Ryhmä 12 blogiviikko (4/5)

Mukavaa torstaipäivää! 

 

On ryhmämme ja samalla koko kurssimme toiseksi viimeisen blogipostauksen aika!

Luomme tässä postauksessa katsauksen Sintosen tutkimuksessa merkittävää roolia näytteleviin graafisiin ohjeisiin, joita lapset siis pääsivät itse keksimiensä musiikillisten fraasien pohjalta luomaan. Heille ei annettu mitään suuntaa sille, kuinka nämä fraasit pitäisi toteuttaa. Vapaus johti monipuoliseen ja kiehtovaan kokonaisuuteen. Liitämme mukaan muutaman kuvan havainnollistamaan kertomaamme. 

 

 

Kuten kuvista huomaa, lapset ohjeistivat piirustuksillaan lukijaa monin eri keinoin. Toiset piirsivät TIPSIT-soittimen tai soittajan, toiset kirjaimia tai numeroita ja osa taas jäljitteli nuottikirjoitusta. Lukusuunnat vaihtelivat ohjeesta riippuen ylhäältä alas, vasemmalta oikealle ja osa taas ei ollut määritellyt lukusuuntaa lainkaan. Suurin osa ohjeista oli selvästi esittäviä, mutta myös muutama abstrakti piirros syntyi. 

Abstraktit piirrokset olivat mielenkiintoisia muutamasta syystä. Ensikatsomisella helposti tuntuu siltä, ettei niissä olisi päätä eikä häntää. Kuitenkin abstraktien teoksienkin takana oli jokin logiikka, mikä aukesi tekijän selittäessä erilaisten symbolien merkitystä. Abstraktimmat työt ovat myös mielenkiintoisia, koska niiden merkitys on varmasti todella erilainen lapsen silmissä. Nuorilla lapsilla ei ole samanlaista abstraktia ajattelua kuin aikuisilla, joten heidän pitää jotenkin konkretisoida nämä abstraktit symbolit. Miten? Se olisi mielenkiintoista kuulla. 

Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ohjeen toteutustapaan on vaikuttanut esimerkiksi lapsen musiikillinen tai kuvataiteellinen tausta. Kuvataiteellinen tausta näkyy selvemmin visuaalisesti yksityiskohtaisempien ohjeiden kautta. Omatekemien nuottien käyttö taas ei väkisin osoita musikillista luovuutta tai taustaa. On älyttömän epätodennäköistä, ettei lapsi olisi 6-8 vuoden iässä törmännyt nuotteihin, joten varmasti monella tulee musiikista mieleen nuotit.  

Sukupuolen merkitystä on toisaalta myös vaikea jättää pohtimatta, koska muiden tutkimusten mukaan esimerkiksi tyttöjen hienomotoriset taidot ovat hieman poikia edellä ja he myös käyttävät usein piirroksissaan enemmän yksityiskohtia. Ei olisi siis yllättävää, jos samanlainen kuvataiteen painotus näkyisi tässä tutkimuksessa. Se ei kuitenkaan ollut relevanttia tässä tutkimuksessa, joten tutkimustuloksissa ei löydy mitään tähän viittaavaa.  

Hauskaa ohjeiden monipuolisuudessa oli tutkailla erilaisia yksityiskohtia, ja pohdiskella mitä ne kertovat tekijästä. Ryhmässä on syntynyt keskustelua tästä aiheesta ja utelimme myös tutkijatapaamisessa muutamasta ohjeesta. Esimerkiksi “hanapaikka” (kuva löytyy jutun alussa) tarkoittaa paikkaa missä sen alla oleva melodia soitetaan eli vesihanan äärellä. Joku meistä oli ennen tätä veikannut, että hanapaikka pitäisi laulaa tai melodia soittaa samalla tavalla kuin hanapaikka tavutetaan.  

Kuten aina taiteessa, myös näiden piirrosten kohdalla tutkija ja muut lukijat voivat tehdä omat johtopäätöksensä graafisten ohjeiden johdonmukaisuudesta. Lopulta kyse on kuitenkin katsojan omasta tulkinnasta. Aikuisten tekemän tulkinnan ja tekijän oman tulkinnan rinnakkainen vertailu avaisi kenties toisenlaisen näkökulman ohjeiden luettavuuteen ja toistettavuuteen. 

Minkälaisia kokemuksia tai ajatuksia sinulla herää näitä kuvia katsoessa? Tuntuvatko ne selkeiltä? 

Terveisin Antti ja Minna ryhmästä 12.

 

4 thoughts on “Ryhmä 12 blogiviikko (4/5)

  1. Salla Räsänen

    Hei ryhmä 12!

    On erittäin mielenkiintoista nähdä lasten tuottamia piirroksia. Kuten kerroittekin, osa vaikuttaa hyvin selkeiltä, kun taas toiset jäävät todella abstrakteiksi. Kuitenkin itse teoksen tekijällä voi olla eri näkemys selkeimmältäkin vaikuttavasta piirroksesta kuin meillä muilla.

    Mietitte kuinka paljon ohjeen toteutustapaan mahdollisesti vaikutti lapsien musiikkillinen tai kuvataiteellinen tausta. Oliko tätä ollenkaan huomioitu tutkimuksessanne? Jos ei, olisi mainio jatkotutkimuskysymys.

    Terveisin,
    Ryhmä 9

    Vastaa
    1. Antti J J Nirkko Artikkelin kirjoittaja

      Hei ryhmä 9!

      Pahoittelut hieman myöhäisestä vastauksesta. Hienoa kuitenkin kuulla kuvien kiehtoneen muitakin!
      Vastauksena kysymykseenne: Lasten taustoja ei pahemmin otettu huomioon tutkimuksessa. Kysyimme tutkijatapaamisessa asiasta Sintoselta ja hän kertoi, ettei halunnut oikeastaan tietää lasten taustatietoja. Tutkimuksen tarkoitus oli osoittaa, että lapset ylipäätänsä pystyvät tuottamaan loogista tekstiä. Taustatietojen selvittely ja vertailu ei siis kuulunut tutkimukseen, eikä ollut tarpeellista tutkimuskysymyksien vastaamiseen. Toivomme myös näiden asioiden tutkimista mahdollisissa jatkotutkimuksissa.
      Terveisin,
      Ryhmä 12

      Vastaa
      1. Salla Räsänen

        Hei ryhmä 12,
        Kiitos vastauksesta, se onnistuneesti selvensi asiaa. Toivottavasti taustan vaikutusta tullaan käsittelemään jatkotutkimuksissa! On myös kiinnostavaa miettiä, miten muuten monilukutaitoa voisi musiikin kautta tutkia.

        Terveisin,
        Ryhmä 9

        Vastaa
  2. Jyrki J Murtomäki

    Tervehdys!

    Tämä aihe jäi mieleen jo kurssin alkupuolella ja on hienoa nähdä kuvia näistä lasten ”nuoteista”. Näitä tulkitessa ja merkityksiä pohtiessa yrittää väkisinkin päässään hyräillä ja rytmitellä miltä nämä mestariteokset ovat alun perin kuulostaneet. Erittäin mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan. Tässähän lapset ovat tavallaan luoneet omia uusia kieliään. Tutkimusta voisi varmasti jatkaa lähes loputtomiin ja miljoonaan eri suuntaan.

    Mutta miten tähän kaikkeen liittyy Batman? Emme ehkä koskaan saa tietää.

    Terveisin,
    Ryhmä 8

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *