HEED –hankkeen tutkijat kouluttavat kotitalousopettajia kulttuuri- ja kielitietoisiin työtapoihin yhteistyössä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n kanssa. Kahden ensimmäisen koulutuksen jälkeen pohdimme yhdessä oppimaamme. Tekstissä on myös linkkejä lisätiedon lähteille.
Oppilaitosten monet kielet ja kielitietoisuus ovat tärkeitä teemoja nykyisissä opetussuunnitelmissa. Monikielisyys ja kulttuurienvälisyys ovat läsnä työn arjessa yhä useammin, kuten tästä kansallisesta tutkimusraportista selviää.
Opetushallitus määrittelee kielitietoisuuden seuraavasti:
Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä koulussa toimintakulttuurin tasolla. Opetuksessa se tarkoittaa kielitietoisia työtapoja, jotka perustuvat opettajien yhteistyölle. OPH 4:2017 KIELITIETOINEN OPETUS – KIELITIETOINEN KOULU
Täydennyskoulutuksissa pyrittiin kehittämään kotitalouden opettajien kykyä soveltaa kulttuuri- ja kielitietoisia työtapoja sekä edistää kotitalouden ja kielen opettajien yhteistyötä. Koulutuksiin kutsuttiin erityisesti kotitalouden opettajia ja suomen kielen opettajia työpareina. Moni olikin lähtenyt kouluttautumaan yhdessä kollegansa kanssa. Kaksi tähän mennessä toteutettua koulutusta keräsivät yhteensä neljäkymmentä osallistujaa perusopetuksesta, vapaasta sivistystyöstä ja ammatillisista oppilaitoksista ympäri Suomen. Nykyisten opetussuunnitelmien mukaisesti tavoittelimme laaja-alaista osaamista luovan toimintakulttuurin kehittämiseen, jossa kotitalouden opetus nivoutuu suomen kielen opetukseen. Myös kouluttajatiimimme oli moniammatillinen.
Kasvatus- ja kielitieteilijä, dosentti Maria Ahlholm johdatti koulutusryhmät kielen ja monikielisyyden teemoihin. Kielellisesti vastuullinen aineenopetus ja kielellisesti kestävä koulu tavoitteina herättivät pohdintoja kielen läpileikkaavasta merkityksestä. Pääsimme kokeilemaan Marian johdolla kehitettyä Toisto –menetelmää käytännön työpajoissa. Erityisesti turvapaikanhakijoiden suomen kielenopetusta varten räätälöidyn metodin koettiin soveltuvan hyvin myös kotitalouden ja kotitalousalan opetukseen. Tähän kannatta tutustua! Tässä myös ajankohtainen raportti
Kotitaloustieteen dosentti Hille Janhonen Abruquah esitteli kulttuuriresponsiivista pedagogiikkaa lähestymistapana moninaisuuden huomioonottamisessa ja sen hyödyntämisessä. Keskustelimme monikulttuuristen kotitalousluokkien arjesta. Osallistujat työskentelevät moninaisten kielten ja kulttuureiden keskellä. Saimme kurkistaa näihin todellisuuksiin keskustelujen ja kehittämistehtävien kautta. Kati Oikarinen ja Jenni Topp jakoivat omia kokemuksiaan opetuksen havainnoinnista ammatillisen kehittymisen välineenä.
Kieli- ja kulttuuritietoisuus on myös yhdenvertaisuuskysymys. Kulttuurienvälisen opettajankoulutuksen dosentti Hanna Posti-Ahokas alusti moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta oppilaitoksissa. Osallistujat etsivät käsiinsä (valitettavan usein hankalasti löydettävät) oppilaitostensa tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joihin tutustuimme myös yhteisesti. Tiedätkö, mikä on oman työpaikkasi tasa-arvosuunnittelun tilanne? Opetushallituksen sivuilta löydät hyödyllisiä ohjeita suunnitteluun. Puhuimme myös kulttuurisista oikeuksista ja kulttuurisesta kestävyydestä. Kävimme keskustelua opettajan tarvitsemista moninaisuustaidoista ja niiden kehittämisestä. Näistä lisää, kunhan HEED –tutkimus vielä vähän etenee.
Kolmen lähijakson lomassa koulutettavat tekivät väli- ja kehittämistehtäviä. Tehtävät auttoivat konkretisoimaan lähipäivien antia ja pohtimaan teemoja oman työpaikan todellisuudessa. Kehittämistehtävistä julkaistaan kevään mittaan tiivistelmiä HY+:n blogissa. Nappaa täältä hyvät ideat omaan työhösi!
Mitä tarttui mukaan?
Alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti koulutuksessa pyrittiin vahvistamaan opettajien kielitietoisia työtapoja monikielisten oppilaiden ryhmissä ja kehittämään työtapoja, jotka tukevat oppijoiden roolia aktiivisina toimijoina kielen oppimis- ja käyttötilanteissa. Osallistujapalautteessa erityisesti Toistomenetelmä sai konkreettisuudestaan kiitosta. Koulutuksen sisältöä pidettiin yleisesti onnistuneena ja hyödyllisenä.
Kiitos monipuolisesta koulutuksesta. 🙂 Ihanaa oli saada uutta tietoa asiantuntevilta luennoitsijoilta.
Kurssin aihe on mielenkiintoinen. Olen tyytyväinen saamiini konkreettisiin keinoihin, joilla auttaa kielenoppimisessa. Osa on jo käytössä, mutta niitä voi vielä jalostaa lisää näiden ideoiden avulla.
Hyvä pysähtyä pohtimaan omaa opetusta, ja kuulla kollegojen mietteitä ja ideoita sekä asiantuntijoiden teoriataustaa asioille.
Koulutus tarjosi osallistujilleen tarpeellisen tilaisuuden keskittyä oman työn kehittämisen äärelle. Kouluttautuminen yhdessä kollegoiden kanssa koettiin antoisaksi. Kuten usein täydennyskoulutuksessa, jotkut jäivät kaipaamaan vieläkin konkreettisempaa apua omaan työhön. Laajojen aiheiden käsittely ja erityisesti keskustelu vaatisivat enemmän aikaa.
Osana Opetushallituksen rahoittamaa kielitietoisuus taitoaineissa –hanketta toteutettava koulutus Kotitaloustunneista tehoa maahanmuuttajien kielenoppimiseen on toteutettu kaksi kertaa syksyllä 2018 ja talvella 2019. Kolmas, tällä tietoa viimeinen koulutus järjestetään syksyllä 2019.
Opetushallituksen rahoittama koulutus on maksuton. Tiedotamme koulutuksesta lähempänä myös HEED –hankkeen kanavilla. Tervetuloa mukaan!
Hanna Posti-Ahokas
