(Teksti: Lotta-Sofia Aaltonen ja Mira Mäkikokko)
Aikuisen ääneen lukemisella on tutkimuksissa todettu olevan useita hyötyjä kuuntelevan lapsen kielelliselle kehitykselle. Se tukee lapsen sanavaraston kasvua ja mielikuvitusta , ohjaa lukutottumuksia ja kehittää empatiataitoja. Lisäksi ääneen lukeminen – ja sen kuunteleminen – voi olla niin vauvalle kuin vähän isommallekin lapselle tärkeä yhteinen hetki aikuisen kanssa.
Aikuisen ääneen lukeminen on myös peruskoululaiselle tuttu juttu. Lukuklaani-kyselytulosten (2017 ja 2019) mukaan sekä ala- että yläkouluissa yhdeksän kymmenestä opettajista lukee oppilailleen ääneen. Opettajat kertovat vastauksissaan, että yläkouluissakin oppilaat rauhoittuvat kuuntelemaan kiinnostuneina kirjaa esimerkiksi samalla itsenäisesti työskennellen. Ääneen lukemisen vinkattiin olevan motivoiva tunnin aloitustapa, jolla johdatellaan opettavaan aiheeseen, tai ääneen luettu tekstipätkä voi rauhoittaa hektisen tunnin päätteeksi.
Mira Mäkikokko on Lukuklaani-aineistoihin perustuvassa pro gradu -tutkimuksessaan selvittänyt, mihin tarkoituksiin alakoulujen opettajat käyttävät ääneen lukemista opetuksessaan, minkälaisia piirteitä opettajien ääneen lukeminen sisältää sekä mitä asenteita opettajat liittävät ääneen lukemiseen. Kyselyaineistosta Mäkikokko tarkasteli ääneen lukemista käsitteleviä opettajien avoimia vastauksia, joita teemoiteltiin ja tyypiteltiin tutkimustehtävän linjassa. Mäkikokon tutkimusote edustaa aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia, jossa oli viitteitä teoriaohjaavasta analyysista.
Mäkikokon tutkimus osoittaa, että osalle opettajista ääneen lukeminen edustaa säännöllistä rutiinia, siinä missä osa hyödyntää sitä oppilaiden rauhoittamisessa, lukemisen motivoijana tai oppimisen tukitoimena. Lisäksi ääneen lukeminen näyttäytyy osana lukupiirityöskentelyä tai muita työtapoja, kuten kummioppilastoimintaa. Ääneen lukemisella on lukuisia eri toteutustapoja. Tutkimus antaa lisää tietoa opettajien ääneen lukemisesta, jolla tulosten mukaan on tärkeä rooli opetuksessa, mutta jota Suomessa ei laajamittaisesti juurikaan ole tutkittu. Merkittävää tuloksissa on myös opettajien vastauksista välittyvä huoli lukuharrastuksen vähenemisestä ja kotien roolista lukemisen tukijoina.
Lukukeskuksen tuoreessa Lue lapselle -hankeessa onkin tuotu näkyvästi esille ääneen lukemisen merkitystä jo vauvasta alkaen. Hankkeen tavoitteena on lisätä kasvattajien, kuten koulujen, neuvolatyöntekijöiden ja vanhempien, tietoutta ääneen lukemisen hyödyistä lapselle. Yhtä lailla painotetaan, että on tärkeää myös jatkaa ääneen lukemista, vaikka lapsi osaisikin jo itse lukea. Lukuklaaninkin tulokset viittaavat samaan: aikuisen ja lapsen yhteisellä lukuhetkellä on oma merkityksellinen paikkansa vielä teininkin kouluarjessa.
Mäkikokko, Mira (2019): Opettajan ääneen lukeminen osana alakoulun kirjallisuuden opetusta Lukuklaani-aineistossa. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Lue myös: https://lukukeskus.fi/lapselle-aaneen-lukeminen-on-ainoa-tehokkaaksi-todettu-keino-vaikuttaa-lukutottumuksiin/ (Lukukeskus)