisa Ilomäki:
http://hy.fi/unitube/video/52e00a9f-9286-4d58-8fb4-fbbd91de8d87

 

ARONI-hanke jälleen esillä ITK-konferenssissa

Nyt on Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssin juhlavuosi, eli vuonna 2019 konferenssi järjestetään 30. kerran. ARONI-hanke on esillä konferenssissa  foorumiesityksessä, jossa raportoidaan tutkimustuloksia lukiolaisten nettilukutaidoista, sekä työpajassa, jossa esitelään ja pohditaan pedagogisia ideoita nettilukutaitojen opettamiseen.

Tarkemmat kuvaukset esityksistä löytyvät ITK2019-konferenssin sivuilta:

Testattua tietoa lukiolaisten tiedonhaun sekä lähteiden luotettavuusarvioinnin ja argumentaatioanalyysin taidoista. Foorumiesitys 22.3.2019 klo 10:15-10:45. Esityssali 35.

Ideoita nettilukutaitojen opettamiseen – kokemuksia opetuskokeiluista. Toimintasessio 21.3.2019 klo 14:30 – 15:45. Kavaljeeri.

 

 

Opiskelijoiden tietotyötaitoja voisi tukea vaikkapa näin

ARONI-hankkeemme oli esillä huhtikuussa ITK-konferenssissa, ja yksi osa esitystämme oli suositukset siitä, miten lukion opettaja (ja miksei yläkoulun opettajakin) voisi tukea opiskelijoiden / oppilaiden tietotyötaitojen kehittymistä erilaisissa sellaisissa tehtävissä, joissa opiskelijoiden / oppilaiden tehtävänä on käsitellä tietoa, esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, tehdä haetuista tiedoista synteesiä tai kirjoittaa tiedon pohjalta jokin oma työ.

Esityksemme perustui Jannica Heinströmin (Åbo Akademi, Tampereen yliopisto) ja Eero Sormusen (Tampereen yliopisto) ajatuksiin ohjatun tutkimuksen mallin pohjalta (https://guidedinquirydesign.com/gid/) sekä meidän tutkimusryhmämme (Helsingin yliopisto) tutkimuksen pohjalta syntyneisiin ajatuksiin.

Miten voi tukea tietotyötaitoja oppimistehtävissä:

  1. Tehtävän tavoitteet on oltava selkeät ja niiden pitää olla opiskelijoilla saatavilla työskentely-ympäristössä.
  2. Opiskelijoiden aikaisempaa tietämystä ja informaalia osaamista pitää käyttää hyväksi, jo tehtävän valinnassa ja muotoilussa.
  3. Haasteellinen tehtävä on hyvä asia, sillä opiskelijan tai opiskelijaryhmän kiinnostuksensa mukaan valitsema / kehittämä motivoi ja innostaa opiskelijaa /opiskelijoita.
  4. MUTTA haasteellisuutta on tuettava tehtävässä rakenteellisesti: esimerkiksi Ohjatun tutkimuksen malli tai opettajan malli etenemisen vaiheista auttava näkemään tehtävän eri vaiheet. Nämä mallit on ensin esiteltävä opiskelijoille ja myöhemmin niiden on oltava saatavilla virtiaalisessa oppimisympäristössä.
  5. Opettajan on seurattava systemaattisesti ja sovitusti tehtävän etenemisen vaiheita, tukena esim. opiskelijoiden etukäteen tehdyt itsearvioinnit.
  6. Tuotosten jakaminen koko prosessin vaihessa koko opiskelijayhteisöön yleiseksi käytännöksi, ei riitä jakaminen vain opelle – se ei synnytä yhteisöllisen kehittämisen kulttuuria.
  7. Metakognitiivista tukea pitäisi sisällyttää tehtäviin: esim. käsitekarttoja, oman osaamisen pohdiskelua tai tavoitteiden ja tehdyn työn pohdiskelua.
  8. Opiskelijoille pitäisi opettaa myös ryöskentelytaitojen tietoista opiskelua: hyvän ryhmätyön piirteitä ja erilaiset roolit ryhmä työssä / miten projektityötä kannattaa tehdä jne.
  9. Opiskelijoille vastuu työskentelyprosessista, mutta tuettuna ja vaiheistettuna.
  10. Tehtävään on sisällytettävä reflektiota ja palautetta, mutta niin että on aikaa myös käyttää hyväksi palautetta. Työn jälkeen annettava palaute ei enää auta kehittämään työtä – eikä siitä ole tukea seuraavissakaan samanlaisissa tehtävissä.
  11. Palautteen antoon ja reflektioon on annettava selkeät ohjeet ja esim. konkreettiset kysymykset.  Löysimme riittävästi hyviä lähteitä…
  12. Myös työskentelyä on arvioitava ja siitä on esitettävä selkeät ja konkreettiset arviointikriteerit, jotka perustuvat tavoitteisiin.
  13. Arviointia pitäisi tehdä monella tavalla ja arviointia tekemässä voivat olla muut opiskelijat, vertaisryhmä tai opettaja.
  14. Opiskeluun pitäisi ottaa ammattimaiset käytännöt käyttöön, tai niitä simuloivat, esim. tutkimuksen tekeminen, videon tekeminen, haastattelut. Näitä käytäntöjä on tietysti myös opetettava.

Nuorten tietotyötaidoista ITK2018-konferenssissa

ARONI-hankkeen tutkijat järjestävät ITK2018-konferenssissa perjaintaina 13.4.2018 toimintasession, jossa fokuksessa on nuorten tietotyötaitojen edistäminen lukio-opetuksessa ja -opiskelussa. Sessiossa sekä esitellään hankkeen tähänastisia tuloksia että osallistetaan osanottajat pohtimaan lukio-opetuksen kehittämistä yleensä ja omia opetuskäytäntöjään.

Session otsikkona on Lukion opettaja: tule pohtimaan opiskelijoittesi tietotyötaitoja!

Tarkempi kuvaus session sisällöstä löytyy ITK-konferenssin sivuilta. Sinne tulee myös linkki session materiaaleihin. Twitterissä sessioon voi viitata -hashtagilla.

Tervetuloa mukaan!

 

 

Tietotyötaitoja ja työelämätaitoja

Pitää paikkansa, että jos ihmisellä on vasara, kaikki näyttää naulattavalta.

Jos ihminen tutkii ja kehittää tietotyötaitoja opetuksessa, joka paikassa tietotyötaidot ja työelämätaidot ovat erityisesti esillä. Silmiin sattui mm. filosofi Frank Martelan kirjoitus siitä, miten työpaikat eivät uusien teknologioiden vuoksi katoa vaan muuttuvat, mutta vaativat myös uudenlaisia ammattitaitoja: “Keskeisiksi nousevat itseohjautuvuuteen liittyvät taidot kuten itsensä johtaminen, itsenäinen päätöksenteko, ura­suunnittelu sekä oman työkyvyn ja osaamisen ylläpito. On huolehdittava, että koulutusjärjestelmä tukee näitä taitoja.” Tästä lisää www.tivi.fi/blogit/tyoelaman-todellinen-uhka-eivat-olekaan-robotit-6687943

 

Knowledge assignments in Finnish upper secondary schools

One of the research questions in our ARONI study focuses on the type and nature of knowledge assignments in Finnish upper secondary schools. The first results were presented and discussed in EARLI 2017 conference. The final study is still “under construction”, but already in EARLI presentation, in conclusions, one major result was discussed: the exactly same course can be conducted very differently. The national curriculum suggests contents but not the pedagogy!

ARONI project results to be presented at the EARLI 2017 conference in August

A major European conference for educational researchers, EARLI 2017, will take place at the University of Tampere from August 29th till September 2nd.  It is a biannual conference of the European Association for Research on Learning and Instruction (www.earli.org).

First research results of ARONI project will be presented in multiple EARLI 2017 conference presentations:

  • Kiili, C., Smith, B. E., & Marttunen, M. (2017). Students analyzing multimodal meaning-making in digital videos. (Thursday, August 31st at 15:45)
  • Ilomäki, L., Lakkala, M., & Toom, A. (2017). Knowledge work assignments in upper secondary school: results of 13 cases. (Friday, September 1st at 17:30)
  • Marttunen, M., Salminen, T., & Kiili, C. (2017). Upper secondary school students’ abilities to question the credibility of Internet sources. (Friday, September 1st at 8:30)
  • Muukkonen, H., Ilomäki, L., Lakkala, M., & Toom, A. (2017) Adaptation of the Collaborative Knowledge Practices Questionnaire to upper
    secondary education. (Saturday, September 2nd at 14:45)

See the conference website for more information.

Tietotyötaitoja voisi opettaa enemmän ja systemaattisemmin

ARONI-hankkeessa tutkijoiden keskeinen kiinnostus on opiskelijoiden tietotyötaitojen kehittäminen ja kehittyminen. Näitä taitoja hehkutetaan kaikenlaisissa yhteyksissä, ja tietysti aiheesta, mutta tietotyötaitojen konkreettinen sisältö, niiden opettaminen ja arvioiminen ovat yhä vasta kehittymässä, niin opettajien kuin tutkijoiden näkökulmasta. On helppo sanoa, että esimerkiksi oppilaiden tiedonhakutaitoja opetetaan vaikkapa projektitehtävillä tai tiedonhakutehtävillä, mutta mitä todella opetetaan tai opitaan näissä tehtävissä on epäselvää. Tällaiset monimutkaiset taidot kehittyvät vasta usean tehtävän avulla, pitkäkestoisesti, erilaisten tehtävien ja oppiaineiden yhteydessä. Usein ajatellaan, että taidot saavat perustansa ala- ja yläkoulun opetuksessa eikä lukiolaisille enää tarvitse opettaa konkreettisia taitoja, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Tietotyötaitoja voisi opettaa enemmän ja systemaattisemmin, kaikilla kouluasteilla.

Pietikäinen, Kortelainen ja Siklander ovat tehneet tapaustutkimuksen suomalaisessa kontekstissa opettajien ja kirjastotyöntekijöiden yhteisopetuksesta. Niinkuin kirjoittajat toteavat, koulujen ja kirjaston yhteistyötä on toki ollut jo kauan, mutta syvällisempää opettajan ja kirjastotyöntekijän yhteistyötä opetuksessa ei juuri ole. Useissa maissa on vahva koulukirjastojen verkosto – kun julkinen kirjastolaitos ei ehkä ole samalla tasolla kuin Suomessa – ja silloin tietysti opettajan on helppo toimia yhdessä kirjastonhoitajan kanssa. Meillä organisaatioiden erillisyys, ja usein fyysinenkin etäisyys, vaatii erityisiä järjestelyjä yhteisopettamisen toteuttamiseksi, mutta se onnistuu, kun kirjoittajat artikkelissaan osoittavat.

ARONIn sisältöjäkin käsittelevä artikkeli on suoraan saatavissa: http://www.informationr.net/ir/22-2/paper755.html

Viitetiedot: Pietikäinen, V., Kortelainen, T. & Siklander, P. (2017). Public librarians as partners in problem-based learning in secondary schools: a case study in Finland. Information Research, 22(2), paper 755. Retrieved from http://InformationR.net/ir/22-2/paper755.html (Archived by WebCite® at http://www.webcitation.org/6r2RAXf32)