(Lotta-Sofia Aaltonen ja Eveliina Linnanmäki)
Vaikka nuoret kauttaaltaan lukevat nykyään vähemmän kuin ennen, lukutaitoa ja lukemisharrastusta mittaavissa tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti heikosti lukevien tai lukemista välttelevien poikien määrä on jatkuvasti kasvanut. Niin ikään paljon lukevien joukossa on huomattavasti suurempi osuus tyttöjä kuin poikia. Erityisesti poikien lukuintoa onkin yritetty herättää erilaisilla hankkeilla, jotka lähestyvät lukemista eri näkökulmista kuin perinteisesti. Sanat haltuun -hankkeessa tekstien lukemiseen motivoitiin rap-lyriikoiden avulla, ja Mun tarina tutustuttaa kirjalliseen ilmaisuun lavarunouden menetelmin.
Lukuklaani-tutkimuksessa Eveliina Linnanmäki on pro gradu -työssään (2019) tarkastellut, mitä vähän lukevat pojat ajattelevat lukemisesta ja koulussa käytettävistä kirjallisuudenkäsittelytavoista, ja millaisina lukijoina pojat näyttäytyvät Lukuklaani-tutkimushankkeen valossa. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kahdeksaa 5.- ja 6.-luokkalaista poikaa, jotka identifioituivat vähän lukeviksi pojiksi. Aineistona käytettiin lisäksi myös Lukuklaani-tutkimushankkeen syksyllä 2017 toteuttamaa kyselyä, johon vastasi 885 opettajaa.
Linnanmäen tutkimuksessa selvisi, että poikien suhtautuminen lukemiseen oli pääosin positiivista, mutta siinä oli havaittavissa ristiriitaisuuksia. Pojat kuvasivat lukemista tylsäksi, vaikka jokainen kertoi joskus lukeneensa kiinnostavaa kirjaa. Luettavan kiinnostavuudella oli suuri merkitys: kiinnostavan kirjan lukeminen oli pojista mukavaa, mutta tylsää kirjaa ei jaksaisi lukea. Myös yhteisöllisyys nousi merkittäväksi tekijäksi. Poikia motivoi, kun saa keskustella toisten kanssa luetusta. Sosiaalista ja yhteisöllistä lukemista kannattaa suosia koulussa, esimerkiksi lukupiirien muodossa. Huoli pojista ei ole täysin aiheeton, sillä muut aktiviteetit, kuten videopelit, menevät usein lukemisen edelle. On kuitenkin positiivista, että poikien suhde lukemiseen on varsin myönteinen ja he lukevat mielellään kiinnostavia kirjoja.
Aiemmin jo on kartoitettu, että erityisesti poikien lukuinnostukseen vaikuttaa digitaalisten laitteiden ja pelien keskeisyys vapaa-ajalla. Ruutu kiinnostaa enemmän kuin sanat paperilla. Eri yhteyksissä onkin pohdittu, voisiko digitaalinen lukeminen, e- tai äänikirjat, motivoida erityisesti poikia kirjojen pariin. Vastakkainasettelu paperikirjan ja digikirjan välillä onkin usein turhaa, vaikka luetunymmärtämisen kannalta digitaalisuus ja lukeminen näyttäytyvät väliin ongelmallisena parina. Digitaalinen laite mahdollistaa helpommin selailun ja poukkoilun eri alustojen välillä, mikä ei välttämättä tue pitkäkestoisen lukemisen päämääriä. Varmaa kuitenkin on, että on parempi lukea e-kirjaa tai äänikirjaa kuin ei mitään. Lukutapaa relevantimpaa ovatkin kiinnostavat tekstit sekä luetun käsittely yhdessä pohtien.
Katso myös:
https://lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta/