Antti Ijäs, FM, Helsingin yliopisto, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus. Väitöskirjassani tutkin käsikirjoituksen Leeds, Royal Armouries I.33 kieltä. Kyseinen koodeksi, joka on vanhin tunnettu fechtbuch eli miekkailuopas, on peräisin 1300-luvun alusta ja koostuu nykymuodossaan 32 pergamenttilehdestä, joista kullakin on kaksi kuvaa, joissa pappi ja oppilas näyttävät erilaisia tekniikkasarjoja miekalla ja kupurakilvellä. Kuvien tueksi laadittu latinankielinen teksti sisältää myös runosäkeitä sekä eräitä saksankielisiä teknisiä termejä. Väitöstutkimustani ja siihen liittyviä aiheita käsittelen blogissani Studia Dimicatoria, muita kielellis-historiallisia asioita Filologogrammatassa.

Maria Kok, FT. Väittelin 29.4.2016 Itä-Suomen yliopistossa aiheesta ”Varjon kieliopillistuminen. Itse-sanan kieliopillistuminen ja merkityksenkehitys itäisessä itämerensuomessa”.  Väitöskirjani käsittelee itse-sanan historiaa ja käyttöä suomessa ja sen lähimmissä sukukielissä.  Itse-sanan otaksutaan palautuvan suomalais-ugrilaiseen kantakieleen, jossa sen merkitys lienee ollut ’varjo’ tai ’varjosielu’.  Suomensukuisissa kielissä itse-sana tunnetaan parhaiten refleksiivipronominina, mutta sillä on myös erilaisia korostavia ja painottavia tehtäviä. Tarkastelen väitöskirjassani itse-sanan erilaisia käyttötapoja ja niiden kehitystä ns. kieliopillistumisteorian valossa. Aineistona olen käyttänyt mm. uutisia, murrenäytteitä, kaunokirjallisuutta ja erilaisia asiatekstejä tutkimistani kielimuodoista, jotka ovat suomen yleiskieli, vanhempi kirjakieli ja murteet sekä karjala, inkeroinen ja vepsä. Mielenkiinnon kohteitani ovat kieliopillistuminen ja kielitypologia, kielioppien historia sekä kielten opetukseen ja kuvaukseen liittyvät käytänteet ja niiden historia. Suunnittelen tällä hetkellä uusia tutkimuksia näistä aiheista.

Aino Liira, FT. Väittelin 22.5.2020 Turun yliopistossa aiheesta “Paratextuality in Manuscript and Print: Verbal and Visual Presentation of the Middle English Polychronicon“. Englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassani tutkin, miten keskiaikaisen maailmanhistoriateoksen Polychroniconin eri käsikirjoituskopiot ja varhaiset painetut laitokset eroavat toisistaan paratekstuaalisilta, visuaalisilta ja materiaalisilta piirteiltään ja mitä nämä piirteet kertovat varhaisten tekstintuottajien käsityksistä paratekstuaalisuudesta. Samalla tutkimukseni tavoitteena oli kehittää paratekstiviitekehyksen teoreettisia ja metodologisia sovelluksia käsikirjoitus- ja varhaisessa painetussa aineistossa. Olen laajemminkin kiinnostunut sekä käsinkirjoitettujen että painettujen tekstien materiaalisuudesta ja sen kytköksistä kieleen; myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kirjallisesta kulttuurista ja kirjatuotannosta; para- ja metatekstuaalisuudesta sekä monikielisyyden ilmiöistä. Suunnittelen jatkavani tutkimusta näiden aiheiden parissa. Vuosina 2021-2022 työskentelen osa-aikaisesti Åbo Akademissa Langnetin koordinaattorina.

Outi Merisalo, Jyväskylän yliopiston romaanisen filologian professori.
Tutkin kielen ja kulttuurin välittymistä antiikista uudelle ajalle erityisesti kirjahistorian kautta: mitä tekstejä kirjoitettiin? Miten niitä välitettiin: papyrusrullan, piirtokirjoituksen, nykyisen muotoisen (ns.codex-tyyppisen) pergamentti- tai paperikirjan välityksellä? Kuka halusi itselleen minkä tekstin millä kielellä (latinaksi, muinaisranskaksi, keskiranskaksi, keskiajan italiaksi jne.)? Mitä latinalaisia kirjoitustyylejä (piirtokirjoituskapiteeleja, kursiivia, unsiaalia, karolingista minuskelia, goottilaista, humanistista kirjoitusta) käytettiin tekstien kirjoittamiseen? Miten tieto välittyi? Koska ihmisillä on taipumus toimia samoilla tavoilla, menneisyyttä tutkimalla voidaan päätellä nykyisyyden ja tulevaisuuden kehityskulkua.
—
I am professor of Romance philology at the University of Jyväskylä.  My research focuses on the transmission of language and culture in the long period between Antiquity and Early Modern Age through the study of book history: what texts were copied? How were they transmitted: by means of a papyrus roll, an inscription, the book as we know it (the so-called codex-form book) on parchment and paper? Who wished to have what text written in what language (Latin, Old French, Middle French, Medieval Italian etc.)? Which Latin scripts (epigraphic capitals, cursive, uncial, Carolingian minuscule, Gothic, Humanist script) were used to write down the texts? How was information transmitted? Since people tend to act in similar ways regardless of the period, studying the past helps us to predict contemporary and future developments.

Sara Norja, FM. Teen väitöskirjaa Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa. Tutkimusaiheenani on englanninkielinen alkemistinen teos The Mirror of Alchemy. Tutkin kyseisen teoksen varhaisia englanninkielisiä käsikirjoitusversioita ja työstän niistä kielitieteelliseen tutkimukseen soveltuvan dokumentaarisen digitaalisen tieteellisen edition. Käsikirjoitusversioita on yhteensä seitsemän (kuudessa käsikirjoituksessa) ja ne voidaan ajoittaa 1400-1600-luvuille. Väitöskirjassani asetan The Mirror of Alchemyn käsikirjoitusversiot kulttuuriseen ja kielelliseen kontekstiinsa. Tutkin niiden kautta tieteen kielen kansankielistymistä (The Mirror of Alchemy pohjautuu latinankieliseen teokseen Speculum Alkymie) ja selvitän käsikirjoitusversioiden keskinäiset suhteet. Väitöskirjani työotsikko on “Alchemy in the Vernacular: A Digital Edition of Early English Manuscript Versions of The Mirror of Alchemy”.

Kirsi-Maria Nummila, FT, dosentti. Työskentelen suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Erikoisalojani ovat kirjoitetun suomen kielen kehitys, vanhat tekstit, kontrastiivinen kielentutkimus ja erityisesti sananmuodostus ja sanastontutkimus. Olen väitellyt aiheesta Mikael Agricolan teosten kielen tekijännimet. Henkilötarkoitteisten johdosten merkitykset, funktiot ja rakenteet (Turun yliopisto, 2011). Muita tutkimiani aihepiirejä ovat morfologinen lainaaminen, keskiajan ja uuden ajan taitteen kaupunkinimistö, sanastoa laajemmat konstruktiot, kontrastiivinen syntaksin tutkimus sekä historiallinen koodinvaihto.

Matti Peikola, FT. Työskentelen englannin kielen professorina Turun yliopistossa. Julkaisuni sijoittuvat pääosin historiallisen kielen- ja tekstintutkimuksen alueelle. Olen erityisen kiinnostunut ns. ’materiaalisesta filologiasta’, joka yhdistää kielentutkimuksen, tekstieditoinnin ja kirjahistorian menetelmiä. Olen tutkinut muun muassa keskienglantilaisen raamatunkäännöksen leviämishistoriaa 1300- ja 1400-luvuilla, erityisenä kiinnostuksen kohteena käsikirjoitusten sisältämät lukemista eri tavoin ohjaavat ns. paratekstit. Parateksteihin kohdistuvan tutkimuksen lisäksi menossa on käsikirjoitus- ja käsialatutkimusta sekä historiallista variaationtutkimusta soveltava yhteistyöhanke, jossa kartoitetaan kirjoittamisen käytäntöjä Uudessa Englannissa 1600-luvun loppupuolella. Valmisteilla on myös tieteellinen editio eräästä 1500-luvun alkupuolen Englannissa laajalti levinneestä uskonnollisesta kiistakirjoituksesta. Olen mukana Turun yliopiston monitieteisen keski- ja uuden ajan alun tutkimuskeskuksen (TUCEMEMS) toiminnassa, mm. sen vertaisarvioidun julkaisusarjan Crossing Boundaries: Turku Medieval and Early Modern Studies päätoimittajana (kustantaja Amsterdam University Press).

Sirkku Ruokkeinen, FM. Olen Turun yliopiston englannin oppiaineen väitöskirjatutkija. Tutkin renessanssienglannissa kirjoihin ja kirjallisuuteen liitettyjä arvoja ja asenteita kielitieteellisin metodein. Väitöskirjani työotsikko on “Evaluation of the book in sixteenth-century English translators’ paratexts”. Materiaalinani käytän Early English Books Online (EEBO) -verkkotietokannasta keräämääni korpusta (n. 85000 sanaa), joka koostuu 1500-luvulla käännettyjen teosten omistuskirjoituksista ja esipuheista. Tarkastelen teksteissä esiintyvää kirjoihin ja kirjallisuuteen kohdistuvaa affektiivista ja asenteellista kieltä Appraisal Frameworkin (AF) valossa. AF on systeemis-funktionaalisen kielitietieteen traditiosta syntynyt teoria joka analysoi kieltä semanttis-pragmaattisesti. Merkitsen evaluoivan kielen ilmenemismuotoja Notepad++ -ohjelmalla ja syötän tekstit WordSmith Tools-korpusohjelmaan, jonka avulla analysoin evaluaation esiintymiä esim. teoksen genren valossa. Tutkimukseni on korpusaspektista huolimatta pääasiassa laadullista.

Harri Uusitalo, FM. Turun yliopistossa suomen kielen oppiaineessa tekemäni väitöstutkimuksen kohde on Aitolahden koodeksiksi nimettyyn 1600-luvulta peräisin olevaan käsikirjoitukseen sisältyvä suomenkielinen käännös kuningas Kristoffer Baijerilaisen maanlaista. Kyseisestä maanlaista tunnetaan entuudestaan kolme eri käännöstä, ja kielenpiirteitä vertailemalla pyrin selvittämään, missä määrin Aitolahden koodeksissa on yhtäläisyyksiä tunnettuihin herra Martin, Ljungo Tuomaanpojan ja Abraham Kollaniuksen maanlainsuomennoksiin. Historiallisissa lähteissä mainitaan, että myös lainlukija Hartvig Speitz olisi saattanut kääntää maanlain, mutta hänen käännöksestään ei ole toistaiseksi löytynyt todistusaineistoa. Tutkimukseni keskeisin tavoite on selvittää, onko Aitolahden koodeksin lainsuomennos kadonneena pidetty Speitzin käännös, joten vertailen sitä myös hänen tunnettuihin teksteihinsä. Suomalaisen lakikielen kehityksen ja vanhojen lainsuomennosten lisäksi minua kiinnostaa erityisesti vanhat suomenkieliset käsikirjoitukset, mutta toki myös varhainen painettu kirjallisuus lukeutuu asiantuntemusalueeseeni. Väitöstutkimukseni lisäksi olen tutkinut mm. vanhimpien tunnettujen suomenkielisten Isä meidän -rukousten kielellisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Mari-Liisa Varila, FT. Olen tutkijatohtori Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa. Langnetin toimintaan päädyin mukaan jo väitöskirjatutkijana, kun työskentelin Langnetin rahoituksella vuodet 2012–13. Väitöskirjani ”In Search of Textual Boundaries: A Case Study on the Transmission of Scientific Writing in 16th-Century England” valmistui keväällä 2016. Yhdistän työssäni historiallisen kielitieteen, käsikirjoitustutkimuksen, kirjahistorian ja tekstuaalitieteiden menetelmiä selvittääkseni, mitä teksteille tapahtuu, kun ne liikkuvat kirjasta ja mediasta toiseen. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten tieteellistä ja käytännöllistä tietoa kopioitiin painetuista kirjoista käsikirjoituksiin 1500-luvulla. Tutkin myös, kuinka kirjantuottajat muovasivat tekstejä erilaisille lukijakunnille teosten laajuutta tai rakennetta muokkaamalla, ja kuinka he kertovat näistä prosesseista kirjojen esipuheissa tai reunahuomautuksissa. Tekstien ja kielen lisäksi tarkastelen työssäni kirjaa fyysisenä esineenä. Tällöin huomioni kiinnittyy esimerkiksi kirjan vihkorakenteeseen, omistushistoriaan, kopioitsijoiden käsialoihin, typografiaan tai sivujen sommitteluun ja koristeluun. Keskityn tutkimuksessani pääsääntöisesti englanninkielisiin 1400- ja 1500-lukujen käsikirjoituksiin ja painettuihin kirjoihin, mutta toisinaan tarkastelen muunkinlaista aineistoa kirjahistoriallisesta näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteet: englannin kielen historia, käsikirjoitustutkimus, kirjahistoria, paleografia, kodikologia, tekstuaalitieteet, keskiaika ja uuden ajan alku