Luova talous ja digitoidut aineistot

Posted on by

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreessa raportissa “Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi”, jossa työryhmä nimeltään: Luovat alat Suomen taouden ja työllisyyden vahvistajina, pohti kuinka luovat alat voivat ratkaista työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita. Koko raportti on luettavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-464-1 .

Aineetonta arvonluontia lähtee kulttuurin infrastruktuurista, johon myös digitoidut aineistot, tai muu kulttuuriperintöaineisto kuuluu.

Arvonmuodostus luovassa taloudessa.  Lähde

Työryhmä kirjaa huomioita, kuinka luovat alat voivat luoda skaalautuvia ja helposti monistettavia palveluita kuin myös uniikkituotteita ja -palveluita, jotka voisivat myös digitaalisuudesta hyötyä.

Kulttuuriosallistuminen tietoverkoissa kuitenkin on monimuotoista ja aktiivista. 88% suomalaisista käyttää internetiä kulttuuritarkoituksiin, 74% verkkolehtiin tai televisiokanavien uutissivustoihin jne. Mahdollisesti osa osallistumisesta päätyy kansainvälisiin verkkopalveluihin, joten kotimaisillekin palveluille olisi tilausta. Am. tilastossakin 2014 ja 2016 välillä on jo kysymyksiin lisätty uusia palveluja, jotka ovat napanneet jo osansa ajankäytöstä.

Lähde http://www.findikaattori.fi/fi/84

Työryhmä näkee aloissa kasvu- ja liiketoimintapotentiaalia, mutta pulmana on se, että luovaa osaamista markkinoidaan minimaalisesti yrityksille (s. 27). Toisaalta ratkaisuna nähdään kokeilut, jolla yhteistyötä voidaan kokeilla molemmin puolin, jotta lisäarvoa voitaisiin muodostaa. Luovien osaajien tulisi tuotteistaa osaamisensa, jotta tietoisuus potentiaalisilla hyödyntäjäyrityksillä kasvaisi eri mahdollisuuksista.

Digitaalisten aineistojen hyödyntämisessä ytimessä ovatkin ne ideat, joita aineistojen myötä syntyy. Aineistojen tunnettuus tuo ne uusien käyttäjien ulottuville, joista voi löytyä uusia tuote- tai palveluinnovaatioita.

Sovelluksia ja tuotteita

Digging into Data-challenge and Finland

Posted on by

Few Finnish teams, some of whom are also well known to the extended Digitalia research community, were well represented in the Transatlantic – Digging into Data challenge, where the aim was to find common lines of digital humanities research across nations across the pond. This kind of international collaboration can bring together new ideas and experienced researchers in new ways in how to utilize digitized materials in new ways.

 

two persons with laptops

Oceanic Exchanges: Tracing Global Information Networks in Historical Newspaper Repositories, 1840-1914 (OcEx)  is a team, where professor Hannu Salmi and his team from University of Turku is part of the 6 teams ranging from Mexico to Finland. Link to overview . 

 

Mapping Manuscript Migrations: digging into data for the history and provenance of pre-modern European manuscripts  is a team, where 4 teams from UK,US, France and Finland led by professor Eero Hyvönen will link disparate datasets together enabling researchers to do better analysis and visualisations.

In addition Okko Räsänen from Aalto University (Analyzing Child Language Experiences Around the World (ACLEW), link) and Peter Sarlin from Hanken School of Economics (Digging into High Frequency Data: Present and Future Risks and Opportunities (Atlantis), link)   got funding to their collaborative projects.

So in 4 of 14 awards had Finnish presence at least in the application phase, but who knows if the approaches will extend even further as work continues. Good situation anyhow, which gives more opportunities for new kinds of research and collaboration.

 

Tallenna

Tallenna

Posted in Uncategorized | Tagged

Visualization of newspaper publishing in Finland

Posted on by

 

As said in the description: “This video portrays the rise of newspaper publishing in Finland from 1771 to 1917 according to the site of publication. The first Finnish newspaper was Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, published by the Aurora Society in Turku in 1771. At the time of Finnish Independence in 1917, there were 142 newspapers, published in 53 places all over the country.

The video was developed as part of the research project Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640-1910 (Academy of Finland, 2016-2019). For further details, see https://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/kulttuurihistoria/tutkimus/Sivut/comhis.aspx  “

Direct link to video below:

Direct link to video below:

Digital Humanism Networks

Posted on by

There seems to be nowadays a buzzing community surrounding digital humanism. There is the Digital Humanism Finland, which resides mainly in the google group .

Then there is the new Heldig community, which relates to the Heldig centre of digital humanities, http://heldig.fi , but which also has a presence in social media, via Facebook group  and a #HelsinkiDH hashtag in Twitter.

Verkkojen laskeminen jään alle.

Suomen kalastuslehti, 01.01.1915, nro 3, s. 12 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877376/articles/2063628?page=12 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

 

Then there are both new and old groups, which think on integrating research and practical IT (or ICT) work, like the Rajapinta https://rajapinta.co/association/ , or the Agricola forum about historical topics or APISuomi for thinking of interfaces between information systems. Lots of communities and lots of opportunities to network and share experiences. Summa summarum, there exists lots of community groups, so do join in and help if you are interested to promote certain topic!

With this in mind eagerly waiting what is happening in the Digital Humanities i Norden conference, which is just starting. There are lots of participants from universities around Nordics, sharing information about new research.

Which other communities there that share information on research topics?

Tallenna

Digitaalisten aineistojen määrät

Posted on by

Joskus saamme kysymyksiä siitä, esimerkiksi kuinka paljon digitoituja aineistoja sivuja tai nimekkeitä löytyy tietyltä aikaväliltä. Nykyisellään tämä ei vaadi laskentaa tietokannasta, vaan kuka tahansa käyttäjistä voi hakutuloksista nähdä näitä tietoja suoraan http://digi.kansalliskirjasto.fi :n käyttöliittymästä.

Kysymys: paljonko tietyltä vuodelta on digitoituja sivuja?

  • valitse Aikaväli, alla valittuna vuosi 1910
  • kirjoita Sivut kohtaan  1-   (tämä laskee kaikki sivut mukaan)
  • Klikkaa hakunappia, ja näet hakutulosten määrän heti hakutulosten yläpuolella.

 

Ilman hakusanaa taustan haku hakee kaikki sivut, joten tässä tapauksessa hakutulosten määrä vastaa myös aikaväliltä löytyvää sivumäärää. Luonnollisesti jatkamalla tästä eteenpäin esimerkiksi kielivalinnalla, näet montako sivua tästä kokonaismäärästä on milläkin kielellä.

Pidemmän aikavälin kanssa, myös hakutulosten visualisointinäkymä on kätevä ja sitäkin voi käyttää sekä hakusanan kanssa että ilman. Tee haku ja valitse graafinäkymä. Jos haluat pyöritellä dataa itse, niin heti graafinäkymän vierestä löytyy Excel-toiminto, jonka avulla voit tallentaa tuloslistan omalle koneellesi (1000 ensimmäistä riviä).

Save

Save

Save

Save