Yläkoulut – kohti lukevaa yhteisöä

 

LATAA JULISTE TULOKSISTA JA OPETTAJIEN VINKEISTÄ

Lukuklaani-tutkimuksen yläkoulujen alustavista tuloksista raportoidaan tänä lukuvuonna eri tapahtumissa ja julkaisuvälineissä. Tällä pyritään siihen, että uusi tieto ja vinkit olisivat heti hyödynnettävissä yläkouluissa, kun hanke on vielä käynnissä ja kirjapaketit juuri löytäneet tiensä opettajien pöydille.

Lisää aikaa lukea yhdessä – tässä yksi asia, jota voitaisiin nyt kouluissa pohtia.   Kehoitus on kaksimerkityksinen: ensikin alustavien tulosten mukaan äidinkielen opetuksessa olisi kentien varaa lisätä yhteistoiminnallisten menetelmien käyttöä ja murtaa lukemisen yksilökeskeistä kuvaa (ks. myös alakoulut Grünthal ym. 2019, Juntunen 2019). Jokainen luettu teksti ja tapa käsitellä sitä on tietenkin yhtä arvokas. Tutkimusten mukaan kuitenkin yhteistoiminnalliset työtavat voivat innostaa erityisesti lukemaan motivoitumattomia ja heikkoja lukijoita. Juuri näiden lukijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut, mikä näkyy myös opettajien huolenaiheena. Alakoulujen tutkimus onkin jo viitannut yhteisöllisten lukutapojen toimivuuteen lukemaan innostamisessa (ks. Ketamo & Lindfelt 2019, Linnanmäki 2019, Ylämäki 2019).

Toiseksi lukemisen tukemisen soisi näkyvän nykyistä kokonaisvaltaisemmin myös muissa aineissa koko koulun yhteisenä asiana. Alustavien tulosten mukaan muissa aineissa kuin äidinkielessä kirjallisuutta hyödynnetään kuitenkin hyvin vähän. Yli 70 prosenttia vastaa käyttävänsä kaunokirjallisuutta harvemmin kuin lukuvuosittain. Kokonaista kirjaa opetuksessaan luettaa edes lukuvuosittain vain yksi kymmenestä. Kirjallisuuden käyttö rajoittuukin pitkälti lukutempauksiin, joita taas on liian vähän, jotta lukemista tuettaisiin systemaattisesti koko koulun kontekstissa.

Alustavien tulosten mukaan toimiva tapa tukea lukemisen pitkäjänteistä prosessia, on antaa lukemiselle oma, säännöllinen ja toistuva hetki kouluarjessa. Äidinkielen opetuksessa se voisi olla esimerkiksi yhden viikottaisen tunnin käyttäminen lukemiseen. Muissa aineissa tunnin voi vaikka aina aloittaa aiheeseen johdattavalla lukuhetkellä tai rauhoittaa oppilaat omien tehtävien ääreen lukemalla ääneen yhteistä luokkakirjaa. Äidinkielen ja muiden oppiaineiden väliseen yhteistyöhön olisi kenties myös varaa panostaa aiempaa enemmän lukuajan lisäämiseksi.

Lisää lukemista opetukseesi (opettajien vinkkejä):

  • Pidä kirjallisuutta näkyvillä ja helposti saatavilla luokassasi. Hyödynnä kirjaston ammattilaisia: he voivat koota pyynnöstä kouluille eri aihepiirien paketteja, joilla on pitkätkin laina-ajat.
  • Vinkkaa eri aiheisiin liittyvistä kiinnostavista kirjoista tai pyydä kirjaston kirjavinkkari tunnillesi! Aina joku innostuu.
  • Puhu kirjoista ja osoita, että kirjallisuuden lukemisella on merkitystä. Motivoi ja palkitse. Opettajan omalla mallilla on tutkitusti merkitystä.
  • Kokeile lukea kaunokirjallisuutta ääneen. Se voi johdattaa aiheeseen ja rauhoittaa oppilaat tehtävien ääreen. Muista myös äänikirjojen kasvava suosio.
  • Lasten kuvakirjat voivat olla kiinnostava käännöstehtävä kieltenopetuksessa, ja oppilas voi etsiä vaikka oman lempikirjansa lapsuudesta. Sadut toimivat esimerkkinä imperfektin käytöstä.
  • Innosta kiinnostavalla tarinalla. Esim. todella suosittu Salla Simukan Lumikki-trillerisarja on vastikään käännetty usealle kielelle. Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoja löytyy monella kielellä ja ne uppoavat yläkouluikäisille.
  • Yhteistyö on voimaa. Samaa teosta voi käsitellä eri aineiden tavoitteiden pohjalta, mikä kehittää kykyä soveltaa ja tulkita luettua sekä syventää kielentuntemusta. Yhteiset projektit voivat myös motivoida oppilasta työekonomisuudellaan.

Ehdota yhteistyötä (opettajien vinkkejä):

  • Historia ja yhteiskuntaoppi: sotakuvaukset, holokausti, elämäkerrat, muistelmat, politiikkaan liittyvä kaunokirjallisuus
  • Kielet: ”Matka ympäri maailmaa”, ”Muumit eri kielillä”, sadut imperfektin yhteydessä, sarjakuvat, novellikokoelmat, lastenkirjojen käännöstehtävät
  • Katsomusaineet: ihmisoikeustaistelijoiden elämäkerrat, uskonnolliset tietokirjat, kaunokirjat eettisestä näkökulmasta, Suomen taruolennot ja haltijat, mytologiat
  • Biologia ja maantieto: ilmastonmuutos, dystopiat, luonnonkatastrofit, lajioppaat, matkakertomukset, Avara maailma -sarja, eri maihin sijoittuva kaunokirjallisuus
  • Fysiikka, kemia ja matematiikka: tieteentekijöiden henkilökuvat, tiedelehtien artikkelit, tiedekirjat
  • Oppilaanohjaus: ammattikuvaukset, uratarinat, tietokirjallisuus luonteenvahvuuksista
  • Terveystieto: elämäntapaoppaat, elämäkerrat, nuoria koskettavat aiheet esim. syömishäiriö, masennus, sukupuolen moninaisuus
  • Kotitalous: ruokakulttuurit, erilaiset ruokavaliot ja -trendit
  • Kuvataide: taidetietokirjat, taiteilijoiden henkilökuvat, kirjan kannet grafiikkatyönä, henkilökuva romaanihahmosta, kirjatrailerit, Kalevalan tarinat

Yksi vastaus artikkeliin “Yläkoulut – kohti lukevaa yhteisöä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *