Liikennettä koskevien päätösten vaikutukset ovat moninaisia

Kuva: Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys.

Nykyään monet yritykset haluavat siirtää ja osin myös joutuvat siirtämään kuljetuksiaan rautateille ympäristösyistä ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla monet kuluttajatkin suosivat vähäpäästöisempiä junamatkoja automatkojen sijaan. Rautatiekuljetusten ja junaliikenteen voidaan siis katsoa olevan suosiossa.

Samaan aikaan pohditaan olemassa olevien ratojen kuten Suupohjan radan sulkemista. Aihe herättääkin erilaisia reaktioita puolesta ja vastaan, eikä syyttä, sillä liittyyhän siihen hyvin erilaisia ulottuvuuksia ja keskinäisriippuvuuksia.

Jos lähdetään liikkeelle sulku-uhan alla olevan Suupohjan radan tarjoamista hyödyistä ja mahdollisuuksista, niin ympäristö- ja päästöhyötyjen lisäksi huomioitavana on monia muitakin positiivisia asioita. Tuoreessa Suupohjan rataa koskevassa raportissamme tulee esiin, että rata voisi saavuttaa kannattavana pidetyn liikennemäärän ilman Kaskisiin suunniteltua taivekartonkitehdastakin. Erityisen tärkeä Suupohjan rata on alueen metsätaloudelle.

Lisäksi tarkastelu toi esiin henkilöliikenteen potentiaalin Suupohjan radalla. Henkilöliikenne voisi parantaa alueen houkuttelevuutta ja pitovoimaa sekä sen kautta jopa alueen väestökehitystä. Samalla radan liikennemäärien kehittyminen voisi houkutella alueelle uusia yrityksiä ja mahdollistaa nykyisten kasvun.

Toisaalta Suupohjan rata on huonossa kunnossa useiden vuosien korjausvelan kerryttyä, joten se vaatii kunnostusta. Nykyisessä taloustilanteessa monesta asiasta joudutaan karsimaan rahoitusta, joten päättäjien täytyy tarkkaan harkita, minne rahoja kohdistetaan. Päätökset eivät ole helppoja. Samalla täytyisi muistaa huomioida myös päätösten pitkän aikavälin vaikutukset, koska päätökset liikenneratkaisuista eivät lopulta koske vain liikennettä.

Päätökset esimerkiksi Suupohjan radan kohtalosta vaikuttavat erilaisten kytkösten ja keskinäisriippuvuuksien kautta paljon laajemmin rataa ympäröivään alueeseen kuin vain liikennemahdollisuuksiin. Päätös heijastuu laajemmin esimerkiksi alueen kehitykseen ja houkuttelevuuteen, metsätalouden ja metsäteollisuuden kannattavuuteen ja mahdollisuuksiin alueella, huoltovarmuuteen ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä myös alueen väestönkehitykseen.

Liikennettä koskevia päätöksiä tehtäessä olisikin tärkeää huomioida laajasti ja pitkäjänteisesti päätösten moninaiset vaikutukset alueeseen. Tätä varten tarvitaan päätöksentekoa tukevaa tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista, niin määrillisillä kuin laadullisillakin mittareilla tarkasteltuna. Päätösten vaikutukset kun voivat olla myös lopullisia. Esimerkiksi Suupohjan rata on nyt olemassa, mutta jos se joskus päätettäisiin purkaa, ei sitä todennäköisesti koskaan enää rakennettaisi uudelleen.

Susanna Kujala, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Kirjoittajat toteuttavat Suupohjan rata investointisuunnitelmien ja aluetalouden näkökulmasta -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Suupohjan radan liikennemäärän oletetun kehityksen kokonaisvaikutuksista. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Suupohjan kautta.

Maaseudulle uutta roolia etsimässä

Kirjoittajat Susanna Kujala (vas.) ja Outi Hakala

Maailma muuttuu, niin myös maaseutu. Koska toimintaympäristöt kehittyvät, on myös maaseutualueiden uudistuttava menestyäkseen. Tässä uudistumisprosessissa etenkin kunkin maaseutualueen omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa maaseutualueiden uudistamiseen on etsiä maaseudulle ”uutta roolia” nykyisten rinnalle. Tämä onkin keskeinen tavoite Kase Mauro – Maaseudun uusi rooli -hankkeessa, jossa olemme mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella. Lue loppuun

Taipuuko hanketyö tuottamaan nopealla aikataululla todellisia muutoksia?

Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hankkeen viimeiset vaiheet ovat käynnistymässä, ja on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. Näyttääkö kehityskäytävä vahventuneen hankejakson aikana? Toisin sanoen onko hanketyö edesauttanut todellisten muutosten toteutumista näinkin nopealla aikataululla? Lue loppuun

Ruralia-instituutti selvittää Pisara-radan vaikutukset

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa alkaa tutkimus, jossa selvitetään Helsinkiin suunnitellun Pisara-ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Tutkimus tuo konkreettista tietoa hankkeen kokonaisvaikutuksista taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, tuloihin, kulutukseen, verotuloihin ja julkisiin palveluihin.

Ratahankkeen merkitystä tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Lyhyessä korostuvat rakentamisesta tulevat työllisyysvaikutukset ja pitkässä varsinaiset radan käytöstä aiheutuvat hyödyt.

– Ratahankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti työllisyys-, päästö- ja aluepoliittisiin vaikutuksiin, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Liikenneviraston rahoittama tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2012 ja siinä käytetään Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellista yleisen tasapainon simulointimallia RegFin:iä, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Professori Törmä on yleisen tasapainon (CGE) mallinnuksen pioneeri Suomessa – hän julkaisi ensimmäisen alan sovelluksen väitöskirjassaan vuonna 1987.

Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Rataosuus on kaksiraiteinen ja junat kulkevat lähes koko matkan kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen mahdollinen jatkosuunnittelu ja rakentaminen kestävät arviolta kymmenen vuotta.