Moninaisessa koulussa jokainen on kielen opettaja

HEED –hankkeen tutkijat kouluttavat kotitalousopettajia kulttuuri- ja kielitietoisiin työtapoihin  yhteistyössä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n kanssa. Kahden ensimmäisen koulutuksen jälkeen pohdimme yhdessä oppimaamme. Tekstissä on myös linkkejä lisätiedon lähteille.

 

Kuva: Hanna Posti-Ahokas

 

Oppilaitosten monet kielet ja kielitietoisuus ovat tärkeitä teemoja nykyisissä opetussuunnitelmissa. Monikielisyys ja kulttuurienvälisyys ovat läsnä työn arjessa yhä useammin, kuten tästä kansallisesta tutkimusraportista selviää.

Opetushallitus määrittelee kielitietoisuuden seuraavasti:

Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä koulussa toimintakulttuurin tasolla. Opetuksessa se tarkoittaa kielitietoisia työtapoja, jotka perustuvat opettajien yhteistyölle. OPH 4:2017 KIELITIETOINEN OPETUS – KIELITIETOINEN KOULU

Täydennyskoulutuksissa pyrittiin kehittämään kotitalouden opettajien kykyä soveltaa kulttuuri- ja kielitietoisia työtapoja sekä edistää kotitalouden ja kielen opettajien yhteistyötä. Koulutuksiin kutsuttiin erityisesti kotitalouden opettajia ja suomen kielen opettajia työpareina. Moni olikin lähtenyt kouluttautumaan yhdessä kollegansa kanssa. Kaksi tähän mennessä toteutettua koulutusta keräsivät yhteensä neljäkymmentä osallistujaa perusopetuksesta, vapaasta sivistystyöstä ja ammatillisista oppilaitoksista ympäri Suomen. Nykyisten opetussuunnitelmien mukaisesti tavoittelimme laaja-alaista osaamista luovan toimintakulttuurin kehittämiseen, jossa kotitalouden opetus nivoutuu suomen kielen opetukseen. Myös kouluttajatiimimme oli moniammatillinen.

 

Kasvatus- ja kielitieteilijä, dosentti Maria Ahlholm johdatti koulutusryhmät kielen ja monikielisyyden teemoihin. Kielellisesti vastuullinen aineenopetus ja kielellisesti kestävä koulu tavoitteina herättivät pohdintoja kielen läpileikkaavasta merkityksestä. Pääsimme kokeilemaan Marian johdolla kehitettyä Toisto –menetelmää käytännön työpajoissa. Erityisesti turvapaikanhakijoiden suomen kielenopetusta varten räätälöidyn metodin koettiin soveltuvan hyvin myös kotitalouden ja kotitalousalan opetukseen. Tähän kannatta tutustua! Tässä myös ajankohtainen raportti

 

Kotitaloustieteen dosentti Hille Janhonen Abruquah esitteli kulttuuriresponsiivista pedagogiikkaa lähestymistapana moninaisuuden huomioonottamisessa ja sen hyödyntämisessä. Keskustelimme monikulttuuristen kotitalousluokkien arjesta. Osallistujat työskentelevät moninaisten kielten ja kulttuureiden keskellä. Saimme kurkistaa näihin todellisuuksiin keskustelujen ja kehittämistehtävien kautta. Kati Oikarinen ja Jenni Topp jakoivat omia kokemuksiaan opetuksen havainnoinnista ammatillisen kehittymisen välineenä.

 

Kieli- ja kulttuuritietoisuus on myös yhdenvertaisuuskysymys. Kulttuurienvälisen opettajankoulutuksen dosentti Hanna Posti-Ahokas alusti moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta oppilaitoksissa. Osallistujat etsivät käsiinsä (valitettavan usein hankalasti löydettävät) oppilaitostensa tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joihin tutustuimme myös yhteisesti. Tiedätkö, mikä on oman työpaikkasi tasa-arvosuunnittelun tilanne? Opetushallituksen sivuilta löydät hyödyllisiä ohjeita suunnitteluun. Puhuimme myös kulttuurisista oikeuksista ja kulttuurisesta kestävyydestä. Kävimme keskustelua opettajan tarvitsemista moninaisuustaidoista ja niiden kehittämisestä. Näistä lisää, kunhan HEED –tutkimus vielä vähän etenee.

 

Kolmen lähijakson lomassa koulutettavat tekivät väli- ja kehittämistehtäviä. Tehtävät auttoivat konkretisoimaan lähipäivien antia ja pohtimaan teemoja oman työpaikan todellisuudessa. Kehittämistehtävistä julkaistaan kevään mittaan tiivistelmiä HY+:n blogissa. Nappaa täältä hyvät ideat omaan työhösi!

 

Mitä tarttui mukaan?

Alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti koulutuksessa pyrittiin vahvistamaan opettajien kielitietoisia työtapoja monikielisten oppilaiden ryhmissä ja kehittämään työtapoja, jotka tukevat oppijoiden roolia aktiivisina toimijoina kielen oppimis- ja käyttötilanteissa. Osallistujapalautteessa erityisesti Toistomenetelmä sai konkreettisuudestaan kiitosta. Koulutuksen sisältöä pidettiin yleisesti onnistuneena ja hyödyllisenä.

 

Kiitos monipuolisesta koulutuksesta. 🙂  Ihanaa oli saada uutta tietoa asiantuntevilta luennoitsijoilta.

Kurssin aihe on mielenkiintoinen. Olen tyytyväinen saamiini konkreettisiin keinoihin, joilla auttaa kielenoppimisessa. Osa on jo käytössä, mutta niitä voi vielä jalostaa lisää näiden ideoiden avulla.

Hyvä pysähtyä pohtimaan omaa opetusta, ja kuulla kollegojen mietteitä ja ideoita sekä asiantuntijoiden teoriataustaa asioille.

 

 

Koulutus tarjosi osallistujilleen tarpeellisen tilaisuuden keskittyä oman työn kehittämisen äärelle.  Kouluttautuminen yhdessä kollegoiden kanssa koettiin antoisaksi. Kuten usein täydennyskoulutuksessa, jotkut jäivät kaipaamaan vieläkin konkreettisempaa apua omaan työhön. Laajojen aiheiden käsittely ja erityisesti keskustelu vaatisivat enemmän aikaa.

 

Osana Opetushallituksen rahoittamaa kielitietoisuus taitoaineissa –hanketta toteutettava koulutus Kotitaloustunneista tehoa maahanmuuttajien kielenoppimiseen on toteutettu kaksi kertaa syksyllä 2018 ja talvella 2019. Kolmas, tällä tietoa viimeinen koulutus järjestetään syksyllä 2019.

Opetushallituksen rahoittama koulutus on maksuton. Tiedotamme koulutuksesta lähempänä myös HEED –hankkeen kanavilla. Tervetuloa mukaan!

 

Hanna Posti-Ahokas

Sukupuolentutkimuksen opiskelusta uusia näkökulmia omaan työhön?

Alkavan lukuvuoden kynnyksellä moni etsinee tuoreita virikkeitä omaan työhön ja ajatteluun.  Tai ainakin toivoisi, että uutta virtaa ja innostusta löytyisi jostakin. HEED –kollegoiden kanssa olemme pohtineet, kuinka  sukupuoli on vuosien myötä kasvanut yhdeksi oman ammatillisuutemme ja kiinnostuksemme ydinteemaksi. Tässä muutama ajatus pohdittavaksi; iloksi ja ehkä inspiraatioksikin.

Tämä  blogiteksti sai inspiraationsa sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelijan Astrid Joutsenon mainiosta kiteytyksestä:

Kuva: www.vastapaino.fi

”Suosittelen sukupuolentutkimusta sellaiselle, joka on kiinnostunut kriittisestä tiedon tuottamisesta ja on innokas yhdistämään monia näkökulmia ja tutkimaan niiden suhteita, tekemään synteesejä ja katsomaan kriittisesti omia ja toisten ajatuksia ja tekoja. Sellaiselle, joka tuntee, ettei ole löytänyt omaa paikkaansa tai joka on jumahtanut paikalleen. Sellaiselle, joka sietää epämukavuutta ja on rohkea ja joka on tästä ajasta kiinnostunut. Kaikille, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan yliopistoon oikeastaan.”

 

Mielestäni sukupuoli on kiehtova juuri moninaisuudessaan ja monitasoisuudessaan – sen kautta voidaan nähdä pieniä arkisia käytänteitä (Miksi päiväkodissa tyttöjä ja poikia kannustetaan erilaisiin leikkeihin? Miksei jumiutuneista kotityöroolituksista päästä jo eroon?), koulumaailman epäyhdenvertaisuutta (Miksi poikien opintomenestys on keskimäärin heikompaa? Mikseivät kaikki uskalla mennä liikuntatunnin jälkeen suihkuun?) tai laajempia yhteiskunnallisia rakenteita – palkkaeroja, työuria, perhepolitiikkaa.

Kotitalousopettajaopiskelijoiden kanssa teemme harjoituksia, joissa laitamme päähän kuvitteelliset sukupuolentutkijan silmälasit ja tarkastelemme arkisia ilmiöitä ja mediaa niiden läpi. Stereotypiat, valta, epätasa-arvo ja välillä vaikeasti hahmotettava intersektionaalisuuskin näyttäytyvät jatkuvasti ympärillämme. Alkuahdistuksen hälvettyä tämä tietoisuus antaa meille välineitä edistää yhdenvertaisuutta omassa arjessamme, työssämme ja yhteisöissämme. Voimme löytää oikeita sanoja, toimintatapoja ja arvokkaita keskusteluja, jotka auttavat rohkeasti eteenpäin.

Jokapäiväisissä keskusteluissa sukupuoli ja tasa-arvo redusoituvat usein vastakkainasetteluihin: tytöt ja pojat, miehet ja naiset, feministit ja sovinistit. Moni ei jaksa tähän ainaiseen jankkaamiseen edes lähteä. Vaikeneminen ei kuitenkaan muuta mitään. Hiljaisuus on hyväksymistä. On tärkeä etsiä ja löytää itseä kiinnostavia näkökulmia ja omaan suuhun sopivia sanoja. Avata suunsa ja alkaa muuttaa maailmaa.

 

Kuinka pääsen alkuun?

Itseopiskelun voi aloittaa esimerkiksi näillä kirjoilla, joita saa kirjastoista tai joiden hankinnan voi vähentää verotuksessa ammattikirjallisuutena:

Husso & Heiskala 2016: Sukupuolikysymys

Saresma, Rossi & Juvonen 2010: Käsikirja sukupuoleen

Ojala et al. 2018: Feministisen pedagogiikan ABC (ilmestyy syyskuussa 2018)

 

Kiinnostaako yliopisto-opinnot?

Tässä aiemmin sivuamani artikkeli Helsingin yliopiston maisteriohjelmasta.

Helsingin Yliopiston avoin yliopisto tarjoaa myös verkko –opintoja, joita voi suorittaa kurssi kerrallaan.

Yliopistojen HILMA –verkosto kerää yhteen opetusta ja muuta ajankohtaista.

 

Kuinka voin pitää sukupuolen teemoja mukana (some)arjessa? 

Tietenkin seuraamalla HEED:iä Facebookissa! Myös HILMA:a voi seurata Facebookissa. Aktivistihenkisille suosittelen tutustumista esim. Naisasialiitto Unionin sivuun ja toimintaan.

 

Hanna Posti-Ahokas

HEED -hankkeen tutkija