Arkkitehdin ajatuksia

Pääsuunnittelija Hilla Rudanko kertoo Hyytiälän uudisrakennuksen suunnitteluprosessista.

Olemme Mikko Kilpeläisen kanssa toimineet Hyytiälän uuden päärakennuksen arkkitehteina vuoden 2020 suunnittelukilpailusta lähtien. Minä olen nimettynä pääsuunnittelijana ja Mikko projektiarkkitehtina, ja suunnitteluratkaisut teemme yhdessä keskustellen. Kilpailun aikana työryhmäämme kuuluivat myös arkkitehdit Kuisma Rasilainen ja Anssi Kankkunen. Arkkitehtien lisäksi rakennusta suunnittelevat rakennesuunnittelijat Pertti Heinonen ja Hannes Ojalehto, talotekniset suunnittelijat Mikko Pentti ja Jarkko Joensuu, sisustusarkkitehti Laura Suominen sekä pohjarakenteisiin, palotekniikkaan, akustiikkaan, suurkeittiöihin ja av-järjestelmiin erikoistuneet suunnittelijat.

Ideointi alkoi suunnittelukilpailusta

Suunnitteluprosessi alkoi kilpailusta, jossa laadimme ehdotuksen Hyytiälän tarpeiden ratkaisemiseksi. Yliopiston rakennuttajatyöryhmä oli valmistellut kilpailuohjelman, jossa kuvattiin tilatarpeet, toiminnot sekä käytettävissä oleva taloudellinen raami. Lisäksi kilpailuohjelma ja kilpailun aikainen työpaja avasivat meille Hyytiälän historiaa sekä vanhan pihapiirin ja tutkimusaseman kulttuurihistoriallista arvoa. Puurunko ja poikkeuksellisen pitkä vähintään 150 vuoden elinkaari olivat selkeitä lähtökohtia uudisrakennuksen suunnitteluun.

Kilpailuvaiheessa kokeilimme monenlaisia malleja tilatarpeiden ratkaisemiseksi Hyytiälässä. Ensimmäinen ajatuksemme oli sijoittaa uudisrakennus vanhan A-rakennuksen paikalle. Tämä kuitenkin osoittautui vaikeaksi, sillä toiminnan piti jatkua katkeamatta vanhasta rakennuksesta uuteen. Seuraava ratkaisuvaihtoehto oli suuri yksittäinen rakennusmassa jalkapallokentällä lähellä vanhaa pihapiiriä.

Arkkitehdin laatima näkymäkuva Hyytiälän uudisrakennuksen ruokasalista.

Tätä vaihtoehtoa käsittelimme yliopistolaisten kanssa kilpailun aikaisessa työpajassa Hyytiälässä. Totesimme yhteistuumin, että yksi suuri rakennus lähellä vanhaa pihapiiriä on aivan liian massiivinen. Niinpä päädyimme lopulta sijoittamaan uudisrakennuksen sopivan etäälle vanhasta pihapiiristä ja jakamaan sen neljään pienempään paviljonkiin. Paviljonkeja yhdistää yhteinen katto, jonka alla majoitushuoneisiin pääsee kulkemaan suojassa kuin omiin metsäkämppiin.

Käyttäjien tarpeet ja tiedot ohjaavat suunnittelua

Kilpailun jälkeen pääsimme kehittämään suunnitelmaa yhteistyössä hyytiäläläisten ja rakennuksen tulevien käyttäjien kanssa. Huollon ja rakennusten päivittäisen käytön ratkaisuissa meitä ovat auttaneet erityisesti tutkimusaseman johtaja Antti Uotila, tutkija Juho Aalto ja huollosta vastaava Jarkko Saarimäki. Keittiötä on suunniteltu tiiviisti pääemäntä Jaana Arosen kanssa. Materiaaliratkaisuissa ja siivottavuudessa ovat puolestaan auttaneet yliopiston kiinteistöpalveluiden siivousasiantuntijat.

Kuvakaappaus arkkitehdin työvaiheen tietomallista, jossa näkyy majoitushuone ja sen irtokalustus.

Suunnitelman kokonaisuutta on tutkittu ja kehitetty käyttäjäkokouksissa, joissa on ollut koolla edustus eri tiedekunnista ja opiskelijakunnasta. Suunnitelman perusratkaisu on kilpailuehdotuksen kaltainen, mutta rakennuksen sisätilat ovat kehittyneet kilpailuvaiheen ratkaisusta huomattavasti saatuamme käyttäjiltä tarkempaa tietoa ja kommentteja. Suuri haaste jokaisessa suunnittelutyössä on tarpeiden ja käytettävissä olevan taloudellisen raamin yhteensovitus. Käytännössä tämä näkyy arkkitehdin työssä erityisesti neliöiden määrässä: meidän tehtävänämme on huolehtia, että suunniteltu rakennuksen laajuus vastaa rakennuttajan käytettävissä olevaa budjettia.

Hankkeessa on myös tehty yhteistyötä Ilmastopyörre-taideprojektin kuraattorin ja taiteilijoiden kanssa. Odotamme innolla taideteosten saapumista Hyytiälään sekä uudisrakennukseen että sen ympäristöön.

Talo hahmottuu tietomallissa

Uuden rakennuksen suunnittelu on työryhmässä työskentelyä; tietoa vaihdetaan jatkuvasti, ja tärkeimpänä työkaluna tiedonvaihtoon on tietomalli. Ideoimme Hyytiälän ratkaisuja myös ihan lyijykynällä piirtäen sekä fyysisessä pienoismallissa. Lopulta valitut ideat viedään kuitenkin aina tietomalliin. Me arkkitehdit valmistelimme hankkeen alkuvaiheessa kilpailuvaiheen suunnitelman pohjalta ensimmäisen tietomallinnuksen, josta selviävät rakennuksen sijainti, muoto ja tilat. Tämä tietomalli jaettiin muille suunnittelijoille, jotka aloittivat sen pohjalta oman suunnittelutyönsä. Rakennesuunnittelija mallinsi rakennuksen rakennejärjestelmän, talotekniset suunnittelijat mallinsivat lvi- ja sähkötilavaraukset ja laitteet, keittiösuunnittelija mallinsi keittiön ja sisustussuunnittelija irtokalustuksen. Hankkeen edetessä suunnittelijoiden mallit yhdistetään säännöllisesti päällekkäiseksi yhdistelmämalliksi, jossa mahdolliset ristiriidat ja yhdessä ratkottavat ongelmakohdat tulevat näkyviin. Tätä varten hankkeessa on taitava tietomallikoordinaattori Riikka Hannuksela.

Kuvakaappaus Hyytiälän uudisrakennuksen tietomallista, jossa eri suunnittelualojen tieto yhdistetään.

Tietomallia hyödyntää jatkossa myös uudisrakennuksen Living lab -tutkimusalusta. Meille suunnittelijoille on ollut äärimmäisen kiinnostavaa tutustua suunnittelun aikana tutkimustoimintaan, jonka pohjaksi voimme antaa osaltamme tietoa. Toivonkin, että tulevina vuosina pääsemme vierailemaan Hyytiälässä ja kuulemaan tutkimushankkeista, jotka hyödyntävät uudisrakennusta ja sen suunnittelutietoa tavalla, jota emme suunnitteluaikana vielä osanneet arvata.

Kirjoittaja: Hilla Rudanko on uudisrakennuksen pääsuunnittelija.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.