Ei hätää, niin meitäkin!
Kivaa perjantaita kaikille. Kohta alkaa odotettu viikonloppu! Viikon huipennukseksi postaamme ajatuksia tulevasta tutkijatentistämme.
Olemme valmistautuneet tutkijatenttiä varten jo ensimmäisistä ryhmätapaamisista lähtien. Olemme pähkäilleet erilaisia askarruttavia kysymyksiä ja antaneet ajatusten muhia läpi yhteisen matkan. Tutkijatentistä on syntynyt paljon erilaisia ajatuksia ja odotuksia. Tämän vuoksi olemme kokeneet haasteelliseksi, millaisia kysymyksiä tentissä voi ja pitää esittää. Takerrummeko yksityiskohtiin pohtiessamme kysymyksen laatua? Onko kysymys yksinkertainen, tyhmä tai liian pintapuolinen? Voimmeko kysyä laidasta laitaan kysymyksiä mitä ajattelemme, vai onko tentissä tietty kaava, jota tulisi noudattaa? Epätietoisuus tentistä johtuu ehkä siitä, että meille ei ole kerrottu siitä tarkemmin. Olemme kuulleet ja kehitelleet niiden pohjalta omia johtopäätöksiä ja kauhukuvia.
Jo ensimmäisen kerran Annukka Pursin tavattuamme, keskustelumme oli rikasta ja inspiroivaa. Koko ryhmämme koki tapaamisen olevan hyvin inspiroiva ja mieltä avartava. Pursi sai meidät myös ajattelemaan erilaisilta näkökannoilta, jotka poikkesivat ryhmämme ajattelutavasta positiivisesti. Odotamme siis tutkija tentiltä samoja “ahaa” – elämyksiä, sekä tiukkaa ja syväluotavaa keskustelua Pursin kanssa. Meidän ei pitäisi asennoitua tenttiin pelkkänä tentti tilaisuutena, vaan pikemminkin uutena oppimiskokemuksena. Hukumme helposti ajatuksiimme, joten odotamme uusia tapoja oivaltaa sekä uutta perspektiiviä ajatteluun ja toimintaan.
Tavoitteenamme on haastaa tutkijaamme kiperillä kysymyksillä ja saada aikaan monipuolista sekä vuorovaikutuksellista keskustelua. Tentin tavoitteena on tietenkin meidän opiskelijoiden oppiminen, mutta toivoisimme myös tutkijan saavan oman oppimiskokemuksen tentti tilanteestamme.
Olisimme kiinnostuneita kuulemaan teidän muiden ryhmien ajatuksia ja mahdollisia kokemuksia tämän tyylisestä tentistä. Olemmeko yksin ristiriitaisten ajatusten kanssa? Mutta ei hätää, kyllä me selvitään. Tsemppiä kaikille hirmuisesti loppu rutistukseen ja hyvää viikonloppua!
Terkuin Kaisa ja Laura (ryhmä 14)
Hahaa! Pelastus ”paniikkiin” löytyy teidän toisesta sloganistanne :). Eiköhän me kaikki selvitä tentistä (-kin) !
Vähän samanlaisin tuntein kyllä itsekin olen miettinyt tulevaa tutkijatenttiä, ja ehkä juuri siksi, kun tarkempaa ohjeistusta ei ole (vielä) annettu. Tämä kurssi on ollut todella intensiivinen ja työteliäskin, ja tuntuu, että tutkimusartikkelin asiat alkavat tulla jo korvista ulos. Meillä digittäjillä kuitenkin on ollut tosi hyvä yhteismeininki, ja whatsappi piipittää punaisena,välillä hyvinkin tiuhaan tahtiin. Haasteitakin tietysti on, niin kuin aina silloin, kun kyseessä on iso ryhmä ihmisiä, joilla kaikilla omat opintopolkunsa ja elämänsä.
Tärkeintä tälläkin kurssilla varmasti on, että saa uusia oppimiskokemuksia ja valmiuksia tulevaisuuteen. Ryhmätyöskentelyssä on myös voimaa, ja sitä ei pidä unohtaa.
Kyllä me kaikki tentistä hengissä selvitään. Tsemppiä ja voimia kaikille!
Moi,
Mainitsitte, että tutkija tapaaminen Annukka Pursin kanssa oli mennyt hyvin. Ja olitte kokeneet ”ahaa” elämyksiä, millä tavoin näkökantanne muuttuivat tutkija tapaamisessa?
Puhuitte myös tutkijatentistä ja mietimme millaisiin konkreettisiin asioihin aiotte keskittyä siellä?
T. Ryhmä 1