Helsingin yliopisto
Suomessa koittaa näillä hetkillä vuoden pimein aika. (Aurinko on Helsingistä etelään tällä hetkellä korkeimmillaan Botswanassa, jossa puhutaan jopa kolmeakymmentä eri kieltä.) Näin joulun korvalla valoa odotellessamme pistäydymme kuitenkin hetkeksi vielä Viroon ja viime kesään, jolloin jo legendaariseksi muodostuneella kielitieteen kesäleirillä oli mukana myös suomalaisedustusta. Heinäkuun positiivisista leiritunnelmista kertoo alla pohjoismaisten kielten opiskelija Tyyni Risak. Leiri etelänaapurissamme on luvassa taas ensi vuonna!
***
“Virossa on pieni paikka nimeltä Narva-Joesuu, jossa ei yleensä tapahdu mitään erikoista. Kuitenkin kesäisin siellä on mitä mielenkiintoisin tapahtuma, nimittäin kesäleiri kaikille kielistä ja kielitieteestä kiinnostuneille nuorille. Itse sain tietää asiasta osallistuttuani kielitieteiden olympialaisiin omassa lukiossani. Saamani kesäleirin mainos näytti mielenkiintoiselta, joten otin sen avomielin vastaan ja lähdin Viroon kesällä 2023.
Leiri alkoi heinäkuun alussa, ja leirin osallistujat olivat 16–19 vuotiaita. Kaikki olivat kielistä ja kielitieteestä kiinnostuneita nuoria: osa heistä oli jopa lähdössä maailman kielitiedeolympialaisiin, osa taas oli aikeissa osallistua ainoastaan kielitiedeleirin ohjelmaan. Kaikki nuoret olivat eri maista, esimerkiksi Suomesta, Virosta, Saksasta, Israelista, Kiinasta… Kaikki nuoret ja aikuiset puhuivat keskenään englantia ja leirillä järjestetyt tapahtumat ja oppitunnit olivat myös englanninkielisiä, joten kaikkea oli helppo ymmärtää.
Leiri oli kaksitoista päivää pitkä, minä aikana me opiskelijat ehdimme sekä opiskella että pitää hauskaa keskenämme. Oppitunteja oli päivisin joka päivä kolme – aamiaisen jälkeen kaksi aamutuntia ja lounaan jälkeen vielä yksi. Oppitunnit, tai niin sanotut luennot, olivat lingvistien pitämiä, ja he kertoivat meille esimerkiksi kielitieteestä ja maailman kielistä. Tunnit olivat 75 minuutin pituisia mutta niin mielenkiintoisia, että itse unohdin seurata aikaa. Oppituntien välissä oli 15 minuutin tauko, jolloin kaikki olivat vapaita seuraavaan oppituntiin asti. Iltaisin ennen illallista teimme logiikkaan perustuvia kielitiedetehtäviä. Nämä pulmat olivat minusta hyvin hauskoja vaikka joskus hankalia – niissä piti esimerkiksi loogiseen ajatteluun perustuen kääntää annetut sanat englannin kieleen jostain tietystä vähemmistökielestä.
Me asuimme kaksikerroksisessa rakennuksessa, joka oli sekä yöpymispaikkamme että opiskelu- ja vapaa-ajan viettopaikka. Itse asuin kahden toisen tytön kanssa samassa huoneessa – toinen heistä oli kotoisin Tsekistä ja toinen Saksasta. Meistä tuli heti hyviä kavereita ja kannustimme toisiamme koko leirin ajan. Huoneita oli olemassa myös kahdelle, jos halusi itselleen vain yhden huonekaverin. Ruokailut oli organisoitu lähiravintolassa, johon oli kolmen minuutin kävelymatka. Ruoaksi meille annettiin helppotekoista mutta hyvää ruokaa aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi. Lähikauppa sijaitsi 5 minuutin kävelymatkan päässä majapaikasta. Meillä oli riittävästi aikaa levätä, ja ruokailutuokioon annettiin tunti aikaa.
Vapaa-ajalla teimme paljon kaikkea kivaa ja hauskaa, esimerkiksi katsoimme elokuvia koko ryhmän kanssa, leikimme “mafiaa” tai menimme uimaan pienellä joukolla. Meidän yhteiset iltamme olivat aivan mahtavia: ryhmäydyimme tiiviiksi monikulttuuriseksi yhteisöksi ja teimme kaiken yhtenä porukkana. Viestittelin paljon leirikavereiden kanssa myös leirin päättymisen jälkeen ja pidin heihin tiivistä yhteyttä. Yhtenä leiripäivänä opiskelijoille oli suunniteltu päiväreissu Tarton kaupunkiin. Tarttoon ja takaisin matkustimme tilausbussilla. Tartossa me näimme Tarton yliopiston, kävimme museossa ja vaelsimme ryhmänä ympäri kaunista opiskelijakaupunkia. Parasta Tartossa oli mielestäni Tarton yliopisto, jonka perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.
Suosittelisin kesäleiriä aivan jokaiselle kielistä tai/ja kielitieteestä palavalle nuorelle! Ette tule yhtään katumaan päätöstänne heittäytyä mukaan!”
– Tyyni Risak
KiOl toivottaa kaikille hauskaa ja rauhallista joulunaikaa 2023! Tervetuloa ilmoittautumaan myös kielitieteen olympialaisten alkukilpailuun 2024!
