Kansainvälinen PIRLS-lukutaitotutkimus keskittyy 4.-luokkalaisten luetun ymmärtämiseen (tutustu tarkemmin tästä). Jyväskylän yliopiston tutkija Kari Nissinen esitteli PIRLS:n keskeisiä tuloksia keskiviikkoaamuna 29.8. Helsingin Tiedekulmassa HY+:n järjestämässä tilaisuudessa, joka kulki otsikolla Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon edistäminen. Tutkimuksen data on valtaisa, ja siihen voi tutustua tarkemmin täällä. Nissinen kuitenkin nosti esiin joitakin tulosten osoittamia ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli myös Lukuklaani-hankkeessa.
Siinä missä Suomessa huomattavasti tunnetumpi PISA tarkastelee 15-vuotiaita, PIRLS keskittyy alakoululaisiin. Lisäksi se painottaa PISA:a selkeämmin juuri koulumaailman lukemista yleissivistyksen sijaan.
Nissisen mukaan PIRLS-tuloksissa näkyy kotitaustan merkitys lukutaidolle. Paljon on kiinni siitä, mitä tehdään ennen koulua: kuinka paljon kotona luetaan, luetaanko ääneen lapselle ja miten luonteva osa elämää lukeminen on. Tutkimuksessa kartoitetaan erilaisten kodin resurssien kautta asenneilmapiiriä ja kulttuurista pääomaa. Nissinen huomauttikin, että raha yksinään ei ratkaise. Pihassa olevien autojen määrä ei korreloi lukutaidon kanssa, mutta kirjat, soittimet ja taideteokset kyllä.
Varhaislapsuus, kodin lähtökohdat ja kotoinen asenneilmapiiri ovat asioita, joihin opettajilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. Lukuinnon sytyttämiseen ja lukemisharrastuksen vakiinnuttamiseen opettajilla kuitenkin on työkaluja (joita Lukuklaanikin haalii). Uskoa koulujen mahdollisuuksiin valavat PIRLS:n tulokset eräästä suomalaisen koulujärjestelmän ehdottomasta vahvuudesta: tasalaatuisuudesta. Yksilöllisyyttä ja jokaisen ainutlaatuisuutta korostavassa kulttuurissamme tasalaatuisuus ei välttämättä ole yksinomaan houkutteleva määrite, mutta koulujärjestelmälle se on mitä arvokkain. Se merkitsee, että eri taustoista ponnistavilla on kaikilla mahdollisuudet saada koulussa lukuinnosta kiinni.
Henri Satokangas