Nyt on kurssi tutkijatenttiä myöten paketissa. Päällimmäisiä tunnetiloja ovat tällä hetkellä helpotus ja pieni, ujo ylpeys siitä, että pärjäsi. Tentti meni hyvin sekä omasta, että palautteen perusteella myös tutkijan mielestä. Mikä ilo!

Haluaisin kovin kiittää näistä menneistä kuukausista meidän supertehokasta Arvotyhjiöiden ryhmää. Tämä seitsemästä keskenään hyvin erilaisesta persoonasta koostuva innokas porukka toimi sujuvasti yhteen, vaikka ensimmäisellä tunnilla olimme vain raflaavan lööpin eteen kerääntynyt, sekalainen joukko toisilleen tuntemattomia tyyppejä. Se tuntuu nyt varsin kaukaiselta. Autuaan tietämättöminä siitä, mitä tuleman pitää sukelsimme yhdessä syvemmälle arvojen ja vasujen kiehtovaan maailmaan, josta tosin on jo ihanaa päästä edes hetkeksi ulos hengittämään.

Saimme pohtia ja ihmetellä, turhautua ja oivaltaa. Saimme tietää miltä tuntuu, kun sana vasu alkaa oksettaa ja kun kansalliset arvot hyppäävät eteen nurkan takaa vapaa-ajallakin. Opimme, kuinka tutkimuskysymystä ei ainakaan kannata muotoilla ja sen, että tutkimuksen tekeminen lomakekyselynä on hyvä vaihtoehto – mutta vain, jos tietää mitä tekee.

If everything else fails, aina voi mennä lattialle makaamaan ja huutaa “huomatkaa minut”.

Jassu/Arvotyhjiöt