Sukupuolentutkimuksen opiskelusta uusia näkökulmia omaan työhön?

Alkavan lukuvuoden kynnyksellä moni etsinee tuoreita virikkeitä omaan työhön ja ajatteluun.  Tai ainakin toivoisi, että uutta virtaa ja innostusta löytyisi jostakin. HEED –kollegoiden kanssa olemme pohtineet, kuinka  sukupuoli on vuosien myötä kasvanut yhdeksi oman ammatillisuutemme ja kiinnostuksemme ydinteemaksi. Tässä muutama ajatus pohdittavaksi; iloksi ja ehkä inspiraatioksikin.

Tämä  blogiteksti sai inspiraationsa sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelijan Astrid Joutsenon mainiosta kiteytyksestä:

Kuva: www.vastapaino.fi

”Suosittelen sukupuolentutkimusta sellaiselle, joka on kiinnostunut kriittisestä tiedon tuottamisesta ja on innokas yhdistämään monia näkökulmia ja tutkimaan niiden suhteita, tekemään synteesejä ja katsomaan kriittisesti omia ja toisten ajatuksia ja tekoja. Sellaiselle, joka tuntee, ettei ole löytänyt omaa paikkaansa tai joka on jumahtanut paikalleen. Sellaiselle, joka sietää epämukavuutta ja on rohkea ja joka on tästä ajasta kiinnostunut. Kaikille, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan yliopistoon oikeastaan.”

 

Mielestäni sukupuoli on kiehtova juuri moninaisuudessaan ja monitasoisuudessaan – sen kautta voidaan nähdä pieniä arkisia käytänteitä (Miksi päiväkodissa tyttöjä ja poikia kannustetaan erilaisiin leikkeihin? Miksei jumiutuneista kotityöroolituksista päästä jo eroon?), koulumaailman epäyhdenvertaisuutta (Miksi poikien opintomenestys on keskimäärin heikompaa? Mikseivät kaikki uskalla mennä liikuntatunnin jälkeen suihkuun?) tai laajempia yhteiskunnallisia rakenteita – palkkaeroja, työuria, perhepolitiikkaa.

Kotitalousopettajaopiskelijoiden kanssa teemme harjoituksia, joissa laitamme päähän kuvitteelliset sukupuolentutkijan silmälasit ja tarkastelemme arkisia ilmiöitä ja mediaa niiden läpi. Stereotypiat, valta, epätasa-arvo ja välillä vaikeasti hahmotettava intersektionaalisuuskin näyttäytyvät jatkuvasti ympärillämme. Alkuahdistuksen hälvettyä tämä tietoisuus antaa meille välineitä edistää yhdenvertaisuutta omassa arjessamme, työssämme ja yhteisöissämme. Voimme löytää oikeita sanoja, toimintatapoja ja arvokkaita keskusteluja, jotka auttavat rohkeasti eteenpäin.

Jokapäiväisissä keskusteluissa sukupuoli ja tasa-arvo redusoituvat usein vastakkainasetteluihin: tytöt ja pojat, miehet ja naiset, feministit ja sovinistit. Moni ei jaksa tähän ainaiseen jankkaamiseen edes lähteä. Vaikeneminen ei kuitenkaan muuta mitään. Hiljaisuus on hyväksymistä. On tärkeä etsiä ja löytää itseä kiinnostavia näkökulmia ja omaan suuhun sopivia sanoja. Avata suunsa ja alkaa muuttaa maailmaa.

 

Kuinka pääsen alkuun?

Itseopiskelun voi aloittaa esimerkiksi näillä kirjoilla, joita saa kirjastoista tai joiden hankinnan voi vähentää verotuksessa ammattikirjallisuutena:

Husso & Heiskala 2016: Sukupuolikysymys

Saresma, Rossi & Juvonen 2010: Käsikirja sukupuoleen

Ojala et al. 2018: Feministisen pedagogiikan ABC (ilmestyy syyskuussa 2018)

 

Kiinnostaako yliopisto-opinnot?

Tässä aiemmin sivuamani artikkeli Helsingin yliopiston maisteriohjelmasta.

Helsingin Yliopiston avoin yliopisto tarjoaa myös verkko –opintoja, joita voi suorittaa kurssi kerrallaan.

Yliopistojen HILMA –verkosto kerää yhteen opetusta ja muuta ajankohtaista.

 

Kuinka voin pitää sukupuolen teemoja mukana (some)arjessa? 

Tietenkin seuraamalla HEED:iä Facebookissa! Myös HILMA:a voi seurata Facebookissa. Aktivistihenkisille suosittelen tutustumista esim. Naisasialiitto Unionin sivuun ja toimintaan.

 

Hanna Posti-Ahokas

HEED -hankkeen tutkija

Leave a Reply

Your email address will not be published.