Hukkuneet: Un nuevo libro sobre los migrantes muertos en el Mediterráneo

https://kustantamo.sets.fi/assets/uploads/sites/2/2018/11/the-drowned_lifevest_graveyard_lesbos_creece_1-1.jpg
Imagen: Anna Autio (https://kustantamo.sets.fi/assets/uploads/sites/2/2018/11/the-drowned_cemetery_catania_italy_1.jpg)

Descripción del libro en la página web de la editorial (S&S):

Taina Tervonen & Anna Autio: Hukkuneet

Voimmeko kääntää katseemme pois?

Huhtikuussa 2015 lähes 800 henkilöä kuljettanut kalastaja-alus haaksirikkoutui Libyan rannikolla, matkalla kohti Italiaa. Vain 28 jäi henkiin. Kyse oli Italian historian pahimmasta haaksirikosta, keskellä Eurooppaa ravisuttavaa pakolaiskriisiä. Vuotta myöhemmin Italian viranomaiset nostivat hylyn merenpohjasta ja aloittivat valtavan työn uhrien tunnistamiseksi. Yksikään Euroopan valtio ei ollut aikaisemmin rahoittanut tällaista operaatiota. Useimmat uhrit jäävät nimettömiksi vainajiksi, joista kukaan ei tunnu kantavan huolta.

Kirjassa liikutaan Välimeren rannoilla, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Äänessä ovat henkilöt, jotka työnsä puolesta joutuvat tekemisiin haaksirikkojen uhrien kanssa: oikeuslääkärit, pelastusoperaatioihin joutuneet merimiehet ja palomiehet, syyttäjät, satamatyöntekijät, hautausurakoitsijat, kunnanjohtajat, jotka joutuvat etsimään tilaa hautausmailta nimettömille vainajille. Jokainen heistä joutuu tavalla tai toisella kohtaamaan kuolleet. Millaisia jälkiä tästä kohtaamisesta jää?
Välimerestä on tullut Euroopan suurin joukkohauta. Noin 30 000 ihmistä on menettänyt henkensä sitä ylittäessä. Monille meistä hukkuneet ovat vain lukuja lehtiartikkeleissa. Jokainen numero on kuitenkin jonkun isä tai äiti, lapsi, veli tai sisko.

Hukkuneet koostuu valokuvista ja haastatteluihin perustuvista teksteistä, jotka kertovat Välimeren ylityksen aikana kadonneista ja heidän jättämistään jäljistä. Se kertoo pakolaiskriisistä niiden kautta, jotka eivät koskaan päässeet perille.

Vuodet 2015 ja 2016 olivat minulle vaikeita, todella vaikeita. Ei pelkästään työn takia vaan myös kansalaisena. Se oli En tiedä, miten osaisin kuvailla niitä kuukausia. Ihmisiä saapui saarelle kaiken aikaa, ihan kaiken aikaa, joka puolelle saarta. Täältä satamasta saattoi nähdä kymmenen tai kahdenkymmenen veneen saapuvan yhtä aikaa. Niitä vain tuli ja tuli. Meidän piti siirtää ihmisiä pois rannoilta, hoitaa busseja kuljettamaan heitä kauemmas. Kenelläkään meistä ei enää ollut työaikoja, paperityöt oli hoidettava illalla kotona, koska päivällä ei ehtinyt. Yritimme antaa kaikkemme, mutta mikään ei riittänyt. Elämä oli pelkkää työtä, työtä, työtä. Kotona odotti kolmevuotias poikani, joka ei ymmärtänyt, miksi äiti oli niin väsynyt.
Nyt ihmisiä tulee vähemmän, ehkä satakunta päivässä. Eilen saarelle rantautui kumivene, jossa oli 78 ihmistä. Neljäkymmentäviisi heistä oli lapsia.

Aggeliki Vrioni, rannikkovartija,
Mytilini, Lesbos, Kreikka

Hukkuneet

 

El powerpoint de clase & materiales adicionales

Encontraréis el powerpoint de la clase de hoy sobre Tela de sevoya aquí.

El documental El último sefardí, que mencioné en clase, del director Miguel Ángel Nieto:

Podéis escuchar aquí el programa de radio Emisión en sefardí de la RTVE. 

Si os interesa la lengua y la cultura sefardí, os recomiendo también echar un vistazo a la Sefardíweb.

También os dejo aquí la canción sefardí “Un kavretiko”, que también aparece en la novela de Moscona (pp. 254-256):

Powerpoint de la clase de hoy & materiales adicionales

El powerpoint de la clase de hoy sobre La grieta lo encontraréis aquí.

Reportajes de Spottorno & Abril:

Powerpoint de la clase de hoy

El powerpoint de la clase de hoy sobre Näkymättömät kädet se encuentra aquí.

Os recuerdo que la próxima semana tendremos una profesora visitante: Aura Nikkilä, miembro del proyecto de investigación Comics and Migration. Belonging, Narration, Activism financiado por la Fundación Kone. Con Aura charlaremos sobre Näkymättömät kädet y La grieta.

Powerpoint de la clase de hoy & material adicional

Kuvahaun tulos haulle invisibles documental

Tenéis acceso al powerpoint de la clase de hoy aquí.

Si queréis saber más sobre el recorrido de los migrantes centroamericanos en México, podéis leer el primer capítulo del libro Paholaisen juna de Maija Salmi titulado “Maailman vaarallisin junamatka“. El texto introduce bien la problemática que se trata también en la novela La fila india, que discutiremos más adelante.

Os recuerdo que en la próxima clase hablaremos sobre Volverse Palestina de Lina Meruane. Si queréis leer también un artículo sobre la obra, os recomiendo el siguiente:

Powerpoint de la clase de hoy & tarea para la próxima clase

Tenéis acceso al powerpoint de la clase de hoy sobre “La mano del emigrante” y “El álbum furtivo” aquí.

Os recuerdo la tarea para la próxima clase:

  1. Busca y lee un par de noticias/artículos/reportajes actuales sobre un tema migratorio publicados en los medios de comunicación hispánicos.
  2. Prepárate para presentar la información que has encontrado a los compañeros.