Millainen on forstien Hyde?

Opiskelupaikka. Harrastuspaikka. Harjoittelupaikka. Juhlapaikka. Työpaikka. Hyde.

Hyytiälä on aina ollut meille forsteille, Helsingin yliopiston metsäylioppilaille, vähintäänkin yhden kesän koti. Matka forstiksi alkaa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä, jolloin tuorein metsäläissukupolvi viettää työn- ja huvintäyteisiä kuukausia metsäasemalla. Se on Hydekesä, joka ei unohdu koskaan.

Forstien matka Hyytiälässä on alkanut jo vuonna 1910. Silloiset metsäylioppilaat rakensivat opiskelun ohessa vanhan pihapiirin rakennukset, joissa vielä nykyisilläkin forsteilla on kunnia majoittua ja viettää aikaa. Impivaara ja vanha ruokala ovat muistoja menneestä monella tavalla. Vanhempien forstien nimet seinillä huokuvat metsäläishistoriaa, ja iso osa forstiutta muodostuukin Hydekesän lopulla, juuri silloin, kun kirjoittaa omaa nimeään vanhalle hirsiseinälle.

Kesällä opiskelun ohessa on aikaa myös muodostaa elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja tutustua uudella tavalla itseensä. Uskallan väittää, että jokainen kenttäkurssilainen on kesän jälkeen kasvanut ihmisenä ja oppinut paljon. Heti kesän jälkeen se ei ehkä siltä tunnu, mutta Hydekesän opit jäävät elämään.

Kesän aikana järjestettävät kesäjuhlat ovat jo monelle forstille tutut juhlat vuosien takaa. Kesäjuhlat kokoavat yhteen vanhoja ja uusia metsäläistuttuja ympäri Suomen, suurin osa metsäylioppilaita kesätyöpaikkakunnilta tai juuri ennen valmistumista olevia, jotka tulevat vielä kerran nauttimaan Hyytiälän tunnelmasta. Kesäjuhlat ovat monille kesän huippukohta, joten seuraavia, turvallisia kesäjuhlia odotetaan jo innolla.

Hyde ei ole kuitenkaan pelkkä yhden kesän kenttäkurssi. Syksyisin metsäylioppilaat kerääntyvät Hyytiälän maisemiin hirvijahteihin, joissa ajoketjuihin ja passeihin mahtuu niin ensikertalaisia kuin kokeneita konkareitakin. Hirvijahdeissa ollaan tosissaan, mutta pidetään samalla hauskaa; se onkin yksi forstien olennaisimmista taidoista.

Opiskelija-forsteja hirvestämässä Hyytiälässä syksyllä 2020. Kuva: Niilo Häkkinen.

Monet forstit ovat saaneet Hyytiälässä mahdollisuuden kohentaa omaa ammattitaitoaan myös kenttäkurssin jälkeen. Kesätyö- ja harjoittelupaikat ovat monelle opiskelijalle ensimmäisiä kosketuksia oman alan töihin, ja mikä olisikaan Hyytiälää parempi ympäristö sille.

Moni forsti palaa myös valmistumisen jälkeen Hydeen. Se on eräänlainen riitti, muistelo hyvistä, menneistä ajoista. Kesäjuhlilla pyörähtää joka vuosi vanhempia forsteja tutustumassa ja tarkistamassa, että Impivaaran seinällä on edelleen oma nimi tallella. Hyytiälässä järjestetään myös juhlia, ja tiedetään siellä vietettäneen forstihäitäkin.

Hyytiälällä on aina ollut paljon annettavaa meille forsteille, mutta niin on meilläkin sille. Jo useiden vuosien ajan metsäläisvuosikurssit ovat Hydekesänsä aikana kunnostaneet jotakin vanhaa tai rakentaneet jotakin uutta Hyytiälään. Kurssityöt ovat saaneet alkunsa metsäaseman rakennustöistä, kuten vanhasta pihapiiristä tai ojittamisesta, mutta pikkuhiljaa työt pienenivät. Nykyään kesällä saattaa valmistua lammasaitaus, puukeinu tai puinen peli, joista on hyötyä ja iloa koko Hyytiälän väelle.

Aiemmin kurssityönä tehdyn kesälampaiden aitauksen kokoamista vuonna 2019. Kuva: Niilo Häkkinen.

Oikeastaan Hyde ei ole forsteille pelkkä paikka. Hyde esiintyy forstien keskuudessa puheissa niin usein, että siihen voidaan liittää myös erilaisia tunteita. Hydeen mahtuu niin kaipausta ja muistoja kuin nuoruutta ja ammatti-identiteettiäkin. Muistot Hyytiälästä kulkevat forstin mukana läpi elämän.

Jos forstilta kysyy opiskeluaikojen parasta muistoa, yleisin vastaus on Hyde. Ja ihmekös tuo on.

Jaa oma erityinen Hyde-muistosi kommenteissa!

Kirjoittaja Vilma Toivonen (H19, K111) on opiskelijajärjestö Metsäylioppilaat ry:n puheenjohtaja, joka vietti Hydekesänsä vuonna 2019.

 

Blogitekstin pääkuva: Kurssin 111 forstit Impivaaran portailla Hyytiälässä vuonna 2019. Kuva: Niilo Häkkinen.

Yksi vastaus artikkeliin “Millainen on forstien Hyde?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *