Antero Tammisto
POMPEJIN JA MUIDEN VESUVIUKSEN HAUTAAMIEN ALUEIDEN ANTIIKINTUTKIMUKSEN VALIKOIVA TEMAATTINEN BIBLIOGRAFIA
A Selective Thematically Arranged Bibliography of Pompeian and other Vesuvian Studies
with Headings in English and Italian
Bibliografia tematica e selettiva degli studi Pompeiani e Vesuviani
con titoli in inglese ed in italiano
(© Antero Tammisto; alustava versio koottu 29.1.2001, annettu 18.4.2003 päivitettynä julkaistavaksi verkkoversiona Helsingin Yliopiston Pompeji-projektin Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis (EPUH) kotisivujen osana, jota alla olevaan versioon päivitetään; tämä päivitetty versio toimitettu EMV:lle lisättäväksi EPUH:n verkkosivuille 19.10.2004)
0 JOHDANTO
Tämä bibliografia perustuu teoksessa P. Castrén (toim.), Pompeji – Venuksen kaupunki (1998) julkaistun artikkelin (A. Tammisto, ”Pompeji ja muut Vesuviuksen alueen arkeologiset löydöt”, ss. 46-86 [nootit ss. 136-143]) bibliografisiin tietoihin, joita on laajennettu myöhemmin ilmestyneellä kirjallisuudella (ensisijaisesti teoksista NBP I-II = L. García y García, Nova Bibliotheca Pompeiana, 1998; A. Varone, Pompei, i misteri di una città sepolta, 2000). Bibliografian alustava versio tammikuulta 2001 koottiin professori Paavo Castrénin Helsingin yliopistossa keväällä 2001 järjestämään Pompeji-seminaarin osallistujien käyttöön. Käsillä oleva päivityksin laajennettu bibliografia huhtikuulta 2003 julkaistaan verkkoversiona em. seminaarin piiristä kootun professori Paavo Castrénin johtaman Helsingin yliopiston Pompeji-projektin (Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis = EPUH) verkkosivujen osana. Mahdolliset parannus- ja täydennysehdotukset pyydetään osoittamaan bibliografian kokoajan sähköpostiin: antero.tammisto@ide.inet.fi).
Bibliografiaan on valittu ensisijassa uudempaa ja keskeisimmäksi arvioitua tutkimuskirjallisuutta, mutta myös muutamia tutkimuksen klassikkoina pidettyjä teoksia sekä mahdollisimman kattavasti uudempi suomenkielinen kirjallisuus. Ryhmittely on temaattinen ja otsikoiden järjestys on pääosin kronologinen vanhemmasta uudempaan paitsi niiltä osin (lähinnä kohdassa 2), joissa on aloitettu kattavammista teoksista.
Herculaneumia ja Vesuviuksen alueen villoja käsittelevät teokset on pääsääntöisesti ryhmitelty erikseen, mutta näitä koskeva kirjallisuus kannattaa aina huomioida myös Pompejin osalta (ja vice versa).
Aikakausjulkaisujen lyhenteet noudattavat soveltuvin osin yleisesti käytettyjä lyhenteitä (Archäologischer Anzeiger). Pitempinimisten teosten otsikoista on kursivoitu vain yleisesti viitattaessa käytetty lyhyempi osuus.
0 JOHDANTO
I POMPEJI / Pompeii / Pompei
1. INTERNET-OSOITTEET / Web sites / Siti Internet
2.1. Yleisbibliografiat / General Bibliographies / Bibliografie generali
2.2. Topografiset bibliografiat / Topographic Bibliographies / Bibliografie topografiche
2.3. Temaattiset bibliografiat / Thematic Bibliographies / Bibliografie tematiche
2.4. Antiikin auktorien Vesuviuksen aluetta koskevia mainintoja kokoavat bibliografiat / Bibliographies of Ancient Authors / Bibliografie degli autori antichi
3. AIKAKAUSJULKAISUT / Reviews & Periodicals / Riviste e periodici
4. KARTAT / Maps / Carte
5. YLEISTEOKSET JA –OPPAAT / General works & Guide books / Opere generali e guide
6. NÄYTTELYLUETTELOT / Exhibition Catalogues / Cataloghi delle mostre
7. MUUT ARTIKKELIKOKOELMAT / Other Collections of Articles / Altre opere di AA.VV.
8. VESUVIUS / Vesuvius / Vesuvio
9. KAIVAUSTEN HISTORIA / History of the Excavations / Storia degli scavi:
10. PIIRTOKIRJOITUKSET / Inscriptions & Epigraphy / Iscrizioni ed epigrafia:
11. POMPEJIN HISTORIA, ERITYISESTI TALOUS- JA SOSIAALIHISTORIA / History of Pompeii, with particular emphasis on Social and Economic History / Storia di Pompei, storia sociale ed economica in particolare:
11.1. Yleistä / General / Generale:
11.2. Elinkeinoelämä / Trades and Industries / Vita economica:
11.3. Rahat / Money / Moneta
11.3. Etruskivaikutus Pompejissa / Etruscan Influence in Pompeii / Influenza etrusca a Pompei:
11.4. Pompeji ennen roomalaiskolonian aikaa (80 eKr.) / Pre-Roman Pompeii (before 80 B.C.) / Pompeii preromana (prima del 80 a.C.):
11.5. Roomalaisaikainen Pompeji / Roman Pompeii / Pompei romana:
11.6. Vuoden 62 jKr. maanjäristyksen jälkeinen Pompeji / Pompeii after the Earthquake of 62 A.D. / Pompei dopo il terremoto del 62 d.C.:
12. URBANISTIIKKA, ARKKITEHTUURI JA ASUINKULTTUURI / Urban Development, Architecture and Housing Culture / Urbanistica, architettura ed edilizia:
13. YKSITTÄISET RAKENNUKSET / Single Buildings / Singoli edifici:
14. VESIHUOLTO JA KYLPYLÄT / Water Supply and Baths / Approvigionamento idrico e le terme:
15. TEATTERIT JA MUUT HUVIT SEKÄ RUOKAKULTTUURI / Theatres and other Entertainments as well as Cuisine / Teatri ed altri divertimenti e la cultura della tavola:
16. USKONTOHISTORIA JA KULTIT / Religions and Cults / Religioni e culti:
17. NEKROPOLIT / Necropoles / Necropoli:
18. MOSAIIKIT JA MUU LATTIAKORISTELU / Mosaics & Floor Decoration/ Mosaici & pavimenti:
19. SEINÄMAALAUKSET / Wall Paintings / Pitture:
19.1. Bibliografiat / Bibliographies / Bibliografie:
19.2. Näyttelyluettelot / Exhibition Catalogues / Cataloghi delle mostre
19.3. Muut yleisesitykset ja artikkelikokoelmat / Other General Works and Collections of Articles / Altre opere generali e di AA.VV:
19.4. Seinämaalaustekniikka, maalarit ja restaurointi / Technique, Painters and Restorations of Wall Paintings / Tecnica, pittori ed restauri delle pitture:
19.5. Nk. I tyyli / The First Style / Il primo stile:
19.6. Nk. II tyyli / The Second Style / Il secondo stile:
19.7. Nk. III tyyli / The Third Style / Il terzo stile:
19.8. Nk. IV tyyli / The Fourth Style / Il quarto stile
19.9. Mytologiset aiheet / Mythologicals / Soggetti mitologici
19.10. Maisemamaalaukset / Landscapes / Paesaggi
19.11. Puutarhamaalaukset / Garden paintings / Pitture di giardino
19.12. Asetelmat / Stilllifes / Natura morta
19.13. Eroottiset aiheet / Erotica / Erotica:
19.14. Muut seinämaalausten aihepiirit / Various Motifs in Wall Paintings / Motivi vari nella pittura parietale:
19.15. Stukko / Stucco / Stucco
20. VEISTOKSET / Sculptures / Scultura
21. MUU ESINEISTÖ / Other Material Culture / Altra cultura materiale:
II HERCULANEUM / Herculaneum / Ercolano
1. INTERNET-OSOITTEET / Web sites / Siti Internet:
2. BIBLIOGRAFIAT JA HAKUTEOKSET / Bibliographies & Reference Works / Bibliografie ed opere di consultazione:
3. AIKAKAUSJULKAISUT / Reviews and Periodicals / Riviste e periodici:
4. KARTAT / Maps / Carte:
5. YLEISTEOKSET JA OPPAAT / General Works and Guides / Opere general e guide:
6. NÄYTTELYLUETTELOT / Exhibition Catalogues / Cataloghi delle mostre:
7. MUUT ARTIKKELIKOKOELMAT / Other Collections of Articles / Altre opere di AA.VV.:
8. KAIVAUSTEN HISTORIA / The History of the Excavations / Storia degli scavi:
9. PIIRTOKIRJOITUKSET / Inscriptions & Epigraphy / Iscrizioni ed epigrafia:
10. HERCULANEUMIN HISTORIA, ERITYISESTI TALOUS- JA SOSIAALIHISTORIA / The History of Herculaneum, with particular emphasis on Social and Economic History / Storia di Ercolano, storia sociale ed economica in particolare:
10.1. Yleistä / General / Generale:
10.2. Rahat / Money / Moneta:
11. URBANISTIIKKA, ARKKITEHTUURI JA ASUINKULTTUURI / Urban Development & Architecture & Housing / Urbanistica ed architettura:
12. YKSITTÄISET RAKENNUKSET / Single Buildings / Singoli edifici:
13. USKONTOHISTORIA JA KULTIT / Religions and Cults / Religioni ed culti:
14. KUVANVEISTO / Sculpture / Scultura:
15. MUU ESINEISTÖ / Other Material Culture / Altra cultura materiale:
III VESUVIUKSEN ALUE JA SEN VILLAT / Vesuvian Area and its Villae / Area vesuviana e le sue ville:
I POMPEJI / Pompeii / Pompei
1. INTERNET-OSOITTEET / Web sites / Siti Internet
Soprintendenza archeologica di Pompei (S.A.P.):
http://www.pompeiisites.org/database/pompei/pompei2.nsf?OpenDatabase
– Pompejin kaivauksia valvovan viraston Soprintendenza Archeologica di Pompei (= SAP) verkkosivu (italian lisäksi myös englanniksi), joka sisältää tietoja (Pompejin, Herculaneumin, Stabiaen, Oplontiksen ja Boscorealen) kaivauksista (aukioloaikojen yms. käytännön tietojen lisäksi myös lyhyet kaivausten historian esittelyt) ja niiden karttoja. Erityisen hyödyllinen on viimeisten vuosien keskeisimmät kaivaustapahtumat ja muut ajankohtaiset asiat raportoiva ”Newsletter”.
Anglo-American Project in Pompeii (AAPP):
http://www.brad.ac.uk/acad/archsci/pompeii
– Kansainvälisen, brittiläisen Bradfordin yliopiston R. Jonesin johtaman Regio VI:n insulaa I tutkivan kaivausprojektin ”Anglo-American Project in Pompeii” (AAPP) verkkosivu. Sivut sisältävät selkeät lyhyet yhteenvedot tähänastisista tuloksista (1994-2002) ja projketiin osallistujista. Vuonna 1994 perustettu ja vuodesta 1995 kaivauksia suorittanut projekti rahoitetaan osittain siihen osallistuvien ja kaivauksilla koulutettavien opiskelijoiden osallistumismaksuilla. Kaivauksille osallistumista voivat siten anoa myös suomalaiset, joista ainakin Oulun yliopistosta osallistujia on ollut ainakin vuosina 1999-2000. Näistä kaivauksille kesällä 1999 osallistunut J. Ikäheimo toimii projektin keramiikkatutkijana (hän on esitellyt projektia SKLAS:n jäsenlehdessä 1/2000, 4-6).
– Sivut sisältävät myös useita linkkejä muille Pompeji-aiheisille verkkosivuille, joista monet eivät kuitenkaan 2003 toimineet ja seuraavaan on sisällytetty ainoastaan toimiviksi kokeillut, mm. linkki The Pompeii Forum Projectin verkkosivuille vuodelta 1997.
The Insula I 9 Project (British School in Rome):
– British School in Rome (BSR) Pompeji-projekti A. Wallace-Hadrillin johdolla vuodesta 1997 Insulassa I 9 yhteistyössä SAP:n ja Espanjan Rooman –instituutin kanssa.
The Pompeii Forum Project (by J.J. Dobbins, Virginia University):
http://pompeii.virginia.edu/pompeii/t-s_top.html
– J.J. Dobbinsin (Virginia University) johtaman Pompejin forumin kansainvälisen kaivausprojektin verkkosivut.
The Malcolm and Carolyn Wiener Laboratory for Aegean and Near Eastern Dendrochronology at Cornell University:
– Sisältää Herculaneumin ja Pompejin uusimmissa kaivauksissa (vuodesta 1996 lähtien) löytyneitä puunäytteitä dendrokronologisesti tutkineen P.I. Kuniholmin ryhmän (ks. alla Pompejin osalta kohdasta 19.11. Jashemski & Meyer (Eds.) 2002) linkkejä ja ohjeita dendrokronologisia tutkimuksia varten otettavien puunäytteiden keräämisestä.
2. BIBLIOGRAFIAT JA HAKUTEOKSET / Bibliographies & Reference Works / Bibliografie & Opere di consultazione
2.1. Yleisbibliografiat / General Bibliographies / Bibliografie generali
NBP I-II = García y García, L. (1998) Nova Bibliotheca Pompeiana. 250 Anni di bibliografia archeologica, vol. I [A-K], vol. II [L-Z] (Monografie S.A.P. 14), Bardi Editore, Roma.
– Pyrkinyt kokoamaan kaiken Vesuviuksen hautaamien alueita koskevan tutkimuksen vuoteen 1997 saakka, osin jatkona seuraavassa mainitulle CTP:lle, jota toimittamassa tekijä myös on ollut. Sisältää aakkosellisessa järjestyksessä 14.596 numeroitua otsikkoa ja lisäksi numeroimattoman määrän lehtiartikkeleita. Historiallis-topografinen ja temaattinen indeksi helpottavat käyttöä. Sisältää myös aiemmat Pompeji-tutkimuksen bibliografiat, joista tärkeimmät luetellaan erikseen johdannossa (vol. I, s. 17). Lukuisia korjauksia ja täydennyksiä sekä NBP:sta puuttumaan jääneen suomalaisen Pompeji-tutkimuksen bibliografian esittää teosta käsittelevässä arviossaan A. Tammisto, ”Nova Bibliotheca Pompeiana I-II – Corrigenda ed Addenda con una Bibliografia Pompeiana Fennica”, Arctos 34 (2000), 211-232.
CTP II-V = Van der Poel, H.B. (ed.) Corpus Topographicum Pompeianum [= CTP]: CTP II Toponymy, Rome 1983; CTP III The RICA Maps of Pompeii, Rome 1984; CTP IIIA The Insulae of Regions I-V, Rome 1986; CTP IV Bibliography, Rome 1977; CTP IVA. Indices, Nijmegen 1995 [olemassa vain viitenä kappaleena, josta tekeillä päivitetty versio, ks. alla]; CTP V Cartography, Rome 1981. CTP V (1981)
– Vuosina 1977-86 toimineen ryhmän yritys koota mahdollisimman kattava topografisesti järjestetty Pompeji-aiheinen bibliografia sekä mahdollisimman tarkka Pompejin kartta. Topografisen jäsentelynsä vuoksi vaikeaselkoiseksi kritisoitu sarja, josta täydellisemmät tiedot arvosteluineen NBP I, 335 s.v. ”Corpus Topographicum…”. CTP II pyrkii kokomaan tiedot Pompejin alueista ja taloista eri aikoina käytetyistä nimistä ja numeroinneista (arvosteluista: A. Allroggen-Bedel, Gymnasium 93 [1986], 565-567). CTP III sisältää Pompejin kaivausten kartan 1:1000 (nk. RICA-maps, RICA = Research in Campanian Archaeology) ja CTP IIIA Regioiden I-V kartat 1:500 (arvosteluista esim. A. Allroggen-Bedel, Gymnasium 95 [1988], 474-475), jotka epätarkkuuksistaan huolimatta toistaiseksi tarkimmat julkaistut (ks. lisäksi alempana kohta 4 ”Kartat”). CTP IV bibliografian (arvosteluista: A. Allroggen-Bedel, Gymnasium 91 [1984], 270-273) lisäksi bibliografisesti tärkeä on myös CTP V, joka sisältää Pompejin kartoitusta koskevaa tutkimusta.
Ks. myös Herculaneumin osalta kohdasta II. 2. McIlwaine 1988 ja Ead. 1990.
2.2. Topografiset bibliografiat / Topographic Bibliographies / Bibliografie topografiche
Em. CTP II-V on topografisesta nimestään ja jäsentelystään huolimatta luokiteltavissa lähinnä yleisbibliografiaksi. Varsinaista rakennuskohtaista dokumentointia bibliografioineen ovat seuraavat kaksi sarjaa:
PPP I-III (1981-86) = Bragantini, I. & de Vos, M. & Parise Badoni, F. & Sampaolo, V. (eds.), Pitture e Pavimenti di Pompei. Repertorio delle fotografie del Gabinetto Fotografico Nazionale, I-III, Roma.
PPP IND (1992) = Bragantini, I. & Gherardini, P. & Parise Badoni, F. & Sampaolo, V. (eds.), Pitture e Pavimenti di Pompei. Repertorio delle fotografie del Gabinetto Fotografico Nazionale, Indici I-III, Roma.
– Talo- ja huonekohtaiset bibliografiat sisältävä topografisesti järjestetty Pompejin kaivauksia vuosina 1977-80 dokumentoineen valokuvauskampanjan tietokoneistetut rekisterit julkaissut sarja PPP I-III. Sisältää toistaiseksi perusteellisimman inventointikampanjan tuloksena erityisesti seinämaalauksista ja mosaiikeista, mutta myös muusta in situ säilyneestä materiaalista otetun n. 25.000 mustavalkokuvan arkiston (ICCD = Istituto Centrale per il Catalogo e per la Documentazione, Roma, os. Via S. Michele a ripa) kuvien sisällön luettelevat nk. schedat, joiden indeksiosan hakusanojen avulla voi etsiä tiettyjä aiheita esittävät kuvat. Osa kuvista on julkaistu seuraavassa mainitussa sarjassa PPM I-VIII, johon sisältyy myös bibliografisia täydennyksiä. Arkiston kuvien julkaisu Cd-rom-levykkeillä on tiettävästi vielä tekeillä (2001). Kampanjaa ja sen tuloksia vuonna 1981 esitelleen näyttelyn luettelon (alla kohdassa 6. ”Näyttelyluettelot” Pompei 1748-1980) perusteella tästä sekä varhemmastakin kaivaushistoriasta saa tiiviydessään havainnollisen yleiskuvan.
PPM I-X (1990-98) = Pompei. Pitture e mosaici I-X (Istituto dell’Enciclopedia Italiana), Roma.
– Em. vuosien 1977-80 kampanjaan ja sen tuloksena syntyneeseen sarjaan PPP I-III perustuva Pompejissa in situ (1977-80) säilyneen rakennuskannan mustavalkokuvadokumentaation pääosan julkaiseva sarja. Sisältää talokohtaisen bibliografian lisäksi myös insulakohtaiset bibliografiat. Hyödyllinen on myös erillisessä osassa julkaistu vanhempi 1700-1800-luvuilta oleva piirros- ja maalausdokumentaatio tekijätietoineen.
Pienimuotoisempia bibliografisesti hyödyllisiä katsauksia on lisäksi seuraavissa julkaisuissa:
Pompei Ercolano Stabiae Oplontis LXXIX-MCMLXXIX, Napoli 1984.
Kockel, V. (1985) ”Archäologische Funde und Forschungen in den Vesuvstädten I”, Archäologischer Anzeiger (= AA) 1985, 495-571.
Kockel, V. (1986) ”Archäologische Funde und Forschungen in den Vesuvstädten II”, AA 1986, 443-569.
– Runsaasti tuoreempia bibliografisia viitteitä uudempaan, lähinnä toisen maailmansodan jälkeiseen Vesuviuksen aluetta koskevaan tutkimukseen vuosilta 1948-1979 sisältävä topografisesti järjestetty katsaus. Ensimmäinen osa keskittyy Vesuviuksen ympäristöön ja sisältää mm. tiiviydessään CTP:ta nopeakäyttöisemmän katsauksen Pompejin kartografiaan (Kockel 1985, 514-516). Toinen osa keskittyy Pompejiin ja Herculaneumiin.
Franchi dell’Orto, L. (ed.) (1988) Pompei. L’informatica al sevizio di una città antica. Analisi di una città antica, “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Sisältää listan Pompejin rakennuksista moderneine määrityksineen ja nimineen (”Indirizzario di Pompei”, ss. 105-184) perustuen Consorzio Neapolis-nimiseen rakennuskohtaiseen tietokantaan, joka ei tiettävästi ole vielä yleisesti käytössä, tästä enemmän A. Varone, ”La struttura insediativa di Pompei: l’avvio di una indagine computerizzata per la conoscenza della realtà economica e sociale di una città campana della prima età imperiale”, ibid., 25-48; ks. lisäksi saman teoksen artikkeli, G.F. La Torre, G.F, ”Gli impianti commerciali ed artigianali nel tessuto urbano di Pompei”, teoksessa, 76-102; vrt. kuitenkin mainitun tietokannan laskelmista ja niiden perusteista esitettyä kritiikkiä, josta Wallace-Hadrill 1994, 98-99 (alempana kohdasta 13).
2.3. Temaattiset bibliografiat / Thematic Bibliographies / Bibliografie tematiche
Aihepiireittäin järjestettyjä bibliografioita on useiden yleisteosten (alempana kohta 4) lisäksi myös näyttelyluetteloissa (alempana kohta 5). Seuraavassa mainitaan vain kaksi bibliografisesti kätevintä yleisteosta:
Varone, A. (2000a) Pompei, i misteri di una città sepolta. Storia e segreti di un luogo in cui la vita si è fermata duemila anni fa, Newton & Compton editori, Roma.
de Vos, A. & M. (1982) Pompei, Ercolano, Stabia (Guide archelogiche Laterza, 11), Bari.
– Kattavin Pompejin kaivausten topografisista yleisoppaista, joka sisältää myös varsin edustavan aihepiireittäin kronologisesti järjestetyn bibliografian (ibid., 350-370), runsas kartta- ja niukka piirroskuvitus.
Scatozza Höricht, L.A. (1996) Bibliografia topographica della colonizzazione greca in occcidente in Italia e nelle isole tirreniche (= BTCGI) XVI, 146-186 s.v. ”Pompei”.
– Sisältää temaattisesti ryhmitellyn luettelon Pompejin mainitsevista antiikin kirjallisista lähteistä (ibid., 143-144) ja Pompejin kaivauksien historiaa sekä esiroomalaista Pompejia (ennen v. 80 eKr.) koskevan tutkimuksen vaiheita esittelevän tiiviin katsauksen (ibid., 147-154) sekä kronologisen bibliografian (ibid., 154-186) alkaen Albertista 1550 aina vuoteen 1994.
J. de Waele & A. Varone ilmoittavat tekevänsä temaattisesti jäsenneltyä bibliografiaa päivittämällä tekemänsä, mutta vain viitenä kappaleena ilmestynyt CTP IVA (ks. yllä kohta 2.1.; Varone & Lessing 1996, Bibliography).
2.4. Antiikin auktorien Vesuviuksen aluetta koskevia mainintoja kokoavat bibliografiat / Bibliographies of Ancient Authors / Bibliografie degli autori antichi
van Buren, A.W. (1933) A Companion to the Study of Pompeii and Herculaneum, Rome (2nd ed. 1938).
– Arvosteluista esim. R.C. Carrington, JRS 23 (1933), 249-250; H. Comfort, AJA 37 (1933), 521 (täydellisempi lista NBP II, 1193 nr. 13.807).
B. Iezzi (1984) “ Pompei , Ercolano, Stabiae: Le testimonianze classiche”, in: Pompei Ercolano Stabiae Oplontis LXXIX-MCMLXXIX, Napoli, bibl. Univ., 9-70.
Ks. yllä kohdasta 2.1. NBP I, 29-59, joka sisältää 56 auktoria ollen hyödyntämiään em. aiempia bibiliografioita laajempi samoin kuin Vesuviusta koskevat maininnat koonnut Renna 1992 (ks. alempana kohta 8), vaikka jostain syystä kaikkiaan 14 Rennan taulukkoon kokoamaa auktoria puuttuu NBP:sta; ks. myös em. kohdasta 2.3 Scatozza Höricht 1996, jolla tiivis temaattisesti ryhmitelty lista tärkeimmistä passuksista.
3. AIKAKAUSJULKAISUT / Reviews & Periodicals / Riviste e periodici
Rivista di Studi Pompeiani, E. Magaldi, 1934-46 (ks. myös NBP II, 994 nr. 11.445).
CronPomp = Cronache Pompeiane, 1975-1979.
Pompei, Ercolano, Stabia, vol. I (1983).
RivStuPom = Rivista di Studi Pompeiani, Associazione Internazionale Amici di Pompei, ”L’Erma” di Bretschneider, vol. I (1985)-.
– Julkaisee alueen antiikintutkimukseen liittyviä artikkeleita sekä SAP:n katsauksia viimeaikaisiin ja meneillään oleviin kaivauksiin (ensimmäisen volyymin arvosteluista esim. A. Tammisto, Arctos XXIII [1989], 306-308).
OpPomp = Opuscula Pompeiana, Kyoto, 1991-
4. KARTAT / Maps / Carte
Ks. lisäksi em. kohdassa 2.1. ”Yleisbibliografiat” CTP II-V, erityisesti CTP III ja CTP IIIA.
Eschebach, H. (1970) Die Städtebauliche Entwicklung des antiken Pompeji (Römische Mitteilungen des archäologischen Instituts in Rom [= RM] Ergänzungsheft 17).
– Puutteistaan huolimatta tätä hyvin lukuisia karttoja sisältänyttä teosta on pidettävä keskeisenä Pompejin modernin kartografian perusteoksena, josta on ilmestynyt useita korjattuja laitoksia; kaksi uusinta mainittu alla Id. 1993 ja Eschebach, H. & L. 1995 ilmestynyt mainittu alla). Sen mittakaavassa 1:1000 tehtyä karttaa on käytetty yleisemmin kuin eräiden yksityiskohtien osalta täsmällisempää, samassa mittakaavassa tehtyä em. CTP III:3 (1984) nk. RICA-karttaa (vrt. H. Lauterin arvostelu, Gnomon 45 [1973], 597 ss.; ks. myös Kockel 1985, 515 viitteineen).
Eschebach, H. (1993) Gebäudeverzeichnis und Stadtplan der antiken Stadt Pompeji, Köln-Weimar-Wien.
Furnari, E. (a cura di) (1994) Neapolis. Progetto-sistema per la valorizzazione integrale delle risorse ambientali e artistiche dell’area vesuviana, 3 vols. Vol. 3 Planimetria della città antica di Pompei (Monografie S.A.P., 7), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
Eschebach, H. & L. (1995) Pompeji: vom 7. Jahrhundert bis 79 n.Chr., Köln-Weimar-Wien.
– Em. Pompejin modernin kartografian perusteoksen uusin korjattu ja ajanmukaistettu versio postuumisti työtovereiden ja perheenjäsenten täydentämä (eräistä uusista virheistä varoittaa P. Allison, AJA 101 [1997], 420-421).
Ks. myös alempana kohdasta 6. ”Näyttelyluettelot” erityisesti Pompei 1748-1980, jossa Eschebachin karttaan pohjautuen ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat mosaiikkien ja seinämaalausten levinneisyyttä havainnollistavat karttaliitteet (näistä ks. alempaa kohdasta 19 erityisesti M. de Vos 1981).
5. YLEISTEOKSET JA –OPPAAT / General works & Guide books / Opere generali e guide
Keskeisimmistä varhaisimmista julkaisuista ks. myös alempana kohta 9 ”Kaivausten historia” erityisesti Piranesi 1804 ja Mazois 1824-38.
Overbeck, J. (1856) Pompeji in seinen Gebäuden, Alterthümern und Kunstwerken für Kunst- und Altertumsfreunde…, W. Engelmann, Leipzig.
Overbeck, J. & Mau, A. (1884) Pompeji in seinen Gebäuden, Alterthümern und Kunstwerken dargestellt von Johannes Overbeck. 4. im Vereine mit August Mau durchgearbeitete und vermehrte Auflage, W. Engelmann, Leipizig (Ristampa: “L’Erma di Bretschneider, Roma 1968).
– A. Maun laajentama ja päivittämä 4. painos em:sta teoksesta Overbeck 1856.
Mau, A. (1899) Pompeii. Its Life and Art (Transl. by Francis Willey Kelsey), MacMillan, New York & London (Reprints 1904, 1907, 1973, 1982, 1988).
– Bibliografinen harvinaisuus, koska teos englanninnoksena ilmestyi vuotta ennen saksankielistä alkuteosta (alla). Lukuisista arvosteluista ja uusintapainoksista laaja luettelo NBP II, 792 nr. 9000.
Mau, A. (1900) Pompeji in Leben und Kunst, W. Engelmann, Leipzig (2. Auflage 1908; Anhang zur zweiten Auflage 1913).
– Arvosteluista ks. NBP II, 792 nr. 9001, joista tässä mainittakoon vain pohjoismainen noteeraus J.L. Ussing, Nordisk Tidskrift Fil. 10 (1901), 21. Laajennetussa toisessa painoksessa mukana myös Herculaneum, ss. 528-554. Arvosteluista ks. NBP II, 792 nr. 9002-03.
Corti, E.C. Conte (1940) Untergang und Auferstehung von Pompeji und Herculaneum, Verlag F. Bruckmann, München (2. Auflage 1940; 3.-5. Auflage 1941; 6. Auflage 1946; 7. Auflage 1951; 8 Auflage, Hrsg. von Theodor Kraus, mit einem Anhang: “Die jüngsten Entdeckungen in Pompeji, Herculaneum und Stabiae“, 1964; 9. Auflage 1978) (sama englanniksi: The Desctruction and Resurrection of Pompeii and Herculaneum [transl. by K. and R. Gregor], London 1950; italiaksi: Ercolano e Pompei. Morte e rinascita di due città [trad. di Silvana Lupo], Torino 1957).
– Ilmestynyt myös useilla muilla kielillä (pohjoismaisista tanskaksi 1944), joista täydellisempi lista arvostelutietoineen NBP I, 337 s.v. ”Corti, Egon Caesar (Comte) (1886-1952). Sisältää mm. laajan luvun Pompejin kaivaushistoriasta, jossa huomioitu myös tiedot Pompejista vuoden 79 purkauksen jälkeen ennen kaivausten alkua.
Maiuri, A. (1949) Introduzione allo studio di Pompei. La città ed i monumenti pubblici, Napoli.
Maiuri, A. (1950) Pompei ed Ercolano fra case e abitanti, Le Tre Venezie, Padova (2. ed. accresc. Milano 1958; 3. ed. Milano 1964; 4. ed. Milano 1983).
– Arvosteluista ks. NBP II, 758-759 nrt. 8533-33A, joista toisen laajennetun painoksen osalta tässä mainitaan vain M. Renard, Latomus 20 (1961), 197.
Ciprotti, P. (1959) Conoscere Pompei, Roma.
Etienne, R. (1966) La vie quotiedienne à Pompéi, Hachette, Paris (4. éd. Paris, 1989). (Myös italiaksi: La vita quotidiana a Pompei, Mondadori, Milano 1973 & 1988, ja saksaksi: Das Leben in einer antiken Stadt, Reclam, Stuttgart 1974, 4. erw. Auflage 1991, sekä useilla muillakin kielillä, joiden tiedot arvosteluineen NBP I, 477 nr. 5066).
– Pompejin yleisesitysten klassikko, jonka lukuisista painoksista ja käännöksistä arvioineen, ks. NBP I, 477 nr. 5066.
Leppmann, W. (1966) Pompeji. Eine Stadt in Literaur und Leben, München.
Leppmann, W. (1968) Pompeii in Fact and Fiction, Elek Books, London (2nd ed. 1975).
Skydsgaard, J.E. (1970) Pompeii. En romersk provinsby, København (2. udgave 1977; 3. udgave 1979; myös ruotsiksi [övers. Bengt Malcus]: Pompeji. En romersk Landsortstad, Zindermans, Uddevalla 1982).
Grant, M. (1971) Cities of Vesuvius: Pompeii and Herculaneum, London (2nd ed. 1976).
Kraus, Th. & von Matt, L. (1973) Lebendiges Pompeji, Köln (2. Auflage 1977).
La Rocca, E. & de Vos, M. & A. (1976) Guida archaeologica di Pompei, Mondadori, Verona (ristampa 1981) (Myös saksaksi: Pompeji. Lübbes archäologischer Führer [Übers. A. Allroggen-Bedel], Bergisch Gladbach 1979).
– Suhteellisen kattava Pompejin rakennusten topografinen, alueittaisiin reittiehdotuksiin perustuva esittely, joka sisältää myös hyödyllisen yleiskatsauksen sekä värikuvakuvituksen. Arvosteluista esim. R. Ling, JRS 68 (1978), 217-219 (lisää NBP II, 698 nr. 7737); teoksesta uudella nimellä tehty uudistettu laitos vuodelta 1994 mainittu alempana.
Castrén, P. (1978) Pompeji, Gaudeamus, Helsinki.
– Toinen suomenkielinen yleisesitys Pompejista sisältäen myös reittiehdotuksen muodossa keskeisimpien rakennusten esittelyn.
de Vos, A. & M. (1982) Pompei, Ercolano, Stabia (Guide archelogiche Laterza, 11), Bari.
– Kattavin Pompejin kaivausten topografisista yleisoppaista, joka sisältää reittikohtaisen yksittäisten rakennusten esittelyn lisäksi myös yleiskatsauksen Vesuviuksen alueen historiaan ja kaivauksilla säilyneeseen jäämistöön sekä varsin edustavan aihepiireittäin kronologisesti järjestetyn bibliografian (ibid., 350-370), runsas kartta- ja niukka piirroskuvitus. Arvosteluista ks. esim. R. Ling, JRS 73 (1983), 248.
Descœudres, J.-P. & al. (1994) Pompeii Revisited. The Life and Death of a Roman Town, Meditarch, Sydney.
La Rocca, E. & de Vos, M. & A. (1994) Pompei. Coordinamento di Filippi Coarelli (Guide archeologiche Mondadori), Mondadori, Milano.
Lessing, E. & Varone, A. (1996) Pompeii, Verona (Finest S.A./Editions Pierre Terrail, Paris).
Nappo, S. (1998) Pompeii. Guide to the Lost City, Weidenfeld & Nicolson, London.
– Tiivis, mutta suhteellisen kattava ja runsaasti sekä tasokkaasti kuvitettu yleisesitys sisältäen myös joidenkin keskeisimpien rakennusten esittelyn.
d’Ambrosio, A. & Guzzo G. (2000) Pompeii. Art Guide Itineraries, ”L’Erma” di Bretschneider; Electa Napoli.
Varone, A. (2000) Pompei, i misteri di una città sepolta. Storia e segreti di un luogo in cui la vita si è fermata duemila anni fa, Newton & Compton editori, Roma.
– Tuorein Pompejin kaivauksia valikoidun kattavasti esittelemään pyrkivä temaattisesti järjestetty yleisteos, eräänlainen ”uusi Etienne”, jossa kunkin aihepiirin osalta mainittu myös keskeisintä kirjallisuutta, kuvituksena vanhempaa grafiikkaa sekä R. Bergin piirroksia.
Myös seuraavassa kohdassa 6 mainitun vuosien 1973-80 aikana kiertäneen Pompeji-näyttelyn näyttelyluettelot ovat temaattisien artikkeliensa ansiosta hyviä yleisesityksiä (suomenkielisenä Castrén & al. 1998) ja yleisesitysten piiriin voi lukea myös kohdassa 7 mainitun Coarelli (ed.) (2002); yleiskatsaus vuosien 1974-94 välisen ajan löydöistä on alempana kohdassa 11.1. mainittu Conticello 1996.
6. NÄYTTELYLUETTELOT / Exhibition Catalogues / Cataloghi delle mostre
Pompeji-aiheisten näyttelyjen tiettävästi täydellisin lista on NBP II, 1328 s.v. ”Esposizioni-Mostre”, joka luettelee vuodesta 50 näyttelyä vuosilta 1948-96 ja ensimmäisenä vuodelta 1890 Saratoga Springsin näyttelyn. Hyviä artikkeleista koostettuja yleisesityksiä aihepiireittäin tai kronologisesti järjestettyine bibliografioineen tehtiin vuoden 1973 Pariisin suuresta Pompeji-näyttelystä aina vuoteen 1980 Australiaan kiertäneen näyttelyn näyttelyluetteloiden sarjaan, josta ks. Kockel 1985, 498-501, sekä täydellisempänä listana NBP II, 950-952 s.v. ”Pompeii…“ & ”Pompeji”). Näistä mainitaan seuraavassa vain kaksi keskeisintä:
Andreae, B. (Hrsgb.) (1973) Pompeji. Leben und Kunst in den Vesuvstädten. (Villa Hügel, 19 April bis 15 Juli 1973), Essen, Recklinghausen.
Ward-Perkins, J. & Claridge, A. (1976) Pompeii AD 79, Royal Academy of Arts Piccadilly London 20 November 1976 – 27 February 1977, Westerham Press.
Pompei 1748-1980. I tempi della documentazione. A cura dell’Istituto Centrale per il Catalogo e la Documentazione con la collaborazione della Soprintendenza Archeologica delle provincie di Napoli e di Caserta e della Soprintendenza Archeologica di Roma, Foro Romano – Curia Senatus – Luglio-Settembre 1981. Pompei – Antiquarium – Ottobre 1981, Multigrafica Editrice, Roma 1981.
– Näyttelyluettelo, joka esittelee Pompejin kaivausten dokumentointia eri aikoina, ja erityisesti vuosina 1977-1980 suoritetun Pompejissa in situ säilyneen materiaalin, varsinkin seinämaalausten ja mosaiikkien valokuvadokumentaatiokampanjaa, jonka tuloksia on myöhemmin julkaistu yllä kohdassa 2.2. mainituissa topografisissa sarjoissa PPP I-III + Indici ja PPM I-X. Sisältää useita kiintoisia artikkeleita kaivausten historiasta ja dokumentoinnista runsaasti kuvitettuna sekä ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat mosaiikkien ja seinämaalausten levinneisyyttä havainnollistavat karttaliitteet (näistä ks. alempaa kohdasta 19 erityisesti M. de Vos 1981).
Pedicini, R. & L. (a cura di) (1986) Le collezioni del Museo Nazionale di Napoli, I. I mosaici, le pitture, gli oggetti di uso quotidiano, gli argenti, le terrecotte invetriate, i vetri, i cristalli, gli avori, Napoli.
– Luettelo Napolin Museo Nazionalessa näytteillä (1980-luvun alussa) olleista pääasiassa Vesuviuksen alueelta peräisin olevista mosaiikeista, maalauksista ja muusta esineistöstä (veistokset poislukien).
Myös vuosina 1990-95 kiertäneen näyttelyn ”Rediscovering Pompeii – Riscoprire Pompei” näyttelyluettelot ovat tutkimuksellisestikin kiinnostavia (täydellinen lista arvosteluineen, NBP II, 978-979 nrs. 11.217-11.221), joista seuraavassa Roomassa 1993-94 olleen näyttelyn luettelo:
Franchi dell’Orto, L. & Varone, A. (curatori) (1993) Riscoprire Pompei, Musei Capitolini, Palazzo dei Conservatori 13 novembre 1993 – 12 febbraio 1994, ”L’Erma” di Bretschneider, Roma [Italian lisäksi tekstit myös englanniksi].
Borriello, M. & al. (1996) Pompei. Abitare sotto il Vesuvio, Ferrara, Palazzo dei Diamanti 29 settembre 1996 – 19 gennaio 1997, Ferrara Arte S.p.A., Ferrara.
– Esittelee asumiseen liittyviä teemoja ja yhdeksän yksittäistä rakennusta erittäin hyvätasoisin värikuvin, joukossa sellaisia merkittäviä Pompejin taloja kuin Casa del Fauno, Casa del Menandro ja Casa del Giulio Polibio, sekä Oplontiksen Villa di Poppaea ja lähes julkaisemattoman Sorrentosta löydetyn seinämosaiikein koristellun nymphaeumin (nk. ninfeo Massalubrense).
Berry, J. (1998) Sotto i lapilli. Studi nella Regio I di Pompei (Catalogo della mostra nell’Auditorium di Pompei 1 Ottobre – 8 Dicembre 1998) (SAP), Electa, Milano.
– Lyhyt, mutta uusimpia 1990-luvulla Regio I:n alueella tehtyjä kansainvälisten tutkimusryhmien kaivaustuloksia esittelevänä kiinnostava erityisesti kaupungistumiskehityksestä esitettyjen havainnollistusten ansiosta.
Castrén, P. (toim.) (1998) Pompeji – Venuksen kaupunki. Näyttelykirja, Luxus – Pompejin kultaa ja koruja, 5.3.-31.5.1998 Ulkomaisen taiteen museo Sinebrychoff Helsinki, Helsinki.
– sisältää seuraavat artikkelit: P. Castrén, ”Pompejin sijainti ja historia” (ss. 8-18); L. Savunen, ”Pompejin arkipäivää” (ss. 19-34); R. Berg, ”Vesuviuksen seudun korulöydöt – roomalaisen koristautumisen historiaa” (ss. 35-45); A. Tammisto, ”Pompeji ja muut Vesuviuksen alueen arkeologiset löydöt” (ss. 46-86, 136-143); A. Tammisto, ”Pompei in nuce (eli Pompeji pähkinänkuoressa) (ss. 87-94); H. Solin, ”Pompejin piirtokirjoitukset. Yleiskatsaus” (ss. 95-96). Suomen ensimmäisen Pompeji-näyttelyn näyttelyluettelo on tähän asti laajin suomenkielien yleisesitys Pompejista huomioiden myös muut Vesuviuksen hautaamat alueet. Nooteissa bibliografia, jota hyödynnetty käsillä olevan bibliografian tekemisessä. Liitteessä A. Tammisto, ”Pompei in nuce (eli Pompeji pähkinänkuoressa), ss. 87-94 yhteenveto Pompejia koskevista tiedoista sisältäen mm. kronologisen katsauksen kaivaushistoriaan. Solinin yleiskatsaus piirtokirjoituksista sisältää ensimmäisen julkaistun yhteenvedon erityyppisten piirtokirjoitusten kokonaismääristä. Yhteensä 89 kuvaa (pääosa värillisiä).
Ciarallo, A. & De Carolis, E. (a cura di) (1999) Homo faber. Natura, scienza e tecnica nell’antica Pompei, Catalogo della mostra, Napoli 27 marzo-18 luglio 1999, Electa, Napoli.
Ks. lisäksi alempana kohta 19. ”Seinämaalaukset” erityisesti 19.2. ”Näyttelyluetelot”.
7. MUUT ARTIKKELIKOKOELMAT / Other Collections of Articles / Altre opere di AA.VV.
Ruggiero, M. (a cura di) (1879) Pompei e la regione sotterrata dal Vesuvio nell’anno LXXIX. Memorie e notizie pubblicate dall’Ufficio Tecnico degli scavi delle provincie meridionali,( vols. I-II), Napoli.
– Lukuisista arvosteluista laaja luettelo NBP II, 946 nr. 10.792, joista mainittakoon pohjoismaisittain kiinnostava J.E. Centerwall, Nordisk tidskrift för vetenskap, konst och industri 3 (1880), 641-657.
Maiuri, A. (a cura di) (1950) Pompeiana: raccolta di studi per il secondo centenario degli scavi di Pompei, G. Macchiaroli, Napoli.
– Arvosteluista esim. M. Renard, Latomus 9 (1950), 504-506 (täydellisempi lista NBP II, 950 nr. 10.822).
Andreae, B. & Kyrieleis, H. (Hrsg.) (1975) Neue Forschungen in Pompeji und den anderen vom Vesuvausbruch 79 n.Chr. verschütteten Städten (Kolloquium Essen 1973), Recklinghausen.
Zanker, P. (Hrsgb.) (1976) Hellenismus in Mittelitalien. Kolloquium in Göttingen vom 5. bis zum 9. Juni 1974, I-II, Göttingen.
– Hellenististen vaikutteiden leviämisen kannalta edelleen tärkeä artikkelikokoelma, joka sisältää useita Pompejia käsitteleviä artikkeleita.
Pompei 79 = Zevi, F. (a cura di) (1979) Pompei 79. Raccolta di studi per il decimonono centenario dell’eruzione Vesuviana, Napoli (ristampa 1984).
– Arvostelu R. Ling, JRS 75 (1985), 27-274.
Studi su Ercolano e Pompei, Parola del Passato [= PP] 34 (1979), Fasc. 188-189.
De Franciscis, A. (a cura di) (1982) La regione sotterrata dal Vesuvio. Studi e prospettive, Napoli.
Cébeillac-Gervasoni, M. (ed.) (1996) Les élites municipales de l’Italie péninsulaire des Gacques à Néron. Actes de la table rotonde de Clermont-Ferrand (28-30 novembre 1991), Centre Jean Bérard & École française de Rome, Naples & Rome.
– Temaattisesti Pompejin kannalta hyödyllinen artikkelikokoelma paikallisten eliittien roolista, jonka 22 artikkelista neljä käsittelee Pompejia (G. Camodeca; E. Lo Cascio; A. Łos; H. Mouritsen; F. Zevi).
Zevi, F. (a cura di) (1991-92) Pompei I-II, Napoli.
Breglia Pulci Doria, L. (a cura di) (1996) L’incidenza dell’antico. Studi in memoria di Ettore Lepore I-II, Napoli.
Dobbins, J. & Foss, P. (eds.) (2001) Pompeii under Vesuvius, London.
Guzzo, P.G. (a cura di) (2001) Pompei. Scienza e Società. 250 Anniversario degli Scavi di Pompei. Convegno Internazionale, Napoli, 25-27 novembre 1998, Electa, Milano.
Coarelli, F. (ed.) (2002) Pompeii. Translated by Patricia Cockram, Riverside Book Company, New York.
– Kirjoittajat: F. Coarelli, E. De Albentiis, M. P. Guidobaldi, F. Pesando, A. Varone. Arvosteluista L. Richardson, BMCR 2003.03.30 on voimakkaan kriittinen paitsi monilta osin virheellisen käännöksen myös asiasisällön suhteen.
8. VESUVIUS / Vesuvius / Vesuvio
Sigurdsson, H. & Cashdollar, S. & Sparks, S.R.J. (1982) “The eruption of Vesuvius in AD 79: reconstruction from historical and volcanological evidence”, AJA 86, 39-51.
Albore Livadie, C. (ed.) (1986) Tremblements de terre, éruptions volcaniques et vie des hommes dans la Campanie antique, Naples.
Albore-Livadie, C. & Widemann, F. (eds.) (1990) Volcanology and Archaeology (= PACT n. 25), Strasbourg.
Pappalardo, U. (1990) “L’eruzione pliniana del Vesuvio nel 79 d.C.: Ercolano”, in: Albore-Livadie, C. & Widemann, F. (eds.) (1990) Volcanology and Archaeology (= PACT n. 25), Strasbourg, 197-215.
Renna, E. (1992) Vesuvius Mons. Aspetti del Vesuvio nel mondo antico. Tra filologia archeologia vulcanologia, Procaccini, Napoli.
– Käsittelee antiikin ajan tietoja Vesuviuksesta ja sen purkauksista, yleiskäsityksen saamista helpottaa antiikin lähteet kokoava liitetaulukko.
Archäologie und Seismologie. La Regione Vesuviana dal 62 al 79 d.C. Problemi arhceologici e sismologici, München 1995.
– Sisältää mm. artikkelit A. Varone, ”Più terremoti a Pompei? Nuovi dati degli scavi dell’Via dell’Abbondanza”, (ss. 29-35) ja E. Renna, ”La realtà sismologica dell’area vesuviana prima e dopo il 79 d.C. attraverso l’analisi delle fonti antiche” (ss. 195-199).
Pagano, M. (1996) ”L’area vesuviana dopo l’eruzione del 79 d.C.”, RivStuPom 7 (1995-96), 35-44.
Nazzaro, A. (1997) Il Vesuvio. Storia eruttiva e teorie vulcanologiche, Liguori Editore, Napoli.
– Käsittelee Vesuviuksen purkauksia erityisesti vulkanologiselta kannalta sisältäen erittäin havainnollisen purkausten vaikutuksia kokoavasti esittelevän liitetaulukon (ss. 339-357). Vulkanologisten tulkintojen osalta eri mieltä kuin em. Renna 1992. Esittää Vesuviuksen olleen ennen vuoden 79 purkausta huipultaan laakea nojautuen eräiden eräiden auktorien (mm. Strabon) lisäksi Casa del Citaristasta olevaan Marsia ja Venusta esittelevään maalaukseen, jonka maiseman tulkitsee esittävän Vesuviusta. Esittää uuden rekonstruktion vuoden 1631 suuresta purkauksesta ja muistakin Vesuviuksen purkauksista, joiden tutkimus on keskeisesti vaikuttanut modernin vulkanologian kehitykseen.
Cinque, A. (1998) ”Il paesaggio della Piana del Sarno in tempi preistorici e storici”, Senatore, F. (a cura di) (1998) Pompei, il Sarno e la penisola Sorrentina. Atti del primo ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia, Pompei, Istituto ”B. Longo”, aprile-giugno 1997, Edizioni Rufus, Pompei, 5-22.
Varone, A. & Marturano, A. (1998) “L’eruzione vesuviana del 24 agosto del 79 d.C. attraverso le lettere di Plinio il Giovane e le nuove evidenze archeologiche”, RivStuPom 8 (1997-98), 57-72.
Mastrolorenzo, G. & Petrone, P.P. (2000) “Studi scientifici sull’eruzione e i suoi effetti”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 51-59.
Zolfo, G. (2000) “Il seppellimento della città e la conservazione dei reperti organici”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 64-66.
Patricelli, G. & De Carolis, E. (2001) “L’eruzione del Vesuvio del 79 d.C.: le vittime del antica Pompei”, Senatore, F. (a cura di) (2001) Pompei tra Sorrento e Sarno. Atti del terzo e quarto ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia. Pompei, gennaio 1999 – maggio 2000, Bardi Editore, Roma, 111-146.
Pappalardo, U. (cds.) ”Le conseguenze delle grandi eruzioni del Vesuvio e la dinamica dei reinsediamenti alla luce dell’eruzione del’ 79 d.C.”, AA. VV. L’eruzione vesuviana delle pomici di Avellino e la facies di Palma Campania (Bronzo antico), Atti del conv. int. Ravello, Centro Univ. Europeo, 15-17 luglio (= PACT??, 1997) (NBP II, 903 s.v. “Pappalardo, Umberto”).
9. KAIVAUSTEN HISTORIA / History of the Excavations / Storia degli scavi:
Ks. myös edellä kohdasta 2.3. ”Temaattiset bibliografiat” Scatozza Höricht 1996, kohdasta 5. “Yleisteokset ja –oppaat” erityisesti Corti 1940, ja kohdasta 6. ”Näyttelyluettelot” Pompei 1748-1980 (1981) sekä alempaa Herculaneumin osalta kohdasta 8.
Piranesi, F. & J.B. (1804) Antiquités de la Grande-Grèce… Antiquités de Pompeïa, I-II, Paris.
– Otsikko annettu yleisimmin siteeratussa lyhennetyssä muodossaan, täydellisempänä NBP II, 935-936 nr. 10.713.
Mazois, F. (1824-38) Les ruines de Pompéi, I-IV, Paris.
– Otsikko annettu yleisimmin siteeratussa lyhennetyssä muodossaan, täydellisempänä NBP II, 797 nr. 9073 s.v. ”Mazois, François – Gau, Franz Ghristian”, jossa myös alkuaan useampiosaisina ilmestyneiden yksittäisten volyymien täydelliset tiedot (I-II 1824), joista kahden viimeisen osan III (1829) ja IV (1838) osalta työtä jatkanut F.G. Gau useimmiten on viittauksissa jätetty mainitsematta.
Zahn, W. (1828-59) Die schönsten Ornamente und merkwürdigsten Gemälde aus Pompeji, Herculaneum und Stabiae nebst einigen Grundrissen und Ansichten nach den an Ort und Stelle gemachten Originalzeichnungen von Wilhelm Zahn, 3 vols., Berlin.
– Yksityiskohtaisemmat tiedot (mm. arvosteluista etc.) NBP II, 1252 nr. 14.486.
Barrè, L. & Roux Ainé, H. (1839-40) Herculanum et Pompéi. Recueil général des peintures, bronzes, mosaïques, etc. découverts jusqu’a ce jour, et reproduits d’après „Le Antichità di Ercolano”, ”Il Museo Borbonico”, et tous les ouvrages anologues; augmenté de sujets inédits, gravés au trait sur cuivre par H. Roux ainé, et accompagné d’un Texte explicatif par M.L. Barré, 8 vols., Paris (myöhemmät painokset 1847, 1861-62, 1870-72, 1875-77).
– Saatavilla myös HYK:ssa.
Niccolini, A. & al. (1854-96) Le case ed i monumenti di Pompei disegnati e descritti, 4 vols., Napoli.
– Yksityiskohtaisemmista sisältötiedoista ks. NBP II, 860-862 nr. 9862.
PAH I-III = G. Fiorelli, Pompeianarum Antiquitatum Historia quam…nunc primum collegit indicibusque instruxit I-III, Napoli 1860-64.
Fiorelli, G. (1873) Gli scavi di Pompei dal 1861 al 1872, Napoli.
Presuhn, E. (1877) Die pompejanischen Wanddecorationen für Künstler und Kunstgewerbschulen, sowie Freunde des Alterhums, Leipzig.
– Useista myöhemmistä painoksista 1881-82 ja käännöksistä englanniksi, italiaksi ja ranskaksi, ks. NBP II, 955 nrs. 10.898-10.903).
Viola, L. (1879) “Gli scavi di Pompei dal 1873- al 1878”, in: Pompei e la regione sotterrata dal Vesuvio nell’anno LXXIX, Napoli, 7-85.
Presuhn, E. (1882) Pompeji. Die neuesten Ausgrabungen von 1874 bis 1881, Leipzig.
Maiuri, A. (1950) ”Gli scavi di Pompei dal 1879 al 1948”, in: Maiuri, A. (a cura di) Pompeiana, Napoli, 9-40.
Brilliant, R. (1979) Pompei A.D. 79. The Treasure of Rediscovery.
– Kaivaushistoriaa koskevat tiedot joiltakin osin virheellisiä (mm. Kockel 1985, 502 johon viittaa myös Tammisto 1998b, 137 n. 7).
De Caro, S. & al. (eds.) (1980) Pompéi. Travaux et envois des architectes français au XIXe siècle. École nationale supérieure des Beaux-Arts, Chapelle des Petits-Augustins, 14 janvier – 22 mars 1981, Intitut français de Naples, 11 avril – 13 juin 1981, Naples.
– Pompejin varhaisemman dokumentaation kannalta ja Pompejissa käyneiden ranskalaistaitelijoiden töiden kannalta hyödyllinen näyttelyluettelo.
Zevi, F. (1981) “La storia degli scavi e della documentazione”, in: Pompei 1748-1980. I tempi della documentazione, Roma 1981, 11-21.
Grell, C. (1982) Herculanum et Pompéi dans les récits des voyageurs français du XVIIIe siècle (Bibliothèque de l’Institut français de Naples, Troisème Série, vol. II), Naples.
Allroggen-Bedel, A. (1983) ”Dokumente des 18. Jahrhunderts zur Topographie von Herculaneum“, CronErcol 13, 139-158.
Zappella, G. (1984) ”Storia degli Scavi”, in: Pompei Ercolano Stabiae Oplontis LXXIX-MCMLXXIX, Napoli, 71-153.
Conticello, B. & al. (a cura di) (1989) Italienische Reise. Pompejanische Bilder in den deutschen archäologischen Sammlungen (Soprintendenza archeologica di Pompei, Le mostre 8), Bibliopolis, Napoli.
Caira Lumetti, R. (1990) La cultura dei lumi tra Italia e Svezia. Il ruolo di Francesco Piranesi, Roma.
De Caro, S. (1992) “La scoperta, il santuario, la fortuna”, in: Cantilena, R. & Prisco, G. (a cura di) (1992) Alla ricerca di Iside. Analisi, studi e restauri dell’Iseo pompeiano nel Museo di Napoli (Soprintendenza Archeologica per le Province di Napoli e Caserta), Arti S.p.A., Napoli, 3-23.
– Käsittelee Pompejin varhaisimpiin esiinkaivettuihin rakennuksiin kuulueneen ja siten kaivaushistorian kannalta tärkeän Isiksen temppelin löytymistä ja sen jälkeisiä kohtaloita.
Goalen, M. (1995) ”The idea of the city and the excavations at Pompeii,” in: T. J. Cornell and K. Lomas (eds.), Urban society in Roman Italy, New York, 181-202.
Parslow, C.C. (1995) Rediscovering Antiquity. Karl Weber and the Excavation of Herculaneum, Pompeii and Stabiae, Cambridge University Press, Cambridge.
– Arvosteluista esim. P.G. Guzzo, RivStuPom 7 (1995-96), 211-212.
Soricelli, G. (1998) ”Ceramiche fini tardo-antiche dell’area vesuviana”, RivStuPom 8 (1997-98), 143-148.
– Raportti myöhäisantiikkisista keramiikkalöydöistä Pompejin nk. Esikaupunkikylpylästä (Terme Suburbane) ja kylpylän löytöjen (puuttumisen) perusteella päätellystä alueen tyhjennyskaivauksista vuoden 79 purkauksen jälkeen joko ensimmäisen vuosisadan lopulla tai Hadrianuksen ajalla, josta Soricelli (s. 148 n. 27) ilmoittaa valmistelevansa tutkimusta yhdessä kylpylän kaivaneen L. Jacobellin kanssa.
Tammisto, A. (1998b) ”Pompei in nuce (eli Pompeji pähkinänkuoressa)”, in: Castrén, P. (toim.) (1998) Pompeji – Venuksen kaupunki, 87-94.
– Yhteenveto Pompejia koskevista tiedoista sisältäen mm. kronologisen katsauksen kaivaushistoriaan, jonka alkuosassa muutamia epätäsmällisyyksiä, joita myöhemmin korjattu Tammisto 2002 (alempana).
Kepartová, J. (2000) “Milota Zdirak Polák a Pompei”, RivStuPom XI, 153-159.
– Käsittelee ensimmäisen tshekkiläisen Pompejin-kävijän Milota Zdirak Polákin (1788-1856) Italian-matkan matkakuvauksen Pompeji-osuutta, joka perustuu Polákin kahteentoista käyntiin Pompejissa vuosien 1815-18 välillä ollessaan Napolissa itävaltalaisten joukkojen kenraalin, paroni František Kollerin avustajana. Polákin oleskelusta Italiassa vuosina 1821-27 ei ole dokumentteja (!). Matkakuvaus on ensimmäinen laatuaan tshekin kielellä samalla kun ensimmäinen tshekinkielinen proosateos. Se julkaistiin alkuaan vuosina 1820-22 lehtiartikkeleina Zieglerin julkaisemassa lehdessä Dobroslav ja ensimmäisen kerran kirjana (josta artikkelissa vain italiannettu nimi ”Viaggio in Italia”) K. Sabinan toimittamana vuonna 1862, toistamiseen J. Bradáčin toimesta 1907-08. Yhden artikkelin julkaisi italiaksi Arturo Coronia, ”L’opera di M.Z. Polák”, Bollettino dell’Istituto di Cultura Italiana, Praha 1925. Kepartová viittaa tshekkiläistä nimeä mainitsematta teoksen neljänteen (kirjamuotoisena kolmanteen) painokseen vuodelta 1979 (Praha, Odeon), jossa Napolin museon kuvaus on ss. 218-220, Porticin kokoelmien kuvaus s. 256 ja Pompejin kaivausten kuvaus ss. 265-291 sekä Polákin Zieglerille Pompejissa 17.8.1815 kirjoittama kirje ss. 324-325, jonka toimittaja Felicitas Wünschová on lisännyt teokseen.
Kockel, V. (2000) ”Archäologie und Politik. Francesco Piranesi und seine drei Pompeji-Pläne“, RivStuPom XI, 33-46.
– Käsittelee ja julkaisee ensimmäisen kerran yhdessä F. Piranesin vuonna 1785 julkaiseman ensimmäisen Pompejin kaivausten kartan, joka kuvasi kaivaustilannetta 1780, sekä kartan toista, julkaisuvuoteensa 1788 päivitetyn painoksen sekä kolmannen 1792 ilman päivityksiä julkaistun painoksen.
Tammisto, A. (2002) ”Loistavan Armfeltin ”pompejilainen uurna” – Vesuviuksen alueen varhaisten kaivausten tuntemus Suomessa ja uusklassismi”, Pölönen, J. & Jarva, E. (eds.), Antiquitas Borea – Antiikin kulttuurin pohjoinen ulottuvuus (Acta Universitatis Ouluensis, B 48), Oulu (also available in electronic format: (URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514368318/), 191-253 (with English Abstract on pp. 266-268).
– Artikkelin alkuosa (ss. 191-203) esittelee Vesuviuksen alueen vaiheita vuoden 79 purkauksen jälkeen ja erityisesti Herculaneumin ja Pompejin paikantamisen sekä kaivausten alkamiseen johtaneita vaiheita, jotka ovat yleisesitysten tiivistäviä yleistyksiä monimuotoisemmat. Varhaisten kaivausten tiedon leviämistä Herculaneumin ensimmäisistä satunnaisista kaivauksista 1711-15 Napoleonin ajalle saakka esitellään aiheesta julkaistu aikalaiskirjoittelu dokumentoiden (ss. 203-212). Artikkelin loppuosa (212-253) käsittelee alkaen pohjoismaisista Napolin-kävijöistä ennen Herculaneumin kaivausten alkua Vesuviuksen alueen kaivauksia esittelevää kirjallisuutta Turun akatemian kirjastossa, jonne Antichità di Ercolano I-IV (1757-65) saatiin jo 1769, edelleen tietoja Vesuviuksen alueen kaivauksista Porthanin Pohjoismaissa ensimmäisenä pitämissä klassillisen arkeologian luennnoissa 1780-1801 sekä varhaisimpia ruotsalaisia (J.E. Rehn & J. Pasch 1755, J.T. Sergel 1768, C.A. Ehrensvärd 1781-82 ym.) ja erityisesti suomalaisia Pompeji-kävijöitä (G.M. Armfelt 1784, C.F. Fredenheim 1788, G.A. Reuterholm 1790-91; J.J. Tengström & J.M. af Tengström 1819) sekä Pompeji-vaikutteita uusklassismissa Suomessa.
Ks. alempana maalausten dokumentoinnista kohdasta 19.4. ja kohdasta 19.5. Laidlaw 1985, 2-13. Ks. myös kohta II Herculaneumin kaivauksista (erityisesti kohta 8) ja III Vesuviuksen alueen kaivauksista sekä Sorrenton alueesta Russo 1997.
10. PIIRTOKIRJOITUKSET / Inscriptions & Epigraphy / Iscrizioni ed epigrafia:
CIL IV = Corpus Inscriptionum Latinarum vol. IV: Inscriptiones parietariae Pompeianae, Herculanenses, Stabianae, Berolini 1871-1970.
– Vuodeksi 2004 ilmestyväksi suunniteltua Supplementum-osaa valmistelevat mm. H. Solin graffitojen osalta ja A. Varone.
CIL X = Corpus Inscriptionum Latinarum vol. X: Inscriptiones Bruttiorum, Lucaniae, Siciliae, Sardiniae Latinae, Berolini 1883.
ILS = Dessau, H. (1892-1916) Inscriptiones Latinae Selectae, Berolini.
De Marchi, A. (1916) “Gli scriptores dei programmi elettorali di Pompei”, Rendiconti Istituto Lombardo di Scienze e Lettere XIX, 66-73.
Magaldi, E. (1930) “Le iscrizioni parietali pompeiane con particolare riguardo al costume”, AttiAccNap, n.s. XI 2, 1920-30, 13-160.
Diehl, H. (19302) Pompejanische Wandinschriften und Verwandtes, Berlin.
Väänänen, V. (1937) Le latin vulgaire des inscriptions pompéiennes, Helsinki (Nouvelle éd. rev. et augm. [Abh.Berl Jahrg. 1958, n. 3], Berlin 1959; 3. éd. augm. [Abh.Berl Jahrg. 1958, n. 3], Berlin 1966).
– Nk. vulgaarilatinan ja Pompejin graffitien tutkimuksen klassikko, josta otettu kaksi myöhempää laajennettua painosta; arvosteluista laaja lista NBP II, 1188 nr. 13.746.
Onorato, G.O. (1957) Iscrizioni pompeiane. La vita pubblica, Firenze.
Bove, L. (1979) Documenti processuali dalle Tabulae Pompeianae di Murecine, Napoli.
Gigante, M. (1979) Civiltà delle forme letterarie nell’antica Pompei, Bibliopolis, Napoli.
– Käsittelee Pompejin piirtokirjoituksissa, erityisesti graffitoissa esiintyviä sitaatteja antiikin kirjallisuudesta. Arvosteluista esim. H. Solin, Arctos 15 (1981), 164-165; M. Laplace, REG 93 (1980), 588-589.
Solin, H. (1979) “Le iscrizioni parietali”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei 79, Napoli, 278-288.
Staccioli, R.A. (1979) Pompei. Vita pubblica di un’antica città, Roma.
Franklin, J.L. Jr. (1980) Pompeii: The Electoral Programmata, Campaigns and Politics A.D. 71-79 (PMAAR 28), Rome.
– Arvosteluista laajempi lista NBP I, 516 nr. 5470, joista mainittakoon esim. T.R.S. Broughton, AJA 86 (1982), 308-309; B. Levick, ClR 96 (= N.S. 32) (1982), 69-70; Galsterer, H., BonnJb 183 (1983), 826; H.-J. Gehrke, HistZ 237 (1983), 128-130; Th. Pekàry, Gymnasium 90 (1983), 352-353.
Weber, V. (1982) “Wahlinschriften und Wahlen im späten römischen Pompeji“, Pompeji 79, Stendal, 77-84.
Bove, L. (1984) Documenti di operazioni finanziarie dell’archivio die Sulpici, Napoli.
Canali, L. & Cavallo, G. (1991) Graffiti latini. Scrivere sui muri a Roma antica, Milano.
Franklin, J.L. jr (1991) ”Literacy and the parietal inscriptions of Pompei,” in: Literacy in the Roman world (JRA suppl. 3), 77-98
Camodeca, G. (1992) L’archivio puteolano dei Sulpicii, I, E. Jovene, Napoli.
– Arvosteluista esim. H. Solin, Arctos 27 (1993), 177; P. Gröschler, Gnomon 68 (1996), 334-341.
Staccioli, R.A. (1992) Manifesti elettorali nell’antica Pompei, Milano.
Varone, A. (1993) “La voce degli antichi: itinerario pompeiano tra pubblico e privato“, in: Franchi dell’Orto, L. & Varone, A. (curatori) (1993) Riscoprire Pompei, Musei Capitolini, Palazzo dei Conservatori 13 novembre 1993 – 12 febbraio 1994, ”L’Erma” di Bretschneider, Roma, 50-65 [Sama englanniksi “Voices of the Ancients. A Stroll through Public and Private Pompeii“; sarjan 1. näyttelyluettelossa: Rediscovering Pompeii, Roma 1990, 26-41].
Varone, A. (1994) Erotica Pompeiana. Iscrizioni d’amore sui muri di Pompei, Roma.
Camodeca, G. (1995) ”Nuovi dati sulla struttura e funzione documentale delle ”tabulae ceratae” nella prassi campana”, in: Acta Colloquii Epigraphici Latini (Conv. Int. Helsinki, 3-6 sett. 1991), 59-77.
Campanile, E. (1996) ”Le iscrizioni osche di Pompei attribuite al periodo della Guerra Sociale”, in: Breglia Pulci Doria, L. (a cura di) (1996) L’incidenza dell’antico. Studi in memoria di Ettore Lepore II, Napoli, 361-375.
Solin, H. (1998) “Pompejin piirtokirjoitukset“, in: Castrén, P. (toim.) (1998) Pompeji – Venuksen kaupunki, Helsinki, 95-96.
– Tiivis yleiskatsaus, jossa ensimmäisenä taulukkomuodossa Pompejista tunnettujen piirtokirjoitusten määrät piirtokirjoitustyypeittäin ja kielittäin.
Camodeca, G. (1999) Tabulae Pompeianae Sulpiciorum. Edizione critica dell’archivio puteolano dei Sulpicii, Roma.
Cooley, A. (ed.) (2000) The Epigraphic Landscape of Roman Italy (Bulletin of the Institute of Classical Studies Supplement 73), Institute of Calssical Studies, London.
Chiavia, C. (2002) Programmata. Manifesti elettorali nella colonia romana di Pompei, Silvio Zamorani Editore, Torino.
– Arvosteluista ks. ainakin A. Varone, RivStuPom (cds.), joka arvioi tulevan muodostumaan Pompejin vaalipiirtokirjoitusten perusteokseksi täydentäen ja korjaten seuraavassa kohdassa 11 mainittua Mouritsenia 1988 vaaliehdokkaiden ja kannattajien (rogatores) henkilöluettelojen osalta.
Ks. myös seuraavassa kohdassa 11. mm. Castrén 1975: Gehrke 1983; Mouritsen 1988; Savunen 1997; Franklin 1999; lisäksi ks. kohta 15, kohdasta 16 erityisesti Sabbatini Tumolesi 1980, kohdasta 19.8. Cantarella 1998 ja Varone 2000b; kohdasta II Herculaneum ”Talous- ja sosiaalihistoriasta” Camodeca 1996.
11. POMPEJIN HISTORIA, ERITYISESTI TALOUS- JA SOSIAALIHISTORIA / History of Pompeii, with particular emphasis on Social and Economic History / Storia di Pompei, storia sociale ed economica in particolare:
11.1. Yleistä / General / Generale:
Lepore, E. (1950) ”Orientamenti per la storia sociale di Pompei”, in: Pompeiana, Napoli, 144-166.
– Edelleen tärkeänä pidetty esitys alaltaan.
Della Corte, M. (1965) Case ed abitanti di Pompei, Napoli.
– Tekijän käyttämiä metodeja yrittää identifioida jokaisesta piirtokirjoituksesta tunnetulle henkilölle asuinpaikka pidetään pääosin epäkriittisyydessään epäluotettavina, ja Mouritsen 1988, 18-19 pitää ainoastaan 21 vaalimainoksen perusteella tehtyä identifikaatiota luotettavampana (tähän viittaa Savunen, teoksessa Castrén & al. [1998], 135 n. 6).
Castrén, P. (1975) Ordo populusque Pompeianus. Polity and Society in Roman Pompeii (Acta Instituti Romani Finlandiae VIII) (2. painos 1983).
– Ensimmäisenä kattavana kartoituksena Pompejin virkamiehistöstä ja Pompejin historiallisista vaiheista edelleen tärkeä perusteos huolimatta myöhemmin esitetyistä poikkeavista tulkinnoista (esim. Mouritsenin 1988 poleemisesta kritiikistä).
Lepore, E. (1979a) “Il quadro storico (di Pompei)”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei 79, Napoli, 13-23 (sama alempana mainitussa teoksessa Lepore 1989, 147-173).
Lepore, E. (1979b) “Pompei 1979. Gli studi ed il recente dibattito”, PP 34 (Fasc. 188-189) (= Studi su Ercolane e Pompei), 482-508 (sama alempana mainitussa teoksessa Lepore 1989, 175-207).
Gehrke, H.J. (1983) “Zur Gemeindeverfassung von Pompeji”, Hermes 111, 471-490.
Jongman, W. (1988) The Economy and Society of Pompeii (Dutch Monographs on Ancient History and Archaeology, 4), Amsterdam.
– Laajin ja tuorein kokonaisesitys, jota kuitenkin kritisoitu mm. alueelle keskeisenä pidetyn viininviljelyn merkityksen sivuuttamisesta ja viljanviljelyn merkityksen ylikorostamisesta (ainakin S. De Caro,”L’occupazione del territorio”, Pompei. Abitare sotto il Vesuvio, Ferrara 1996, 11 n. 15).
Mouritsen, H. (1988) Elections, Magistrates and Municipal Élite. Studies in Pompeian Epigraphy (Analecta Instituti Romani Danici, Suppl. XV), Rome.
– Kriittisesti ja osin poleemisesti aiempaa tutkimusta arvioiva (esim. Castrén 1975) kartoitus Pompejin johtavasta luokasta ja tämän todistusvoimasta Pompejin historiasta.
Lepore, E. (1989) Origini e strutture della Campania antica. Saggi di storia etno-sociale, Il Mulino, Bologna.
– Sisältää useita tärkeitä tekijän aiempia julkaisuja (edeltä Lepore 1979a ja Lepore 1979b ja alempana kohdasta II Herculaneum ”Talous- ja sosiaalihistoriasta” Lepore 1955).
Pugliese Carratelli, G. (a cura di) (1991) Storia e civiltà della Campania. L’Evo antico, Napoli.
– Vesuviuksen aluetta käsitellään useissa artikkeleissa, joista osa mainittu alempana erikseen (esim. kohdasta III Sommella 1991).
Lo Cascio, E. (1992) ”La vita economica e sociale”, in: Zevi (a cura di) Pompei II, Napoli 1992, 113-131.
Conticello, B. (1996) “Pompei”, EAA Secondo Suppl., 1971-1994, IV, Roma, 405-414.
– Täydennys saman hakuteoksen aiemmissa osissa ilmestyneisiin Pompeji-artikkeleihin (vol. VI, p. 308; Primo Supplemento 1970, p. 635) ollen yleiskatsaus vuosien 1971-94 välisen ajan löydöistä, joka sisältää myös bibliografian (ss. 413-414), seinämaalauksista ks. lisäksi alempana kohdasta 19.3. Strocka 1996.
Savunen, L. (1997) Women in the Urban Texture of Pompeii, Helsinki.
Castrén, P. (1998) “Pompejin sijainti ja historia”, in: Castrén, P. (toim.) Pompeji – Venuksen kaupunki, Helsinki 1998, 8-18.
Franklin, J.L., Jr. (1999) Pompeis Difficile Est. Studies in the Political Life of Imperial Pompeii, The University of Michigan Press, Ann Arbor.
De Felice, J. (2001) Roman Hospitality. The Professional Women of Pompeii (Marco Polo Monographs, 6), Shagnri-La Publication, Warren Center, PA.
Savino, E. (cds.) “Note su Pompei colonia sillana: popolazione, strutture agrarie, ordinamento istituzionale”, Atheneum (cds.).
– F. Senatore, Pompei, Il Sarno, Napoli 1998, 135 n. 4 ilmoittaa artikkelin olevan painossa ja tulevan esittämään Pompejin väestömäärästä uuden arvion, joka on Jongmanin esittämää (kaupungissa n. 8.000-12.000 ja ympäröivän ager pompeianuksen alueella lisäksi n. 24.000) korkeampi ja lähempänä Nissenin arviota; ks. myös alempana kohta ”Vesuviuksen alue ja sen villat”, toisesta saman tekijän painossa olevasta artikkelista, joka käsittelee Campanian väestömääräarvioita, Savino, E., AION (cds.).
Ks. myös aiemmin kohdasta 10 Chiavia 2002.
11.2. Elinkeinoelämä / Trades and Industries / Vita economica:
Magaldi, A. (1930) “Il commercio ambulante a Pompei”, AttiAccPontan 60, 61-88.
Mustilli, D. (1950) “Botteghe di scultori, marmorari, bronzieri e caelatores a Pompei, in: Maiuri, A. (a cura di), Pompeiana, Napoli, 206-229.
Kleberg, T. (1957) Hotels, restaurants et cabarets dans l’antiquité romaine, Uppsala.
Andreau, J. (1974) Les affaires de Monsieur Jucundus, “L’Erma” di Bretshneider, Rome.
– Arvosteluista esim. A. Cerati, Latomus 35 (1976), 176-179; H.-H. Horstkotte, Gnomon 49 (1977), 701-707; T. Helen, Arctos 12 (1978), 182.
Mayeske, D.J. (1974) Bakeries, Bakers and Bread at Pompeii, Ann Arbor, Michigan.
Moeller, W. (1976) The Wool Trade of ancient Pompeii, Leiden.
– Arvosteluista esim. A. De Franciscis, CrPomp V (1979), 196-197.
Packer, J. (1978) “Inns at Pompeii: a short survey”, CronPomp 4, 5-53.
Curtis, R.R. (1979) “The garum shop of Pompeii”, CronPomp 5, 5-23.
Kolendo, J. (1984) “Les occupations agricoles des habitants de Pompéi”, Acta Pompeiana, Wroclaw, 53-64.
Angelone, R. (1986) L’officina coactiliaria di M. Vecilio Verecundo a Pompei, Napoli.
Franklin, J.L. Jr. (1986) “Game and a Lupanar. Prosopography of Neighborhood in Ancient Pompeii”, ClJ 81, 319-328.
Gassner, K. (1986) Die Kaufläden in Pompeji, Wien.
La Torre, G.F. (1988) ”Gli impianti commerciali ed artigianali nel tessuto urbano di Pompei”, in: Pompei. L´informatica al servizio di una città antica, Roma, 75-102.
Gralfs, B. (1988) Metallverarbeitende Produktionsstätten in Pompeji (BAR International Series 433), Oxford.
Varone, A. (1988) ”La struttura insediativa di Pompei: l’avvio di una indagine computerizzata per la conoscenza della realtà economica e sociale di una città campana della prima età imperiale”, in: Franchi dell’Orto, L. (ed.) (1988) Pompei. L’informatica al sevizio di una città antica, Roma, 25-48.
Peacock, D.P.S. (1989) “The Mills of Pompeii”, Antiquity 63, 205-214.
Parkins, H.M. (ed.) (1997) Roman Urbanism. Beyond the Consumer City, London,
– Ks. ainakin Mouritsenin artikkeli s. 59-82 (alempana kohdassa 11.6. Mouritsen 1997).
Ks. myös alempana kohdasta 15 Salza Prina Ricotti 1993, kohdasta 19.8. Varone 2000b ja kohdasta 21 Pannuti 1975 ja Lipinsky 1982.
11.3. Rahat / Money / Moneta
Savio, A. (1974) “Sui prezzi del frumento e del pane a Pompei”, NumAntCl 3, 121-125.
Pozzi Paolini, E. (1975) ”Circolazione monetale a Pompei”, in: Andreae, B. & Kyrieleis, H. (Hrsg.) (1975), Neue Forschungen in Pompeji und den anderen vom Vesuvausbruch 79 n.Chr. verschütteten Städten, Recklinghausen, 299-307.
Dapoto, P. (1987) ”Circolazione monetale a Pompei. Cenni su problemi di economia”, RivStuPom 1 (1987), 107-110.
Stazio, A. (1990) ”Moneta e vita economica a Pompei”, in: Restaurare Pompei, Milano, 83-94.
Stazio, A. (1993) ”Numismatica e Computers”, in: Franchi dell’Orto, L. & Varone, A. (curatori) (1993) Riscoprire Pompei, Musei Capitolini, Palazzo dei Conservatori 13 novembre 1993 – 12 febbraio 1994, ”L’Erma” di Bretschneider, Roma, 66-77 [sama englanniksi ”Numismatics and Computers”].
11.3. Etruskivaikutus Pompejissa / Etruscan Influence in Pompeii / Influenza etrusca a Pompei:
Mau, A. (1905) ”Nochmals di alte Säule in Pompeji”, RM 20, 193-205.
Fredriksen, M.W. (1979) “The Etruscans in Campania”, in: Ridgway, D. & F. (eds.), Italy before the Romans, London-New York-S. Franscisco, 277-311.
Cristofani, M. (1991) “La fase ’etrusca’ di Pompei”, in: Zevi, F. (a cura di), Pompei I, 9-22.
– Sisältää mm. kartan Pompejin arkaaisen ajan löydöistä (s. 13).
Ks. lisäksi yllä kohdasta 2.3. Scatozza Höricht 1996 ja alempaa kohdasta 13 Bonghi Jovino 1984.
11.4. Pompeji ennen roomalaiskolonian aikaa (80 eKr.) / Pre-Roman Pompeii (before 80 B.C.) / Pompeii preromana (prima del 80 a.C.):
Ks. lisäksi yllä kohdasta 2.3. Scatozza Höricht 1996, jossa suhteellisen kattava bibliografia, ja alempaa kohdasta 13 Bonghi Jovino 1984.
von Duhn, F. (19183) Pompeji. Eine hellenistische Stadt in Italien, Leipzig & Berlin.
Sogliano, A. (1937) Pompei nel suo sviluppo storico. Pompei preromana, Roma.
Maiuri, A. (1973) Alla ricerca di Pompei preromana (Saggi stratigrafici), Napoli.
Lauter, H. (1975) ”Zur Siedlungsstruktur Pompejis in samnitischer Zeit”, in: Andreae, B. & Kyrieleis, H. (Hrsg.) (1975), Neue Forschungen in Pompeji und den anderen vom Vesuvausbruch 79 n.Chr. verschütteten Städten, Recklinghausen,147-152.
Riemann, H. (1975) “Das vorsamnitische Pompeji“, in: Andreae, B. & Kyrieleis, H. (Hrsg.) (1975), Neue Forschungen in Pompeji und den anderen vom Vesuvausbruch 79 n.Chr. verschütteten Städten, Recklinghausen, 228ff.
Castrén, P. (1976) “Hellenismus und Romanisierung in Pompeji“, in: Zanker, P. (Hrsgb.) (1976) Hellenismus in Mittelitalien. Kolloquium in Göttingen vom 5. bis zum 9. Juni 1974, II, Göttingen, 356-365.
Lo Cascio, E. (1996) “Pompei dalla città sannitica alla colonia sillana: le vicende istituzionali”, in: Cébeillac-Gervasoni, M. (ed.) (1996) Les élites municipales de l’Italie péninsulaire des Gacques à Néron. Actes de la table rotonde de Clermont-Ferrand (28-30 novembre 1991), Centre Jean Bérard & École française de Rome, Naples & Rome, 111-123.
Carafa, P. & D’Alessio, M.T. (1996) “Lo scavo nella Casa di Giuseppe II (VIII 2, 38-39) e nel portico occidentale del Foro Triangolare a Pompei. Rapporto preliminare”, RivStuPom 7 (1995-96), 137-153.
Fulford, M. & Wallace-Hadrill, A. (1999) “Towards a History of Pre-Roman Pompeii”, BSR LXVII, 37-126.
Ks. edellä kohdasta 10. “Piirtokirjoituksista” erit. Campanile 1996 ja alempana kohtaa 12 ”Urbanistiikasta ja asuinkulttuurista” erit. Chiaramonte Treré 1990; Sakai 1991; Zevi 1996; Bon & Jones (Eds.) (1996); Pesando 1997.
11.5. Roomalaisaikainen Pompeji / Roman Pompeii / Pompei romana:
Gatti, C. (1975) “Sull’ordinamento costituzionale di Pompei dopo la conquista romana“, Atti Ce.S.D.I.R. 6 (1974-75), 165-178.
Ciprotti, P. (1976) “Il nome e la legge di Pompei colonia romana“, CronPomp 2, 21-28.
Andreau, J. (1980) “Pompéi. Mais où sont le veterans de Sylla?”, REA 82, 183-199.
Ks. lisäksi ylempänä kohdasta 10. Chiavia 2002, kohdasta 11.1. Franklin 1999 ja alempana kohdasta 12 erityisesti Adamo Muscettola 1991; De Caro 1992b
11.6. Vuoden 62 jKr. maanjäristyksen jälkeinen Pompeji / Pompeii after the Earthquake of 62 A.D. / Pompei dopo il terremoto del 62 d.C.:
Ks. myös yllä kohta 10 erityisesti Franklin 1980.
Maiuri, A. (1942) L’ultima fase edilizia di Pompei, Roma.
– Uusintapainos: Maiuri, A. (20022) L’Ultima Fase Edilizia di Pompei. Presentazione M. Giuseppina Cerulli Irelli. Introduzione e note di aggiornamento Fabrizio Pesando. Testo originale in edizione anastatica, Associazzione Internazionale “Amici di Pompei”, Soprintendenza Archeologica di Pompei, Napoli. Sisältää alkuperäiset kuvat painettuina ensimmäistä painosta parempilaatuisina alkuperäisistä negatiiveista sekä lisäksi F. Pesandon erittäin hyödyllisen bibliografisen katsauksen Maiurin teoksen I painoksen jälkeen julkaistuista siihen liittyvää problematiikkaa käsittelevistä tutkimuksista (”L’Ultima Fase Edilizia di Pompei, sessanta anni dopo”, p. IX-XLI = Pesando 2002 alla).
Andreau, J. (1973) ”Histoires des seismes et histoire économique, le tremblement de terre de Pompei (62 ap. J.-C.)”, Annales Economies, sociétés, civilisations 23 (1973), 369-395.
– Tulkitsee maanjäristystä seuranneet rakennus- ja korjaustyöt sosio-ekonomisen laskukauden hätäaputöiksi.
Andreau, J. (1979) ”Il terremoto del 62 d.C.”, Pompei 79, 40-44.
Zevi, F. (1992) ”Il terremoto del 62 e l’edilizia privata”, Pompei II, 39-58.
Lo Cascio, E. (1992) ”La vita economica e sociale”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei II, Napoli, 113-131.
– Kiistää maanjäristyksen jälkeen oletetun taloudellisen toiminnan lisääntymisen.
Łos, A. (1992) ”Quibus patet curia municipalis. Remarque sur la structure de la classe dirigente de Pompéi”, Cahiers Glotz 3, 259-297.
Łos, A. (1996) ”Les fils d’affranchis dans l’Ordo Pompeianus”, in: Cébeillac-Gervasoni, M. (ed.) (1996) Les élites municipales de l’Italie péninsulaire des Gacques à Néron. Actes de la table rotonde de Clermont-Ferrand (28-30 novembre 1991), Centre Jean Bérard & École française de Rome, Naples & Rome, 145-152.
– Tulkitsee samaan tapaan kuin Castrén, joskin hieman eri perustein vapaasyntyisten jälkeläisten merkityksen kasvavan Pompejissa julius-claudiusten ja flaviusten aikana.
Mouritsen, H. (1996) ”Order and Disorder in Late Pompeian Politics”, in: Cébeillac-Gervasoni, M. (ed.) (1996) Les élites municipales de l’Italie péninsulaire des Gacques à Néron. Actes de la table rotonde de Clermont-Ferrand (28-30 novembre 1991), Centre Jean Bérard & École française de Rome, Naples & Rome, 139-144.
– Pyrkii kyseenalaistamaan Pompejin viimeisten vuosikymmenien sosiaalisesta kehityksestä esitettyä tulkintaa vapaasyntyisten jälkeläisten noususta perinteisten hallitsevien aatelissukujen tilalle kyseenalaistamalla sen tueksi esitettyjä prosopografisia tulkintoja pitämällä tätä koko 1. vuosisadan kestävää ilmiötä Pompejin demografisen ja institutionaalisen kehityksen loogisena seurauksena.
Mouritsen, H. (1997) ”Mobility and social change in Italian towns during the principate”, in: Parkins, H.M. (ed.) (1997), Roman Urbanism. Beyond the Consumer City, London, 59-82.
Mouritsen, H. (2001) ”Roman freedmen and the urban economy: Pompeii in the first century AD”, in: Senatore, F. (a cura di) (2001) Pompei tra Sorrento e Sarno. Atti del terzo e quarto ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia. Pompei, gennaio 1999 – maggio 2000, Bardi Editore, Roma, 1-27.
Pesando, F. (2002) ”L’Ultima Fase Edilizia di Pompei, sessanta anni dopo”, in: Maiuri, A. (20022) L’Ultima Fase Edilizia di Pompei. Presentazione M. Giuseppina Cerulli Irelli. Introduzione e note di aggiornamento Fabrizio Pesando. Testo originale in edizione anastatica, Associazione Internazionale “Amici di Pompei”, Soprintendenza Archeologica di Pompei, Napoli. p. IX-XLI.
Ks. myös alempana kohdan 12 ”Urbanistiikasta ja asuinkulttuurista” mm. Wallace-Hadrill 1994, erit. 118-142, joka korostaa taloudellisen toiminnan elpymisestä osoittavan aineiston merkitystä, joskin sillä varauksella, että tähänastinen arkeologinen evidenssi voidaan tulkita kummallakin tavalla, ks. myös Adam 1986. Tybout 2001, 49 n. 86 viittaa em. Wallace-Hadrillin 1994 lisäksi mm. Mouritseniin 1988, Losiin 1992 ja Mouritseniin 1997 arvioidessaan, että vuoden 62 jKr. jälkeen kasvanut taloudellinen ja sosiaalinen liikkuvuus toi Pompejiin käsityön ja kaupan kanssa tekemisissä ollutta uutta väestöä osin orjia, mikä ei kuitenkaan merkinnyt muutoksia eliitissä tai sen korvautumista ”kauppiasluokalla” Pompejin viimeisinä vuosikymmeninä. Pikemmin sekä maanomistuksesta että kaupasta tasaisesti elänyt ”sekaeliitti” (stable mixed élite) omaksui uusia perheitä kompensoidakseen demografisia muutoksia.
Yllä (kohdassa 11) mainittua tutkimuskirjallisuutta käytettäessä ja arvioitaessa on muistettava, että niissä ei ole voitu ottaa huomioon 1990-luvun kaivauksissa saatuja todisteita siitä, että vuoden 62 jKr. jälkeen on luultavasti ollut useampia maanjäristyksiä ja todistettavasti ainakin hieman ennen vuoden 79 tuhoisaa purkausta, näistä ks. ylempänä kohdassa 8. ”Vesuviuksesta” mainittu kirjallisuus, erityisesti Seismologie, sekä uusimpina yhteenvetoina Varone 2000, 86-89 ja Pesando 2002. Todennäköisimmin hieman ennen Vesuviuksen vuoden 79 purkausta tapahtuneesta tyhjennyksestä on todisteita myös Terzignon Boccia al Maurosta löytyneestä huvilasta, josta ks. alempana kohdasta III Cicirelli 1998.
12. URBANISTIIKKA, ARKKITEHTUURI JA ASUINKULTTUURI / Urban Development, Architecture and Housing Culture / Urbanistica, architettura ed edilizia:
Ks. myös ylempänä kohta 5 (erityisesti Overbeck 1856; Overbeck & Mau 1884; Mau 1899; Mau 1900), kohta 11, tiettyjen elinkeinojen harjoittamisesta erityisesti 11.2.
Nissen, H. (1877) Pompeianische Studien zur Städtekunde des Altertums, Leipzig.
Spinazzola, V. (1953) Pompei alla luce degli scavi nuovi di via dell’Abbondanza (anni 1910-1923) I-II, Roma.
Packer, J. (1975) ”Middle and lower Class housing in Pompeii and Herculaneum: a prelminary survey”, in: Andreae, B. & Kyrieleis, H. (Hrsg.) (1975), Neue Forschungen in Pompeji und den anderen vom Vesuvausbruch 79 n.Chr. verschütteten Städten, Recklinghausen, 133-142.
Raper, R.A. (1977) ”The analysis of the urban structure of Pompeii: a sociological examination of land use (semi-micro)”, in: Clarke, D.E. (ed.), Spatial Archaeology, London & New York, 189-221.
Raper, R.A. (1979) ”Pompeii: planning and social implications” in: B.C. Burnham & J. Kingsbury (eds.) Space, hierarchy and society: interdisciplinary studies in social area analysis (British Archaeological Reports 59), 137-148.
Jashemski, W. (1979 & 1993) The Gardens of Pompeii, Herculaneum and the Villas Destroyed by Vesuvius, Vol. I, Vol. II: Appendices, New Rochelle & New York.
Ward Perkins, J. (1979) “Note di topografia e urbanistica”, in: Pompei 79, Napoli, 29-33.
Zanker, P. (1979) ”Die Villa als Vorbild für das späte pompejanische Haus”, JdI 94, 460-523.
Hoffmann, A. (1980) “Ein Beitrag zum Wohnen im vorrömischen Pompeji“, Architectura 10, 1-14.
Adam, J.-P. (1984) La Construction Romaine, 1984 (sama englanniksi Roman Building, 1994).
De Caro, S. (1985) ”Nuove indagini sulle fortificazioni di Pompei”, AION 7, 75-114.
Adam, J.-P. (1986) “Observations techniques sur les suites du séisme de 62 à Pompéi”, Tremblements, 67-87.
Arthur, P. (1986) “Problems of the Urbanization of Pompeii. Escavations 1980-81, AJA 66, 28-44.
Chiaramonte Treré, C. (1986) Nuovi contributi sulle fortificazioni pompeiane, Milano.
Franchi dell’Orto, L. (a cura di) (1988) Pompei. L’informatica al sevizio di una città antica, Roma.
– Sisältää luettelon Pompejin rakennusten moderneista nimistä ja numeroista (“Indirizzario di Pompei”), ks. ylempänä kohdasta 2.2.
Richardson L. (1988) Pompeii. An Architectural History, The John Hopkins University Press, Baltimore, Maryland & London.
– Osin vanhentuneeksi ja uusimman tutkimuksen sivuuttavaksi kritisoitu teos. Arvosteluista esim. R. Brilliant, AJPhil 110 (1989), 672-675; S. De Caro, Gnomon 62 (1990), 152-161 (erityisen kriittinen); V.M. Strocka, Historische Zeitschrift 254 (1992), 426-429; P. Gros, Latomus 50 (1991), 740-742 (täydellisempi lista NBP II, 989-990 nr. 11.369).
Zanker, P. (1988) Pompeji. Stadtbilder als Spiegel von Gesellschaft und Herrschaftsform (Trierer Winckelmannsprogramm, Heft 9), Philipp von Zabern, Mainz am Rhein (myös italiaksi: Id. Pompei. Società, immagini urbane e forme dell’abitare, Einaudi, Torino 1993 [tr. A. Zambrini]).
– Arvosteluista: P. Gros, RA 1990, 434-435; C. Parslow, AJA 94, 512-513; W. Jongman, JRS 81 (1991), 213—215; A. Hoffmann, Gnomon 64 (1992), 426-433; J.C. Balty, AntCl 60 (1991), 672-674; R. Ling, JRA 6 (1993), 331-334; H.-J. Gehrke, Histor. Zeitschrift 257 (1993), 459; S. Maggi, AthenaeumPav 83 (1995), 282-283.
Sommella, P. (1989) Urbanistica pompeiana. Nuovi momenti di studio, Roma.
Chiaramonte Treré (1990) “Sull’origine e lo sviluppo dell’architettura residenziale di Pompei sannitica. Spunti di riflessione dagli scavi nella Regio VI, 5”, Acmé 43:3, 5-34.
De Albentiis, E. (1990) La casa dei Romani, Milano.
– Arvosteluista R. Ling, JRS 81 (1991), 185.
Ling, R. (1990) ”A stranger in town: finding the way in n ancient city”, Greece and Rome 37:2, 204-214.
Adamo Muscettola, S. (1991) “La trasformazione della città tra Silla e Augusto”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei I, Napoli, 75-114.
Clarke, J. (1991) The houses of Roman Italy, 100 B.C.-A.D. 250: ritual, space and decoration, University of California Press, Berkeley & Los Angeles & London.
– Arvosteluista esim. P. Allison, AJA 97 (1993), 587-588; B. Bergman, Art Bulletin 75 (1993), 521-524; B.A. Sparkes, Greece & Rome 40 (1993), 104-105; R. Laurence, JRS 83 (1993), 227-229; C. Delplace, RBPhil 71 (1993), 227-229.
De Caro, S. (1991) ”La città sannitica. Urbanistica ed architettura”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei I, Napoli, 23-46
Sakai, S. (1991) ”Some considerations of the urbanism in the so-called Neustadt of Pompeii“, OpPomp 1, 35-57.
Tsujimura, S. (1991) “Ruts in Pompeii – The traffic system in the Roman city”, OpPomp1, 58-86.
Zevi, F. (1991) ”L’edilizia privata e la Casa del Fauno”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei I, Napoli, 45-74.
De Caro, S. (1992a) ”Lo sviluppo urbanistico di Pompei”, AttiMemMGrecia 3a serie I (1992), 67-90.
De Caro, S. (1992b) “La città di età imperiale”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei II, Napoli, 11-38.
Ioppolo, G. (1991-92) “Pompei, un contributo per lo studio modulare dell’impianto urbano”, RivStuPom 5, 147-168.
Allison, P.M. (1993) “How do we identify the use of space in Roman housing?”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 1-8.
Allison, P.M. (1994) The Distribution of Pompeian House Contents and Its Significance (Ph.D. Diss., University of Sydney 1992), Ann Arbor (Univ. Microfilm Int.), 2 vols.
Laurence, R. (1994) Roman Pompeii. Space and Society, London 1994.
Sommella, P. (a cura di) (1994) “Urbanistica pompeiana. Nuovi momenti di studio”, in: Neapolis, vol. II: Temi progettuali, 165-218.
Conticello de Spagnolis, M. (1994) Il pons Sarni di Scafati e la via Nuceria-Pompeios, Roma.
Wallace-Hadrill A. (1994) Houses and Society in Pompeii and Herculaneum, Princeton, N.J.
Dobbins, J.J. (1994) ”Problems of chronology, decoration, and urban design in the forum at Pompeii,” AJA 98:4, 629-94
Cornell, T.J. & Lomas, K. (eds.) (1995) Urban society in Roman Italy, New York.
– Sisältää useita Pompejia ja Vesuviuksen aluetta käsitteleviä artikkeleita.
Laurence, R. (1995) ”The organization of space in Pompeii,” in: T.J. Cornell and K. Lomas (eds.), Urban society in Roman Italy, New York, 63-78.
Wallace-Hadrill, A. (1995) ”Public honour and private shame: the urban texture of Pompeii?” in: T.J. Cornell and K. Loma (eds.), Urban society in Roman Italy, New York 1995, 39-62.
Zanker, P. (1995) Pompeji. Stadtbild und Wohngeschmack (Kulturgeschichte der antiken Welt, 61), Philipp von Zabern, Mainz am Rhein (sama englanniksi [? CHECK] Id., Pompeii: Public and Private Life, Harvard University Press, Cambridge 1998).
Gesemann, B. (1996) Die Strassen der antiken Stadt Pompeji. Entwicklung und Geschichte (Europäische Hochschulschriften, Bd. 56), Peter Lang Verlag, Frankfurt am Main [etc.]
Zevi, F. (1996) “Pompei dalla città sannitica alla colonia sillana: per un’interpretazione dei dati archeologici”, in: Cébeillac-Gervasoni, M. (ed.) (1996) Les élites municipales de l’Italie péninsulaire des Gracques à Néron. Actes de la table rotonde de Clermont-Ferrand (28-30 novembre 1991), Centre Jean Bérard & École française de Rome, Naples & Rome, 125-138.
Bon, S.E. & Jones, R. (Eds.) (1997) Sequence and Space in Pompeii (Oxbow Monograph 77), Oxford.
– Tärkeä artikkelikokoelma erityisesti 1990-luvulla tehtyjen kaivausten perusteella esitetyistä uusista arvioista Pompejin kaupungistumiskehityksestä. Arvosteluista esim. P.G. Guzzo, RivStuPom 8 (1997-98), 196-198; M. Grahame, JRA 12 (1999), 567-575.
Berry, J. (1997) ”Household artifacts: towards a reinterpretation of Roman domestic space,” in: R. Laurence and A. Wallace-Hadrill (eds.), Domestic space in the Roman world: Pompeii and Beyond (JRA Supplement 22).
Laurence, R. & Wallace-Hadrill, A. (eds.) (1997) Domestic Space in the Roman world: Pompeii and Beyond (JRA Supplementary Series 22).
– Arvostelu: A. Cooley, ClR 49:2 (1999), 534-536.
Pesando, F. (1997) ”Domus”. Edilizia privata e società pompeiana fra III e I secolo a.C. (Ministero per i beni culturali e ambientali, Soprintendenza archeologica di Pompei, Monografie 12), Roma.
Wallat, K. (1997) Die Ostseite des Forums von Pompeji, Peter Lang, Europäischer Verlag der Wissenschaften, Frankfurt am Main.
Dickmann, J.A. (1999) Domus frequentata. Anspruchvolles Wohnen im pompejanischen Stadthaus, München.
– Käsittelee erityisesti vaurauden esittelyä pompejilaisissa taloissa erilaisissa tiloissa, keskittyen varhemmin atriumiin ja sittemmin peristyliumiin, jota tekijä käsitellyt aiemmin artikkelissaan ”The peristyle and the Transformation of Domestic Space in Hellenistic Pompeii”, JRA Suppl 22 (1997), 121-136.
Pirson, F. (1999) Mietwohnungen in Pompeji und Herculaneum. Untersuchungen zur Architektur, zum Wohnen und zur Sozial- und Wirtschaftsgeschichte der Vesuvstädte (Studien zur antiken Stadt, 5), Philipp von Zabern, München.
Peterse, K. (1999) Steinfachwerk in Pompeji. Bautechnik und Architektur (Circumvesuviana, vol. 3), J.C. Gieben, Publisher, Amsterdam.
Grahame, M. (2000) Reading Space: Social Interaction and Identity in the Houses of Roman Pompeii. A Syntactical Approach to the Analysis and Interpretation of Built Space.
Van Andringa, W. (2000) ”Autels de carrefour, organisation vicinale et rapports de voisinage à Pompéi”, RivStuPom XI, 47-86.
– Kattava Pompejin compita-corpus ja tärkeä perustutkimus kaupunginosien ja naapuruussuhteiden kannalta.
Ciarallo, A. (2001) Gardens of Pompeii, J. Paul Getty Museum, Los Angeles.
Jacobelli, L. (2001) “Pompei fuori le mura: note sulla gestione e l’organizzazione delle spazio pubblico e privato”, in: Senatore, F. (a cura di) (2001) Pompei tra Sorrento e Sarno. Atti del terzo e quarto ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia. Pompei, gennaio 1999 – maggio 2000, Bardi Editore, Roma, 29-61.
Tybout, R.A. (2001) “Rooms with a view. Residences built on terraces on the edge of Pompeii (Regio VI, VII and VIII), in: Dobbins, J. & Foss, P. (eds.) (2001) Pompeii under Vesuvius, London.
Ks. lisäksi seuraavasta kohdasta 14 sekä kohdasta 16 erit. Eschebach & al. 1979 ja kohdasta 19.11. Jashemski & Meyer 2002, jossa myös luonnontieteelliset kaivauslöydöt.
13. YKSITTÄISET RAKENNUKSET / Single Buildings / Singoli edifici:
Topografisia bibliografioita on lueteltu edellä kohdassa 2.2. Lisäksi kohdassa 2.1. mainittu NBP II sisältää rakennuskohtaisen (numeroittain) indeksin. Tässä rajoitutaan luettelemaan sarjan ”Häuser in Pompeji” (HiP) teokset (kunkin talon numerojärjestyksessä), joissa on pyritty tekemään mahdollisimman tarkka rakennushistoriallinen dokumentaatio seuraavista erityyppisten talojen edustavina esimerkkeinä pidetyistä yksittäisistä taloista. Lisäksi on pyritty kokoamaan tiedot tärkeimmistä vastaavankaltaisista hankkeista ja 1990-luvun lopulla yleistyneestä insula-kohtaisista dokumentointiprojekteista.
Häuser in Pompeji –sarjassa ilmestyneet teokset (talojen numerojärjestyksessä):
Michel, D. (1990) Casa dei Cei (1 6,15) (HiP, 3), Hirmer, München.
Ehrhardt, W. (1998) Casa di Paquius Proculus (I 7, 1) (HiP, 9), Hirmer, München.
– Arvosteluista ks. R. Ling, ClR 49:2 (1999), 532-534.
Strocka, V.M. (1990) Casa del Labirinto (VI 11, 8-10) (HiP, 4), Hirmer, München.
– Arvosteluista esim. J.L. Franklin, AJA 96 (1992), 775; E.M. Moormann, Gnomon 66 (1994), 171-176; I. Bragantini, ArchCl 44 (1992), 401-404; R. Laurence, JRS 83 (1993), 227-229.
Strocka, V.M. (1984) Casa del Principe di Napoli (VI 15, 7-8) (HiP, 1), Hirmer, München.
– Arvosteluista esim. A. Wallace-Hadrill, AntJ 66 (1986), 433-434; A. Barbet, RA 1987, 422-423; R. Ling, Gnomon 59 (1987), 429-433; H. Mielsch, GGA 240 (1988), 96-103.
Seiler, F. (1992) Casa degli Amorini dorati (VI 16, 7. 38) (HiP, 5), Hirmer, München.
– Arvosteluista esim. J. Balty, AntCl 64 (1995), 554-556.
Stemmer, K. (1992) Casa dell’Ara Massima (VI 16, 15-17) (HiP, 6), Hirmer, München.
– Arvosteluista esim. R. Ling, ClR 45 (1995), 387-388.
Fröhlich, T. (1996) Casa della Fontana piccola (VI 8, 23.24) (HiP, 8), Hirmer, München.
Ehrhardt, W. (1988) Casa dell’Orso (VII 2, 44-46) (HiP, 2), Hirmer, München.
– Arvosteluista esim. R. Ling, JRA 6 (1993), 334-337.
Allison, P. (2002) Casa della Caccia antica (VII 4, 48) (HiP, 11), Hirmer, München.
Staub Gierow, M. (1994) Casa del Granduca (VII 4, 56) & Casa dei Capitelli figurati (VII 4, 57) (HiP, 7), Hirmer, München.
– Arvosteluista esim. R. Ling, ClR 45 (1995), 387-388.
Staub Gierow, M. (2000) Casa della Parete nera (VII 4, 58-60) & Casa delle Forme di creta (VII 4, 61-63) (HiP, 10), Hirmer, München
Samaan sarjaan tekeillä:
Ehrhardt, W. Casa delle Nozze d’Argento (V 2, J, F). (NBP I, 464 s.v. ”Ehrhardt, Wolfgang”)
Pappalardo, U. Villa Imperiale.
Projektia on esitellyt mm. Kockel 1985, 513-514, joka mainitsee myös samanlaisin periaattein vuodesta 1978 tekeillä olevan ja julkaistavan australialaisryhmän tutkimuksen koskien kolmea taloa Casa della Caccia antica (VII 4, 48), Casa dei Capitelli colorati (VII 4, 31. 51), ja Casa del Granduca di Toscana (VII 4, 56); vrt. myös Pompei 1748-1980 (1981), erit. ss. 88-93, sekä V.M. Strockan erikseen sekä yhdessä W. Ehrhardtin kanssa julkaisemat projektin esittelyt, joista NBP II, 1151-1152 s.v. ”Strocka, Volker Michael” & ”Strocka, Volker Michael – Ehrhardt, Wolfgang”.
Samantyyppisiä yksittäisten talojen perusteellisia dokumentaatioita ovat lisäksi seuraavat julkaisut:
Bonghi Jovino, M. (a cura di) (1984) Ricerche a Pompei. L’insulta 5 della Regio VI dalle origini al 79 d.C. (Campagne di scavo 1976-1979) (Bibliotheca Archaeologica 5), 2 vols., “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista laajempi lista NBP II, 988 nr. 11.344, josta mainittakoon esim. A. Tammisto, Arctos 19 (1985), 314-315; D. Boschung, Gnomon 58 (1986); M.P. Rossignani, Aevum 60 (1986), 120-121; R. Chevalier, Latomus 46 (1987), 240-241; A. Allroggen-Bedel, Gymnasium 95 (1988), 180-181; A. Laidlaw, AJA 92 (1988), 222-223; R. Ling, JRS 78 (1988), 222-223.
Parslow, Chr. (1989) The praedia Iuliae Felicis in Pompeii, Durham, N.C.
Franklin, J.L., Jr. (1990) The “Casa del Marinaio” in Pompeii (Monografie S.A.P., 3), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista esim. P.M. Allison, AJA 96 (1992), 392; R. Laurence, JRS 83 (1993), 227-229; L. Savunen, Arctos 28 (1994), 188-189.
Peters, W.J.Th. & al. (1993) La Casa di Marcus Lucretius Fronto a Pompei e le sue pitture (Scrinium V), Thesis Publishers, Amsterdam.
Ling, R. (1997) The Insula of the Menander at Pompeii, Vol. 1, The Structures, Oxford University Press, Oxford.
– Arvostelu: J.R. Clarke, BMCR 9.5 (1998), 441-444.
Ks. alempana kohdasta 21. Painter 2001 (The Insula of Menander at Pompeii, vol. IV) Menandroksen talon hopea-aarteesta.
Vuodesta 1997 lähtien Saksan arkeologinen instituutti Roomassa (D.A.I.) on osallistunut kahden kohteen tutkimus- ja konservointihankkeeseen Pompejissa. Insulassa VI 16 on F. Seilerin monikansallinen tutkimusryhmä suorittanut alueen kartografisen dokumentoinnin ja rajoitettuja kaivauksia eri kohteissa, vuonna 2002 insulan pohjoispäässä ja Porta Vesuvion alueella.
Insulaa VI 16 tutkivan ryhmän alustavien tietojen perusteella (tutustumiskäynti 13.9.2002 F. Seilerin johdolla) kartografinen dokumentointi on osoittanut osin huomattavia täsmennyksiä ja korjauksia niin Eschebachin kuin RICA-ryhmän karttoihin nähden, joita ei voi pitää tarkkuudeltaan luotettavina tarkemman urbanistisen kehityksen selvittämiseen. Kaivauksissa ei ole löytynyt todisteita arkaaiselta ajalta, kuten Coarellin Regio VI kaivauksista, vaan varhaisimmat asutusjäänteet ovat 3. vs:lta eKr. Talon VI 16, puutarhassa syksyllä 2002 suoritetuissa kaivauksissa on löytynyt suuri ja yli kaksi metriä syvä rakennusjätettä sisältänyt kuoppa, joka pääosin myöhäisemmän kolmannen tyylin maalausfragmenttien perusteella on vuoden 62 jKr. järistyksen vaurioiden seurausta. Lisäksi on löytynyt pelkästään hohkakiveä sisältänyt toinen kuoppa, joka ehkä oli tarkoitettu vähän ennen vuoden 79 purkausta sattuneiden maanjäristysten vaurioiden rakennusjätteille. Suuremmasta kuopasta on löytynyt vain n. puolen metrin syvyydestä vulkaanisen tuhkan kerros, joka on ajoitettu vuoden 8000 eKr. Vesuviuksen purkauksen tulokseksi.
Syksyllä 2002 Nolan museossa olleessa näyttelyssä oli esillä löytöjä n. 2000 eKr. tapahtuneessa Vesuviuksen purkauksessa hautautuneesta pronssikautisesta kylästä (Avellinosta??), jonka tuhkan nähtävästi ei siis tiedetä levinneen Pompejiin.
Lisäksi J.-A. Dickmannin ja F. Pirsonin johtama ryhmä on pyrkinyt tekemään kokonaisvaltaista rakennushistoriallista selvitystä Casa dei Postumii’sta (VIII 4, 4. 49), jota on esitelty vuosittaisissa katsauksissa (RM 105 [1998] 409-423; RM 106 [1999] 383-394) ja tuoreimmassa yhteenvedossa:
Dickmann, J.-A. & Pirson, F. (2001) “Abitare e lavorare nell’antica Pompei. L’indagine nella Casa dei Postumii tra archeologia e tutela“, in: Senatore, F. (a cura di) (2001) Pompei tra Sorrento e Sarno. Atti del terzo e quarto ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia. Pompei, gennaio 1999 – maggio 2000, Bardi Editore, Roma, 63-85.
– Rakennuksen näkyvät osat ajoitetaan 1. vuosisadan alkupuolelle. Vuoden 62 jKr. maanjäristyksen jälkeen rakennettiin puutarhaan peristylium ja länsilaidan kadun puolelle avattiin kauppoja. Maanjäristyksen korjauksen jäljiltä on lisäksi löytynyt runsaasti IV tyylin seinämaalausfragmentteja sisältänyttä haudattua rakennusjätettä, jonka Flaviusten ajalle ulottuvan keramiikan avulla voidaan ajoittaa seinämaalausten uudelleen tekeminen vuoden 62 maanjäristyksen jälkeen. Maanjäristyksen jälkeenkin noudatetussa uudelleenrakennuksessa noudatettiin perinteistä atrium-peristyylikaavaa, joskin uutuutena voi pitää monikäyttöisiä keittiöitä, joita talon sisällä käytettiin tuotantotarkoituksiin. Juuri ennen vuoden 79 purkausta oli käynnissä korjaustöitä päätellen lukuisista hohkakiven täyttämistä kaivannoista, joita 1861 alkaneissa kaivauksissa ei huomattu.
Vuonna 2001 on alkanut Perugian yliopiston professori F. Coarellin yhteistyössä Napolin yliopiston professori F. Pesandon sekä Venetsian ja Triesten (?) yliopistojen yhteisprojektina Regio VI:n insuloiden systemaattinen kartoitus ja kaivaukset syksystä 2002 lähtien rajatuissa kohteissa. Insulan VI 10 taloista on Perugian yliopiston opinnäytetöinä tehty tusinan verran talokohtaisia dokumentointeja syksyyn 2002 mennessä. Alustavien tietojen perusteella (F. Coarellin johdolla tapahtunut esittely) kaivauksissa on löytynyt niukasti arkaaisen ajan bucchero-keramiikkaa, mutta ei löytöjä 4. ja varhaiselta 3. vs:lta. Tämä johtunee siitä, että vuorilta siirtyneet samnilaiset omaksuivat kaupunkimaisen asumisen vasta vähitellen tapahtuneen hellenisoitumisen myötä. Regio VI aluetta näyttäisi siis ryhdyttävän asuttamaan vasta 3. vs:n lopulta lähtien ja vauraiden samnilaistalojen boom alkaa toisen puunilaissodan aikaa seuranneen vaurastumisen myötä n. 180 eKr. lähtien, jolloin luultavasti väestönlisäystä saatiin toisessa puunilaissodassa kärsineistä Capuasta ja Nuceriasta.
Ks. lisäksi yksittäisten rakennusten esittelyjä yllä kohdassa 6 mainittua teosta Borriello & al. 1996 ja seuraavassa kohdassa 14 Koloski-Ostrow 1990 ja Ioppolo 1992.
14. VESIHUOLTO JA KYLPYLÄT / Water Supply and Baths / Approvigionamento idrico e le terme:
Mygind, H. (1917) ”Die Wasserversorgung Pompejis”, Janus 22 (1917), 294-351.
– Aihepiirin edelleen siteerattu klassikko.
Bernardelli, R. (1971) ”Il tripartitore d’acqua di Porta Vesuvio a Pompei“, StUrbin 45, 1151-1156.
Eschebach, H. (1972) ”Probleme der Wasserversorgung Pompejis”, CronPomp V, 24-60.
Eschebach, H. (1979) ”Die Gebrauchswasserversorgung des antiken Pompeji”, Antike Welt 10:2, 3-24.
Eschebach, H. & al. (1979) Die Stabianer Thermen in Pompeji (Denkmäler Antiker Architektur, 13), Berlin.
Jorio, A. (1978-79) “Il sistema di riscaldamento nelle antiche terme pompeiane“, BC 86, 167-189.
Djybkaer-Larsen, J. (1982) ”The water towers in Pompeii”, AnalRom 11, 41-67.
Eschebach, H. & Schäfer, T. (1983) “Die öffentlichen Laufbrunnen Pompejis. Katalog und Beschreibung“, Pompei, Ercolano, Stabia, vol. I (1983), 11-40.
Nielsen, I. (1985) “Considerazioni sulle prime fasi dell’evoluzione dell’edificio termale romano, Analecta Romana Instituti Danici 14, 81-112.
Jacobelli, L. (1988) “Terme Suburbane. Stato attuale delle conoscenze”, RivStuPom 2, 202-208.
Koloski Ostrow, A. (1990) The Sarno Bath Complex (Monografie S.A.P., 4), Roma.
Bargellini, P. (1991) “Le Terme centrali di Pompei”, in: Les Thermes romaines, Rome, 115-128.
Gallo, P. (1991) Terme e bagni in Pompei antica, Pompei.
Ioppolo, G. (1992) Le terme del Sarno a Pompei (Monografie S.A.P., 5), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
-Arvosteluista: Th. Fröhlich, Gymnasium 101 (1994), 268-270; J.-P. Adam, RA 1994, 153-154; L. Savunen, Arctos 28 (1994), 188-189; A.O. Koloski-Ostrow, AJA 97 (1993), 813-815.
Koga, M. (1992) “ The surface drainage system of Pompeii“, OpPomp 2, 57-72.
Andersson, E.B. (1994) ”Urban water supply in Pompeii and the private water consumption”, La ciutat en el món romà – La ciudad en el mundo romano, vol. 1, Actes XIV Congrés Internacional d’Arqueologia Clàssica, Tarragona, 5-11/9/1993, Tarragona 1994, 30-31.
Neudecker, R. (1994) Die Pracht der Latrine. Zum Wandel öffentlicher Bedürfnisanstalten in der kaiserzeitlicher Stadt, München.
– Tärkeä teos keisariajan julkisista latriineista Pompejin julkiset latriinit lueteltu s. 163 nrt. 88-92.
de Haan, N. & Jansen, G. (eds.) (1996) Cura aquarum in Campania (BABesch Suppl. 4), Leiden.
Hodge, A. Trevor (1996) ”In Vitruvium Pompeianum: urban water distribution reappraised,” AJA 100:2. 261-276.
Jansen, G. (1996) “Die Verteilung des Leitungswassers in den Häusern Pompejis”, in: de Haan, N. & Jansen, G. (eds.) (1996) Cura aquarum in Campania (BABesch Suppl. 4), Leiden, 47-50.
Koloski-Ostrow, A. (1996) ”Finding Social Meaning in the Public Latrines of Pompeii”, in: de Haan, N. & Jansen, G. (eds.) (1996) Cura aquarum in Campania, Leiden, 79-86.
de Haan, N. (1997) ”Water Use in Private Baths at Pompeii”, AJA 101, 355-356
Jansen, G.C.M. (1997) ”Water Pipe Systems in the Houses of Pompeii: Distribution and Use”, AJA 101, 356.
Ohlig, C.P.J. (2001) De Aquis Pompeiorum. Das Castellum Aquae in Pompeji: Herkunft, Zuleitung und Verteilung des Wassers (Circumvesuviana, vol. 4), Nijmegen.
– Yksityiskohtainen ja laaja (kirjan lisäksi CD-levy) dokumentaatio Pompejin ”vesitornista” ja vesihuollosta yleensä.
15. TEATTERIT JA MUUT HUVIT SEKÄ RUOKAKULTTUURI / Theatres and other Entertainments as well as Cuisine / Teatri ed altri divertimenti e la cultura della tavola:
Ks. myös ylempää kohta 11.2. erityisesti Kleberg 1957; Packer 1978; Franklin 1986; ks. myös kohdasta 13 erityisesti Parslow 1989.
Maiuri, A. (1950b) ”Ludi ginnico-atletici a Pompei”, in: Maiuri, A. (a cura di) (1950) Pompeiana. Raccolta di studi per il secondo centenario degli scavi di Pompei, Napoli, 167-205.
Galsterer, H. (1980) ”Politik in römischen Städten. Die seditio des Jahres 59 nChr. in Pompeji“, Festschrift Vittinghof, Köln, 323-338.
Sabbatini Tumolesi, P. (1980) Gladiatorium paria. Annunci di spettacoli gladiatorii a Pompei. Titoli 1., Roma.
– Arvosteluista J. Kepartova, Klio 66 (1984), 320-322.
Gigante, M. (1981) “La vita teatrale nell’antica Pompei”, in: Gallo, I. (a cura di) Studi Salernitani in memoria di R. Cantarella, Salerno, 9-51 [luvun VIII uusintapainos teoksesta: Gigante, M. (1979) Civiltà delle forme letterarie nell’antica Pompei, Bibliopolis, Napoli).
Salza Prina Ricotti, E. (1983) L’arte del convito nella Roma antica (Studia archeologica 35), ”L’Erma” di Bretschneider, Roma.
Sculcyzk, J. (1984) ”The gladiatorial games at Pompeii”, Acta Pompeiana, Wroclaw, 89-94.
Franklin, J.L. Jr. (1987) “Pantomimists at Pompeii. Actius Anicetus and his troupe”, AJPhil 108, 95-107.
Maulucci, F.P. (1987) Metti una sera a cena con Giulia Felice, Napoli.
Golvin, J.-C. (1988) L’amphitéâtre romain: essai sur la théorisation de sa forme et de ses fonctions, 2 vols., Paris.
– Pompejin amfiteatterista erit. ss. 33-37.
Dunbabin, K.M.D. (1991) ”Triclinium and Stibadium,” in: W.J. Slater (ed.), Dining in a classical context, Ann Arbor, 121-148.
Salza Prina Ricotti, E. (1993) Ricette della cucina romana a Pompei e come eseguirle, Roma.
Dunbabin, K.M.D. (1993) ”Wine and water at the Roman convivium” JRA 6, 116-141.
Dunbabin, K.M.D. (1996) ”Convivial spaces: dining and entertainment in the Roman villa”, JRA 9, 66-80
Ks. myös alempaa kohdasta 19.8. Varone 2000b.
16. USKONTOHISTORIA JA KULTIT / Religions and Cults / Religioni e culti:
Boyce, G.K. (1937) Corpus of the Lararia of Pompeii, Rome.
Tran Tam Tinh, V. (1964) Essai sur le culte d’Isis à Pompéi, Paris.
Bastet, F.L. (1975) ”Venus in Pompeji”, Hermeneus 47, 63-72.
Tran Tam Tinh, V. (1975) ”Les problémes du culte de Cybele et d’Attis à Pompéi”, in: Andreae, B. & Kyrieleis, H. (Hrsg.) (1975) Neue Forschungen in Pompeji und den anderen vom Vesuvausbruch 79 n.Chr. verschütteten Städten (Kolloquium Essen 1973), Recklinghausen, 279-283.
Orr, D.G. (1978) ”Roman Domestic Religion: The Evidence of the Household Shrines”, ANRW II 16.2, 1557-1991.
Giordano, C. & Kahn, I. (19792) Gli Ebrei a Pompei, Ercolano, Stabia e nelle città della Campania Felix, Napoli.
Tran Tam Tinh, V. (1979) ”La vita religiosa”, Pompei 79, 56-64.
Varone, A. (1979) Presenze giudaiche e cristiane a Pompei, Napoli.
Varone, A. (1981) ”La Campania e il Cristianesimo delle primissime origini. Contributi valutativi sulla questione dei ciristiani a Pompei”, Campania Sacra 11-12 (1980-81), 3-44.
Baldi, A. (1983) L’anatema e la croce. Ebrei e cristiani in Pompei antica, Cava die Tirreni.
Mouritsen, H. & Gradel, I. (1991) “Nero in Pompeian politics: Edicta munerum and imperial flaminates in late Pompeii”, ZPE 87, 145-155.
Cantilena, R. & Prisco, G. (1992) Alla ricerca di Iside. Analisi, studi e restauri dell’Iseo pompeiano nel Museo di Napoli (Soprintendenza Archeologica per le Province di Napoli e Caserta), Arti S.p.A., Napoli.
– Sisältää useiden kirjoittajien artikkeleita Pompejin Isiksen temppelistä ja erityisesti sieltä peräisin olevista maalauksista ja muusta esineistöstä nykyisin Napolin Museo Nazionalessa. Esineistö asetettiin uudelleen restauroituna esille 15.12.1992. Pompejin varhaisimpiin esiinkaivettuihin rakennuksiin kuuluva Isiksen temppeli on kiinnostava myös kaivaushistorian kannalta. Sen maalausten vanhempia ja viimeaikaisia restaurointeja esittelevät artikkelit ovat kiintoisia maalaustekniikan tuntemuksen kannalta.
Gradel, I. (1992) “Mamia’s dedication: emperor and genius. The imperial cult in Italy and the Genius Coloniae in Pompeii”, AnalRom 20, 43-58.
Turcan, R. (1992) “Sabazios à Pompéi”, Ercolano 1738-1988, 499-512.
Hoffman, P. (1991) Der Isis-Tempel in Pompeji (Charybdis. Schriften zur Archäologie 7), Münster-Hamburg.
Vita religiosa nell’antica Pompei, Napoli 1995.
17. NEKROPOLIT / Necropoles / Necropoli:
Spano, G. (1910a) “Scavi fuori porta del Vesuvio”, NotSc, 557-562.
Spano, G. (1910b) ”Piccolo scavo fuori la Porta di Nola a sinistra del piccolo recinto rustico presso la tomba di Esquillia Polla”, NotSc, 569-570.
Della Corte, M. (1911) ”Pompei II. Di un sepolcreto della necropoli sannitica di Pompei, scoperto presso la Porta Stabiana, NotSc, 106-111.
Della Corte, M. (1916) ”Pompei. Necropoli sannitico-romana scoperta fuori la Porta di Stabia“, NotSc 1916, 287-309.
Spano, G. (1943) ”La tomba dell’edile C. Vestorio Prisco in Pompei”, Atti della Reale Accademia d’Italia. Memorie, Ser. VII, III, 6, pp. 237-315.
– Haudan
De Caro, S. (1979) ”Scavi nell’area fuori Porta Nola a Pompei”, CronPomp V (1979[1982]), 61-101
D’Ambrosio, A. & De Caro, S. (1983) Un impegno per Pompei, fotopiano e documentazione della necropoli di Porta Nocera, Milano.
Kockel, V. (1983) Die Grabbauten vor dem Herkulaner Tor in Pompeji, Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
– Arvosteluista esim. P. Castrén, Arctos XVII (1983); A. Wankenne, EtCl 51 (1983), 369; R. Chevallier, Latomus 43 (1984), 495 (lisää NBP I, 673 nr. 7463).
Kockel, V. (1987) ”Im Tode gleich? Die sullanischen Kolonisten und ihr kulturelles Gewicht in Pompeji als Beispiel der Nekropolen“, in: Hesberg, H. von & Zanker, P. (Hrsgb.) Römische Gräberstrassen. Kolloquium in München (Bayrische Akademie der Wissenschaften. Philosophisch-historische Klasse, Abhandlungen N.S., 96), München, 183-198.
AA.VV., Pompei oltre la vita. Nuove testimonianze dalle necropoli (Ministero per i beni culturali e ambientali, Soprintendenza archeologica di Pompei, Le Mostre 20) (Boscoreale, Antiquarium nazionale 2 aprile – 31 maggio 1998), Napoli 1998.
– Sisältää useiden kirjoittajien lyhyitä artikkeleita koskien Pompejin hautausmaiden uusia löytöjä ja vanhojen löytöjen uudelleentulkintaa: M. Mastroroberto, ”La necropoli di S. Abbondio. Culto funerario nell’età del bronzo”, ibid., 9-14; G. Stefani, ”Le necropoli di Pompei. Prima della romanizzazione, ibid., 15-16; A. D’Ambrosio, ”La romanizzazione. I monumenti”, ibid., 17-19; G. Stefani, “La romanizzazione. I riti”, ibid., 20-21; A. D’Ambrosio, ”La necropoli di Porta Ercolano”, ibid., 23-25; G. Stefani, ”La fase sannitica. Gli scavi di Fiorelli e Sogliano”, ibid., 26-29; Ead., ”La fase sannitica. Gli scavi recenti”, ibid., 31-32; Ead., “La necropoli di Porta Stabia”, 33-36; Ead., “La necropoli di Porta Nola”, ibid., 37-38; Ead., “Le sepolture dei pretoriani”, ibid., 39-42; Ead., ”La necropoli di Porta Vesuvio”, 43-44; C. Cicirelli, ”La tomba di Vestorio Prisco”, ibid., 45-50; G. Stefani, ”La necropoli di Porta Nocera. I monumenti del Fondo Pacifico”, ibid., 51-55; A. D’Ambrosio, ”Gli scavi tra gli anni Cinquanta e Ottanta”, ibid., 56-60; A. Lagi, ”Gli scavi recenti”, 61-62; G. Stefani, ”Le sepolture della tomba dei Barbidii 15 ES”, ibid., 63-70; A. Lagi, ”La tomba del recinto 3/5 ES e la tomba dei Clodii 5 OS”, ibid., 71-75; Ead., ”La tomba di Eumachia”, ibid., 76-81; Ead., ”La tomba 13 OS”, ibid., 82-84; A. Varone, ”Le columelle”, ibid., 85-86; A.M. Sodo, ”La Scultura funeraria”, ibid., 87-89; G. Stefani, ”Testimonianze dal territorio pompeiano”, ibid., 91-92; G. Stefani & A. Varone, ”La necropoli del Fondo Azzolini”, ibid., 93-105; G. Stefani, ”Il monumento funerario del Fondo Prisco”, 106-108; A. Varone, ”Il monumento degli Ancarsuleni”, ibid., 109-111; G. Stefani, ”La tomba in località Cimitero”, ibid., 112; E. De Carolis, ”Rinvenimenti di tombe posteriori al 79 d.C. in area vesuviana”, ibid., 113-117.
18. MOSAIIKIT JA MUU LATTIAKORISTELU / Mosaics & Floor Decoration/ Mosaici & pavimenti:
Mosaiikeista yksittäisissä taloissa ks. yllä kohdassa 2.2. luetellut topografiset hakuteokset (PPP I-III + Indici; PPM I-X) bibliografioineen sekä kohdassa 13 luetellut Häuser in Pompeji-sarjan teokset, joissa tähän asti paras värikuvadokumentaatio.
Bieber, M. & Rodenwaldt, G. (1911) “Die Mosaiken des Dioskurides von Samos“, JdI 26, 1-22.
Pernice, E. (1930) Die hellenistische Kunst in Pompeji. VI: Pavimente und figürliche Mosaiken, Berlin.
Sear, F.B. (1977) Roman Wall and Vault Mosaics (RM Erg.h. 23), Heidelberg.
De Vos, M. (1979) ”Pavimenti e mosaici”, in: Pompei 79, Napoli, 161-176.
– Aihepiirin harvoja yleisesityksiä.
Joyce, H. (1979) ”Form, Function and Technique in the Pavements of Delos and Pompeii”, AJA 83, 253-263.
Clarke, J.R. (1982) ”The Origins of Black-and-White Figural Mosaics in the Region Destroyed by Vesuvius”, in: La regione sotterrata dal Vesuvio. Studi e prospettive, Napoli, 661-673.
Baldassare, I. (1984) “Pitture parietali e mosaico pavimentale dal IV al II sec. a.C.”, DialArch n.s. II, 65-76.
Clarke, J.R. (1986) “Relationship between floor, wall, and ceiling decoratio at Rome and Ostia antica”, Bulletin de l’Association intern. pour l’étude de la mosäique antique 10, 93-103.
– Otsikon aiheesta huolimatta käsittelee paljon myös Pompejia ja Oplontista.
Sampaolo, V. (1986) ”I mosaici, le pitture”, in: Pedicini, R. & L. (a cura di) Le collezioni del Museo Nazionale di Napoli, I. I mosaici, le pitture, gli oggetti di uso quotidiano, gli argenti, le terrecotte invetriate, i vetri, i cristalli, gli avori, Napoli, 29-36, 116-123 [cat. nos. 1-57 mosaics], pp. 39-75, 126-173 [cat. nos. 24-363 paintings].
Capaldo, L. & Moncharmont, U. (1989) “Animali di ambiente marino in due mosaici pompeiani”, RivStuPom 3, 53-68.
Clarke, J.R. (1989), “The Non-Alignment of Functional Dividers in Mosaics and Wall Painting at Pompeii”, Bulletin de l’Association intern. pour l’étude de la mosäique antique 12 (1988-89), 313-321.
Donderer, M. (1990) ”Das pompejanische Alexandermosaik – Ein östliches Importstück?”, in: Börker, C. & Donderer, M. (Hrsgb.), Das antike Rom und der Osten. Festschrift für Klaus Parlasca zum 65. Geburtstag, Erlangen, 19-31.
Guidobaldi & al. (1990a) = Guidobaldi, F. & Olevano, F. & Trucchi, D.,”Classificazione preliminare dei Sectilia pavimenta di Pompei”, in: Coloquio internacional sobre mosaico antiguo, Palencia – Merida, Octubre 1990, Guadalajara, s.a. [1994?] & s.l., 49-61.
Guidobaldi & al. (1990b) = Guidobaldi, F. & Olevano, F. & Trucchi, D.,”Sectilia pavimenta di Ercolano e confronto con il campione Pompeiano”, in: : Coloquio internacional sobre mosaico antiguo, Palencia – Merida, Octubre 1990, Guadalajara, s.a. [1994?] & s.l., 63-71.
Clarke, J.R. (1994) “Mosaic workshops at Pompeii and Ostia Antica”, in: Fifth Intern. Colloquium on Ancient Mosaics held at Bath, England, on Sept. 5-12, 1987, JRA Suppl. 3, Ann Arbor, Mi., 89-102.
Westagate, R. (1995) Greek Mosaics of the Classical and Hellenistic Periods, Ph.D. diss., University of Manchester (unpublished).
– Julkaisematon väitöskirja, jonka piiristä tekijä on julkaissut kolme artikkelia (alla Westgate 1997-98, Ead. 1999 ja Ead. 2000), ja jota hän ilmoittaa valmistelevansa julkaistavaksi sarjassa Oxford Monographs on Classical Archaeology. Julkaisun tarkoituksena on olla aihepiirin kattava corpus, joka käsittelee myös Pompejin varhaisia mosaiikkeja (alla erityisesti Westgate 2000).
Tammisto, A. (1997) Birds in Mosaics. A Study on the Representation of Birds in Hellenistic and Romano-Campanian Tessellated Mosaics from to the Early Augustan Age (AIRF vol. XVIII), Rome.
– Johdantoluvuissa (1.-2., erityisesti 2.1.) mosaiikeista yleisemmin (viitteitä erityisesti nooteissa 82-182 ss. 211-229), liitteenä mm. ensimmäinen julkaistu luettelo Pompejin emblema-mosaiikeista (ibid., Appendix 3 ss. 442-443). Mosaiikkien ja seinämaalausten suhteita käsitellään yhteenvedonomaisesti luvussa 3.7. (ss. 178-192) ja lukuisissa viitteissä (maalausten topografinen indeksi s.v. ”Pompeian houses” ss. 500-504).
Westgate, R. (1997-98) ”Greek Mosaics in their Architectural and Social Context”, BICS 42, 93-115.
– Artikkeli perustuu sen kirjoittajan em. väitöskirjaan (yllä Westgate 1995) ja siitä valmisteilla olevaan hellenististen mosaiikkien kattavaan corpus-julkaisuun, jossa käsitellään myös Pompejin mosaiikkeja.
Zevi, F. (1998) I mosaici della Casa del Fauno a Pompei, Napoli.
Westgate, R. (1999) “Genre and Originality in Hellenistic Mosaics”, Mosaic 26, 16-25.
– Ks. yllä s.v. Westgate 1995 ja Ead. 1997-98.
Cicirelli, C. & Guidobaldi, M.P. (2000) Pavimenti e mosaici nella Villa dei Misteri di Pompei, Electa, Napoli.
Stefani, G. (2000) ”Mosaici sconosciuti dall’area vesuviana”, AttiAISCOM, 279-290.
– Käsittelee kahta julkaisemattomaksi jäänyttä mosaiikkia, toinen P. Fannius Synistorin huvilasta 1. vs:n eKr. puolivälin tienoilta, ja toinen pahoin vaurioitunut, joka esittää muusikoita, kuten toinen nk. Villa di Ciceronesta peräisin olevat Dioskorideen signeeraamat mosaiikeista.
Westgate, R. (2000) ”Pavimenta atque emblemata vermiculata: Regional Styles in Hellenistic Mosaic and the First Mosaics at Pompeii”, AJA 104 (2000), 255-275.
– Ks. ed. s.v. Westgate 1995, Ead. 1997-98 ja Ead. 1995. Artikkeli esittelee yhteenvedonomaisesti tekijän hellenistisissä mosaiikeissa erotteleman itäisen ja läntisen ryhmän erottelukriteerit (ss. 256-262) ja Pompejin varhaisempien eli nk. ensimmäisen ja toisen tyylin aikaisten mosaiikkien suhdetta näihin (ss. 262-274).
19. SEINÄMAALAUKSET / Wall Paintings / Pitture:
19.1. Bibliografiat / Bibliographies / Bibliografie:
Maalauksista yksittäisissä taloissa ks. yllä kohdassa 2.2. luetellut topografiset hakuteokset (PPP I-III + Indici; PPM I-X) bibliografioineen, NBP I-II temaattisen indeksi seinämaalauksia koskevat hakusanat sekä kohdassa 13 luetellut Häuser in Pompeji-sarjan teokset, joissa tähän asti paras värikuvadokumentaatio. Bibliografioita on paitsi em. topografisissa hakuteoksissa (PPP I-III + Indici; PPM I-X) sekä tämän kohdan alempana mainituissa teoksissa myös seuraavissa tutkimuskatsauksissa:
Mielsch, H. (1980) ”Funde und Forshungen zur Wandmalerei der Prinzipatszeit von 1945 bis 1975, mit einem Nachtrag 1980, ANRW II, 12:2, 157-264
– Temaattisesti järjestetty katsaus toisen maailmansodan jälkeiseen tutkimukseen vuoteen 1975, uudemmasta ks. lisäksi edellä kohdasta 2.2. Kockel 1986, 554-560 sekä alempaakohdasta 19.3. Strocka 1996.
Tybout, R.A. (2001) ”Roman wall-painting and social significance”, JRA 14, 33-56.
– Puolustaa Maun 1882 ja Beyenin 1938 & 1960 tyylijakoja, joskin seuraa Strockan CdLabirinton ajoituksiin perustuvaa ehdotusta aikaistaa Beyenin toisen tyylin vaihe Ic n. vuosikymmenellä vuosiin 60-50 eKr. (Strocka 1991, 107-115; Id. 1996, 418-419; Id. in Cerulli Irelli 1990, 213-222) viitaten uutena argumenttina alla kohdassa III mainitun Oettelin 1996 Boscorealen huvilan osalta osoittamaan roomalaiseen jalkaan perustuvaan centuriatioon, joka Tyboutin mukaan muodostaa todennäköisimmän terminus post quemin vuodelle 59 eKr. Boscorealen ja Oplontiksen huvilalle (A), vaikka Oettelin 1996 mielestä vuoden 42 eKr. centuriatio olisi todennäköisempi.
19.2. Näyttelyluettelot / Exhibition Catalogues / Cataloghi delle mostre
Ks. myös ylempänä kohdassa 6. ”Näyttelyluetteloita” erityisesti Pompei 1748-1980, ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat mosaiikkien ja seinämaalausten levinneisyyttä havainnollistavat karttaliitteet (näistä ks. alempaa kohdasta 19.3. erityisesti M. de Vos 1981).
Rozenberg, S. (1993) Enchanted Landscapes. Wall Paintings from the Roman Era, R. Sirkis Publishers Ltd., Israel [Exhibition catalogue of the exhibition in the Bible Lands Museum Jerusalem, opened May 11, 1993)
– Sisältää erittäin hyvätasoisin värivalokuvin dokumentoituina yhteensä 93 fragmenttia campanialaisista maalauksista mm. Boscotrecasesta, joista osa ollut mukana muissa Pompeji-näyttelyissä. Myös runsas bibliografia ss. 170-174.
Donati, A. (1998) Romana Pictura. La pittura romana dalle origini all’età bizantina, Electa, Elemond Editori Associati, Venezia.
– Roomalaista maalaustaidetta esitelleessä näyttelyluettelossa pompejilaisilla ja muilla Vesuviuksen alueen maalauksilla on keskeinen osuus. Sisältää useita hyödyllisiä artikkeleita eri aihepiireistä erittäin hyvätasoisin valokuvin dokumentoitujen yksittäisten maalausten lisäksi.
Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997. Julkaistu myös aiemmin samannimisen Japanissa olleen näyttelyn supplementtina: [Italian Text Supplement] Edited by Soprintendenza Archeologica di Pompei/Yokohama Museum of Art, 12 April – 15 June, 1997 Yokohama Museum of Art, 5 July – 31 August, 1997 Fukuoka Art Museum, Japan.
– Sisältää erittäin hyvätasoisin värivalokuvin dokumentoituina paljon vähän tunnettuja ja aiemmin julkaisemattomia maalausfragmentteja sekä lyhyitä yleiskatsausartikkeleita Pompejista ja sen seinämaalauksista.
19.3. Muut yleisesitykset ja artikkelikokoelmat / Other General Works and Collections of Articles / Altre opere generali e di AA.VV:
Mau, A. (1882) Geschichte der decorativen Wandmalerei in Pompeji, G. Reimer, Berlin.
– Pompejin seinämaalaustutkimuksen klassikko, jossa tekijä esittelee niiden jaottelun neljään kronologisesti toisiaan seuraavaan tyyliin. Aikalaisarvostelusta: K. Woermann, ZBildKu 17 (1882), 157-160.
Helbig, W. (1886) Die Wandgemälde der vom Vesuv verschütteten Städte Campaniens. Nebst einer Abhandlung: über die antiken Wandmalereien in technischer Beziehung von Otto Donner. Mit einem Atlas von 23 Tafeln, Leipzig.
– Pompejin seinämaalausten aihepiireittäin luokittelun pioneeri, jossa dokumentoituna paljon sittemmin kadonnutta. Arvosteluista esim. G. De Petra, GdS N.S. 1 (1868), n. 6, 1869, coll. 150-152 & n. 7 , 1869 coll. 162-168; C. Dilthey, BdI 1869, 147-160 (täydellisempi lista NBP I, 613 nr. 6677).
Curtius, L. (1929) Die Wandmalerei Pompejis, Leipzig.
Rizzo, G.E. (1929) La pittura ellenistico-romana, Milano.
Schefold, K. (1952) Pompejanische Wandmalerei. Sinn und Ideengeschichte, B. Schwabe & Co., Basel.
– Pompejin seinämaalausten sisällön tulkinnan perusteoksia, vaikka paljon kritisoitu ja monilta osin perusteetomaksi osoitettu, lukuisista arvosteluista ks. NBP II, 1048-49 nr. 12.087, joista tässä mainittakoon vain pohjoismaisittain kiinnostavana A. Boëthius, Konsthistorisk Tidskrift 22 (1953), 1-10 ja A. Rumpf, Gnomon 1954, 353-364; H.G. Beyen, Museum 62 (1957), 23-27. Laajennettu ranskannos mainittu alla (Schefold 1972).
Schefold, K. (1957) Die Wände Pompejis. Topographisches Verzeichnis der Bildmotive, Berlin.
– Pelkkään kirjalliseen seinämaalausten aiheiden luettelomaiseen kuvaukseenkin rajoittuvana arvokas dokumentaatio monista sittemmin kadonneista maalauksista ja tiiviydessään selkeä yleiskuvan luomiseksi.
Beyen, H.G. (1957-58) ”Das stilistische und chronologische Verhältnis der letzten drei pompejanischen Stile”, Antiquity and Survival 2, 349-372.
Borda, M. (1958) La pittura romana (Le grandi civiltà pittoriche, 5), Milano.
– Yleisesitys roomalaisesta maalaustaiteesta, jossa Vesuviuksen alue keskeisesti, joskin vain valikoidusti esillä.
Schefold, K. (1962) Vergessenes Pompeji, Basel.
Beyen, H.G. (1965) ”Pompeiani, stili”, Enciclopedia dell’arte antica, 356-366.
Schefold, K. (1972) La peinture pompéienne. Essai sur l’evolution de sa signification (Coll. Latomus, 108), Bruxelles.
– Arvosteluista esim. J. Liversidge, JRS 63 (1973), 279.
de Vos, M. (a cura di) (1981) “Distribuzione diacronica delle decorazioni parietali e pavimentali (cfr. tavole a colori fuori testo)”, in: Pompei 1748-1980, Roma 1981, 179-182.
– Keskeisin sisältö ovat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat Pompejissa säilyneiden mosaiikkien ja seinämaalausten levinneisyyttä havainnollistavat karttaliitteet, jotka perustuvat vuosina 1977-80 suoritetun valokuvadokumentointikampanjan aikana tehtyyn inventointiin (ks. yllä kohdassa 2.2. mainitut topografiset sarjat PPP I-III & PPP IND ja PPM I-X).
Barbet, A. (1985) La peinture murale romaine. Les styles décoratifs pompéiens, Paris.
– Bordaa 1958 kattavampi ja selkeästi Rooman sekä Vesuviuksen alueen roomalais-kampanialaisiin löytöihin keskittyvä yleisesitys, joka kylläkin sisältää paljon epätarkkuuksia ja asiavirheitä, kuten M. de Vos, Dialoghi di Archeologia 4:2 (1986), 309-313 voimakkaassa kritiikissään osoittaa; vielä pitemmän kriittisen arvion esittää alempana mainittu Moormann 1987.
Ehrhardt, W. (1987) Stilgeschichtliche Untersuchungen an römischen Wandmalereien von der späten Republik bis zur Zeit Neros, Mainz am Rhein.
– Arvosteluista esim. A. Allroggen-Bedel, RA 1989, 419-420; E.W. Leach, JRA 3 (1990), 255-261; E.M. Moormann, BABesch 65 (1990), 194-197; A. Wankenne, EtCl 58 (1990), 99.
Moormann, E.M. (1987) “Una rilettura die quattro stili pompeiani“, BABesch 62, 153-165.
– Laaja kriittinen arvio em. teoksesta Barbet 1985.
Rouveret, A. (1989) Histoire et imaginaire de la peinture ancienne (Ve siècle av. J.-C.-Ier siècle ap. J.-C.) (BEFAR, fasc. 274), ”L’Erma” di Bretschneider, Rome.
– Painopiste kreikkalaisessa maalaustaiteessa, mutta hellenistisen ajan osalta roomalais-campanialainenkin maalaustaide on mukana. Huomattava 1500 nimikkeen bibliografia. Arvosteluista esim. E.W. Leach, AJA 96 (1992), 183-186; Y. Perrin, JRA 5 (1992), 308-318.
Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Belser Verlag, Stuttgart & Zürich (italiaksi: La Pittura di Pompei, Milano 1991; japaniksi: Pompei no Hekiga. Pompeian Painting, Tokyo 1991; ranskaksi: La Peinture de Pompéi. Témoignages de l’art romain dans la zone ensevelie par Vésuve en 79 ap. J.-C., Paris 1993).
– Hyvin kuvitettu kattavan yleiskatsuaksen muodostava artikkelikokoelma, jossa käsitellään myös Herculaneumin, Stabiaen ja Oplontiksen maalauksia.
Guillaud, J. & M. & al. (1990) La peinture à fresque au temps de Pompéi (avec la collab. de Alix Barbet et la coop. de Basdassarre Conticello et Mimmo Jodice), Guillaud, Paris & New York (englanniksi: Frescoes in the Time of Pompeii, New York (Guillaud) 1990; italiaksi: La pittura a fresco al tempo di Pompei, Paris (Guillaud) 1990).
– Arvosteluista: J. Debergh, Latomus 52 (1993), 235; V.M. Strocka, Gnomon 65 (1993), 539-542.
Ling, R. (1991) Roman Painting, Cambridge.
– Ensimmäinen kattavampi englanninkielinen yleisesitys roomalaisesta maalaustaiteesta, jonka painopiste selvästi Campanian ja Rooman maalauksissa, joskin käsittelee lyhyesti myös kehitystä vuoden 79 jKr. jälkeen. Arvostuluista esim. E. Leach, AJA 92 (1992), 551-557.
Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden.
Fuchs, M. (1999) In hoc etiam genere Graeciae nihil cedamus. Studien zur Romanisierung der späthellenistischen Kunst im 1. Jh. v.Chr., Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
Lavagne, H. (ed.) (1995) Jeunesse de la Beauté. La peinture romaine antique, Paris.
Strocka, V.M. (1996) “Pompeiani Stili”, EAA Secondo Suppl., 1971-1994, IV, Roma, 414-425.
– Yleiskatsaus nk. Neljän pompejilaisen maalaustyylin seinämaalaustutkimukseen erityisesti vuosien 1971-94 väliseltä ajalta sisältäen kronologiset luettelot suhteellisen luotettavasti ajoitettavissa olevista maalauksista kunkin tyylin osalta ja runsaan bibliografian (s. 424-425).
Thomas, R. (1995) Die Dekorationssysteme der römischen Wandmalerei vom augusteischer bis in trajanische Zeit, Mainz am Rhein.
Mielsch, H. (2001) Römische Wandmalerei, Wissenschaftliche Buchgesellschaft, Darmstadt.
19.4. Seinämaalaustekniikka, maalarit ja restaurointi / Technique, Painters and Restorations of Wall Paintings / Tecnica, pittori ed restauri delle pitture:
Augusti, S. (1950) “La tecnica dell’antica pittura parietale pompeiana“, in: A. Maiuri, Pompeiana. Raccolta di studi per il secondo centenario degli scavi di Pompei, Napoli, 313-354.
Beyen, H.G. (1951) “The Workshops of the Fourth Style at Pompeii and in its Neighbourhood”, Mnemosyne Ser. 4, Vol. 4, 234-257 (myös Id., in: Studia archeologica Gerardo Van Hoorn oblata, Leiden 1951, 43-65).
– Pyrkii Beazleyn ateenalaisten vaasimaalareiden tunnistusmenetelmää soveltaen yksilöimään joitakin IV tyylin maalareita erityisesti Vettiusten talon (Casa dei Vettii) maalauksista; arvostelu L. Byvanck-Quarles Van Ufford, FA 4 (1951) [1953], 305-306 nr. 3914.
Richardson, L., Jr. (1955) Pompeii: The Casa dei Dioscuri and its Painters (MAAR 23), Rome.
– Em. Beyen 1951 lisäksi varhaisimpia yrityksiä identifioida yksittäisten maalareiden töitä rajoittuen nk. Dioskuurien talossa erottelemiinsa maalareihin; ks. myös alempana kohdasta 19.9. Richardson 2000, jossa laajentanut saman menetelmän soveltamista koko Pompejin maalauksiin.
Augusti, S. (1957) La technique de la peinture pompeienne, Naples.
Klinkert, W. (1957) “Bemerkungen zur Technik der pompejanischen Wanddekoration“, RM 64, 111-148.
Bull, R. (1963) Vom Wachs, Frankfurt.
Augusti, S. (1967) I colori pompeiani, Roma.
Mora, P. (1969) “Proposte sulla tecnica della pittura murale romana”, BICR 1967 [1969], 61-84.
Allag, C. & Barbet A. (1972) ”Techniques de préparation des parois dans la peinture murale romaine”, MEFRA 84, 935-1069.
Mora, P. & L. & Philippot, P. (1977) La Conservation des peintures murales, Bologna (myös englanniksi: Conservation of Wall Paintings, Glasgow 1984 [CHECK]).
Mora, P. & L. & Zander, G. (1984) ”Coloriture e intonaci nel mondo antico”, in: AA.VV., Intonaci colore e coloriture nell’edilizia storica (BdA Suppl. al n. 35-36), Roma, 11-16.
Andersen, F.G. (1985) ”Pompeian painting. Some practical aspects of creation”, AnalRom 14, 113-128.
Hackens, T. & Helly, B. (eds.) (1987) Datation-caractèrization des peintures parietals et murales (= PACT n. 17), Strasbourg.
Pappalardo, U. (1987) “Some Technical Observations on the Frieze of the Villa dei Misteri in Pompeii”, in: Hackens, T. & Helly, B. (eds.) (1987) Datation-caractèrization des peintures parietals et murales (= PACT n. 17), Strasbourg, 117-131.
Pagano, M. (1988) “Semo Sancus in una insegna di bottega”, CronErc 18, 209-214.
Allison, P. (1989) ”Painter-Workshops in Pompeii: A Reply”, Boreas 12, 111-118.
Castiglione Morelli V. & Vitale, R. (1989) “Caupona e officina pigmentaria di N. Fufidius Successus”, RivStuPom 3, 205-208.
Barbet, A. & Conticello, B. (1990) La pittura al fresco al tempo Pompei, Paris.
Bianchetti, P.L. & al. (1990) “La calcite spatica dell’intonaco romano”, in: Superfici dell’Architettura. Le Finiture (Atti del convegno), Bressanone, 251-260.
Pigments et colorants de l’antique et du Moyen Age. Actes du Colloque internationale du CNRS à Orléans, Paris 1990.
Allison, P. (1991) ”’Workshops’ and ’Patternbooks'”, in: H. von Hesberg & R. Thomas (eds.), Internationales Kolloquium zur römischen Wandmalerei in Köln, 20-23 September 1989, KölnJbVFrühGesch 24, 79-84.
Bordini, S. (1991) Materia e immagine. Fonti sulle tecniche della pittura, Roma.
Cather, S. (ed.) (1991) The Conservation of Wall Paintings. Proceedings of a symposium organized by the Courtauld Inst. of Art and the Getty Conservation Inst., London July 13-16, 1987, Malibu, CA, Tien Wah Press Ltd., Singapore.
Moormann, E.M. (1991) “Destruction and Restoration of Campanian Mural Paintings in the Eighteenth and Nineteenth Centuries, in: Cather, S. (ed.) (1991) The Conservation of Wall Paintings. Proceedings of a symposium organized by the Courtauld Inst. of Art and the Getty Conservation Inst., London July 13-16, 1987, Malibu, CA, 87-101.
Allison, P.M (1992) “The relationship between wall-decoration and room-type in Pompeian houses: a case study of the Casa della Caccia Antica”, JRA 5, 235-249.
Cinti, P. (1992) “L’intervento di restauro”, in: Cantilena, R. & Prisco, G. (a cura di) (1992) Alla ricerca di Iside. Analisi, studi e restauri dell’Iseo pompeiano nel Museo di Napoli (Soprintendenza Archeologica per le Province di Napoli e Caserta), Arti S.p.A., Napoli, 115-122.
Messchelein-Kleiner, L. (1992) Liants, vernis et adhésifs anciens, Bruxelles (III ed.).
Pancani, M.G. & Seracini, M. & Vannucci, S. (1992) ”Materiali, tecniche e stati conservazione”, in: Cantilena, R. & Prisco, G. (a cura di) (1992) Alla ricerca di Iside. Analisi, studi e restauri dell’Iseo pompeiano nel Museo di Napoli (Soprintendenza Archeologica per le Province di Napoli e Caserta), Arti S.p.A., Napoli, 123-132.
Sannucci, P. (1992) “Tecnica di esecuzione e dei distacchi degli affreschi di età romana”, in: Cantilena, R. & Prisco, G. (a cura di) (1992) Alla ricerca di Iside. Analisi, studi e restauri dell’Iseo pompeiano nel Museo di Napoli (Soprintendenza Archeologica per le Province di Napoli e Caserta), Arti S.p.A., Napoli, 111-114.
Meyer-Graft, R. (1993) “Technique des peintures murales romaines“, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Eds.) (1993) La Peinture de Pompéi. Témoignages de l’art romain dans la zone ensevelie par Vésuve en 79 ap. J.-C., Paris, 273-284.
Olszewski, M.-T. (1993) ”Fabriquer des images (poiein agalmata). A propos du métier de pictor, remarques et réflexions”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 184-186.
Guiral Pelegrin, C. & Mostalac Carrillo, A. (1994) ”Pictores et albarii en el munco romano”, in: Artistas y artesanos (1994), 137-158.
Allison, P. (1995) ”’Painter-Workshops’ or ’Decorator’s Teams’?”, MededRom 54, 98-108.
Ehrhardt, W. (1995) “Die Malereiwerkstatt Casa delle Nozze d’argento / Casa dell’Orso”, MededRom 54, 140-153.
Lange, B. (1995) The colours of Rome, Copenhagen.
Moormann, E.M. (a cura di) (1995) Mani di pittori e botteghe pittoriche nel mondo romano (Atti del convegno), MededRom 54.
Pappalardo, U. (1995) “La bottega della Villa Imperiale a Pompei”, MededRom 54, 176-190.
Scagliarini Corlàita, D. (1995) “Pittori e botteghe: “status quaestionis””, MededRom 54, 291-298.
Varone, A. (1995) “L’organizzazione del lavoro in una bottega di decoratori: le evidenze dal recente scavo pompeiano lungo Via dell’Abbondanza”, MededRom 54, 124-139.
– Esittelee viime vuosikymmeninä kaivetusta talosta (nk. Casa dei pittori al lavoro) löytynyttä huonetta, jossa maalareiden kesken jääneestä työstä on saatu uutta tietoa maalariryhmän työtavoista ja –vaiheista.
Ciarallo, A.-M. (1997) ”I colori nelle pitture dell’antica Pompei”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 70-71.
Pagano, M. (1997a) ”La tecnica della pittura parietale romana”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 63-65.
Pagano, M. (1997b) ”Restauro degli affreschi”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 66-67.
Barbet, A. & al. (1999) ”Un ensemble de pots à peinture à Pompéi”, RivStuPom 10, 71-82.
Esposito, Domenico (1999) ”La ”Bottega dei Vettii”: vecchi dati e nuove acquisizioni”, RivStuPom 10, 23-62.
Marchese, B. & al. (1999a) “Intonaco, malt e calci”, in: Ciarallo, A.-M. & De Carolis, E. (a cura di) Homo faber, Electa, Venezia, 238-239.
Marchese, B. & al. (1999b) “Terre colorate”, in: Ciarallo, A.-M. & De Carolis, E. (a cura di) Homo faber, Electa, Venezia, 236-237.
Tuffreau-Libre, M. (1999) “Les pots à couleur de Pompéi: premiers resultants”, RivStuPom 10, 63-70.
Richardson, L. Jr. (2000) A Catalog of Identifiable Figure Painters of Ancient Pompeii, Herculaneum and Stabiae, The Johns Hopkins University Press, Baltimore.
– Ensimmäinen laajempi yritys identifioida lähinnä nk. keskuskuvia tehneitä yksittäisiä maalareita (pictores imaginarii) Arvosteluista esim. D.A. Conlin, BMCR 00.09.09, jonka mukaan noin 44 % Richardsonin mainitsemista maalauksista ei ole enää in situ eivätkä siten löydettävissä sarjasta PPM (ks. yllä kohta 2.2).
Ks. myös alempaa kohdasta 19.6. Ehrhardt 1991b.
19.5. Nk. I tyyli / The First Style / Il primo stile:
Ks. myös yllä kohdasta 18. Baldassare 1984.
De Vos, M. (1977) ”Primo stile figurato e maturo quarto stile negli scarichi provenienti dalle macerie del terremoto del 62 d.C. a Pompei”, MededRom 38, 29-47, 175-195.
Laidlaw, A. (1985) The First Style in Pompeii: Painting and Architecture, Rome.
– Arvosteluista esim. R. Ling, JRS 78 (1987), 226-227; A. Tammisto, Arctos XXI (1987), 235-237, jossa viitataan Italiassa toistaiseksi vanhimpaan ensimmäisen tyylin löytöön Fregellaesta, kolmannen ja toisen vuosisadan vaihteessa eKr.; A. Barbet, REA 90 (1988), 470-472; I. Bragantini, ArchCl 38-40 (1986-88), 310-313; H. von Hesberg, Gnomon 61 (1989), 464-466 (täydellisempi lista NBP II, 688 nr. 7650.
Laidlaw, A. (1990) ”Der Erste Stil”, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Belser Verlag, Stuttgart & Zürich, 205-212 (Italiaksi: La Pittura di Pompei, Milano 1991, 203-210; ranskaksi: La Peinture de pompéi. Témoignages de l’art romain dans la zone ensevelie par Vésuve en 79 ap. J.-C., Paris 1993, 227-235).
Guldager Bilde, P. (1993) ”The international style: aspects of Pompeian first style and its Eastern equivalents”, in: Aspects of Hellenism in Italy. Towards a cultural unity (Acta hyperborea 5), Copenhagen, 151-177.
Cicirelli, C. (1997) “Il primo stile”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 35-39.
19.6. Nk. II tyyli / The Second Style / Il secondo stile:
Ks. myös ylempää kohdasta 19.1. Tybout 2001.
Beyen, H.G. (1938 & 1960) Die pompeianische Wandmalerei von zweiten bis zum vierten Stil, I-II Den Haag.
– Edelleen aihepiirin perusteoksia, jonka kronologian ja lähestymistavan alla mainittu Tybout 1989 pyrkinyt osoittamaan pääpiirteissään oikeaksi; lukuisista arvosteluista ks. NBP I, 192-193 nr. 1605.
Lehmann, Ph.L. (1953) The Roman Wall-Paintings from Boscoreale in the Metropolitan Museum of Art. With an Appendix by Herbert Bloch (Monographs on Archaeology and Fine Arts, 5), Cambridge, Mass.
– Arvosteluista esim. M. Bieber, AJA 57 (1953), 237-240, jossa Bieber esittää ensimmäisen kerran oman tulkintansa Boscorealen freskoista (ks. myös alla Bieber & Bothmer 1956); O.J. Brendel, AJPhil 75 (1954), 406-410; K. Schefold, Gnomon 27 (1955), 40-44; H.G. Beyen, Mnemosyne 9 (1956), 356-358 (täydellisempi lista NBP II, 708 nr. 7873).
Bieber, M. & Bothmer, D. (1956) “Notes on the mural painting from Boscoreale”, AJA 60 (1956), 171-172.
Engemann, J. (1967) Architekturdarstellungen des frühen zweiten Stils. Illusionistische römische Wandmalerei der ersten Phase und ihre Vorbilder in der realen Architektur (RM, Erg.H. 12), Heidelberg.
Winkes, R. (1975) “Zum Illusionismus römischer Wandmalerei der Republik“, ANRW 1.4., 927-944.
Andersen, F.G. (1977) ”Intorno alle origini del secondo stile”, AnalRom 8, 71-78.
Lehman, Ph.L. (1979) Lefkadia and the Second Style, in: Studies in Classical Art and Archaeology. A Tribute to Oeter Heinrich von Banckenhagen, Locust Valley, N.Y., 225-229.
Rouveret, A. (1984) “Peinture et théâtre dans les fresques de second style”, in: Texte et image. Actes du colloque intern. de Chantilly, Paris, 151-165.
Tybout, R. (1989) Aedificiorum figurae. Untersuchungen zu den Architekturdarstellungen des frühen zweiten Stils (Dutch Monographs on Ancient History and Archaeology, 7), Amsterdam.
– Laaja selvitys toisen tyylin maalausten aiheistosta, joskin toisen tyylin aikana lukuisimmat ns. suljettuja seiniä esittävät maalaukset jäävät vähemmälle painopisteen ollessa nk. avattuja näkymiä esittävissä maalauksissa. Noudattaa ja vahvistaa Beyenin 1938 & 1960 esittämää kronologiaa. Arvosteluista esim. R. Ling, ClR 105 (= N.S. 41), 183-184; B. Wesenberg, Gnomon 64 (1992), 433-438; A. Kuttner, JRA 6 (1993), 341-347. E. Heinrich ilmoittanut (1998) valmistelevansa kattavaa II tyylin maalausten corpusta, jossa huomioidaan myös enemmistönä olevat nk. suljettuja arkkitehtonisia rakennelmia esittävät maalaukset.
Aoyagi, M. (1990) ”Die Bedeutung der pompejanischen Malerei in der hellenistischen und römischen Malerei”, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Belser Verlag, Stuttgart & Zürich, 281 (japaniksi: Pompei no Hekiga. Pompeian Painting, Tokyo 1991; italiaksi: Id., ”L’importanza della pittura pompeiana nel quadro della pittura ellenistica e romana“, in: La Pittura di Pompei, Milano 1991, 275-282; ranskaksi: Id., „Signification de la peinture pompéienne dans la peinture hellénistique et romaine“, in: La Peinture de pompéi. Témoignages de l’art romain dans la zone ensevelie par Vésuve en 79 ap. J.-C., Paris 1993, 313-321).
Strocka, V.M. (1990) “Der Zweite Stil“, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Belser Verlag, Stuttgart & Zürich, 213-222.
Ehrhardt, W. (1991a) “Bild und Ausblick in Wandbemalungen Zweiten Stils, Antike Kunst 34, 28-65.
Ehrhardt, W. (1991b) “Vitruv und zeitgenössische Wandmalerei“, Kölner Jahrbuch für Vor- und Frühgeschichte 24, 27-32.
Pfrommer, M. (1993) Göttliche Fürsten in Boscoreale. Der Festsaal in der villa des P. Fannius Synistor (Trierer Winckelmannsprogramme 12), Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
– Tulkitsee tunnetun megalografisen maalausten hahmoiksi Berenike II:n, Berenike III:n, Ptolemaios III Euergeteen, ja Berenike Syran, ja maalauksen esikuvan liittyneen nk. Kolmanteen syyrialaissotaan, mutta arviossaan ainakin R. Ling, Gnomon 71:5 (1999), 461-464 katsoo tämän kuten tämän jälkeenkin esitetyn ainakin kolmen muunkin tulkinnan jäävän hypoteettiseksi (alla Sauron 1993, Müller 1994; Smith 1994).
Sauron, G. (1993) „Nature et signification de la mégalographie énigmatique de Boscoreale”, REL 71, 87-117.
Tybout, R.A. (1993) “Malerei und Raumfunktion im zweiten Stil“, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 38-50.
Wesenberg, B. (1993) ”Zum integrierten Stilleben in der Wanddekoration des zweiten pompejanischen Stils”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 160-167.
Müller, F.G.J.M. (1994) The Wall Paintings of the Villa of Publius Fannius Synistor in Boscoreale.
Bragantini, I. (1995) ”Problemi di pittura romana”, Annali di archeologia e storia antica, Napoli, 175-197.
Smith, R.R.R. (1995) “Spear-won land at Boscoreale: on the royal paintings of a Roman villa”, JRA 7, 101-128.
Stefani, G. (1997) ”Il secondo stile“, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 40-44.
Fuchs, M. (1998) “Aurea Aetas: ein Glückverheissendes Sibyllinum im grossen Oecus der Villa von Boscoreale“, JdI 113, 91-108.
– Esittää uuden tulkinnan paljon keskustelluista Boscorealen nk. Fannius Synistorin huvilan suuren oecuksen II tyylin aikaisia maalauksista.
Uusista toisen tyylin maalauslöydöistä Terzignon Boccia al Mauron huvilasta ks. alempana kohdasta III Vesuviuksen alue ja sen villat erityisesti Cicirelli 1998.
19.7. Nk. III tyyli / The Third Style / Il terzo stile:
Ippel, A. (1910) Der dritte pompejanische Stil, Berlin.
Herbig, R. (1962) Nugae Pompeianorum. Unbekannte Wandmalereien des dritten pompejanischen Stils, Tübingen.
Allroggen-Bedel, A. (1975) ”Zur Datierung der Wandmalereien in der Villa Imperiale in Pompeji”, BABesch 50, 225-236.
De Vos, M. & A. (1975) ”Scavi nuovi sconosciuti (I 11, 14; I 11, 12): Pitture memorande di Pompei. Con una tipologia provvisoria dello stile a candelabri“, MededRom 37, 47-85 pls. 7-27.
Bastet, F.L. & de Vos, M. (1979) Proposta per una classificazione del terzo stile pompeiano, (Archeologische Studieë van het Nederlands Intituut te Rome, IV), ’s-Gravenhage.
– Ensimmäisenä kattavampana kolmannen tyylin maalausten luokitteluna edelleen perusteos, vaikka siinä esitettyä alajaottelua neljään vaiheeseen (Ia-b ja IIa-b) on kritisoitu liian yksityiskohtaiseksi ja jäykäksi voidakseen vastata todellisuutta (W. Ehrhardt, Gnomon 54 [1982], 577-588).
Leach, E. (1982) ”Patrons, Painters and Patterns. The Anonymity of Roman-Campanian Painting and the Transition from the Second to the Third Style, in: Gould, B.K. (ed) (1982) Literary and Artistic Patronage in Ancient Rome, Austin, TX, 135-173.
Clarke, J.R. (1987) “The Early Third Style at the Villa of Oplontis”, RM 94, 267-284.
La Torre, G.F. (1988) “La Casa del Laocoonte ed il problema della fine del Terzo Stile a Pompei”, Quaderni dell’Istituto di Archeologia dealla Facoltà di Lettere e Filosofia dell’Università di Messina 3, 73-89.
Blanckenhagen, P.H. von & Alexander, C. (1990) The Augustan Villa at Boscotrecase, Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
– Arvosteluista: M. Nowicka, Archeologia 42 (1991), 164-165; E.W. Leach, AJA 96 (1992), 551-557; R. Ling, BonnJb 192 (1992), 684-686.
Pappalardo, U. (1990) ”Der Dritte Stil”, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Stuttgart & Zürich, 223-232 (Italiaksi: La Pittura di Pompei, Milano 1991, 221-228; ranskaksi: La Peinture de pompéi. Témoignages de l’art romain dans la zone ensevelie par Vésuve en 79 ap. J.-C., Paris 1993, 249-258).
D’Ambrosio, A. (1997) “Il terzo stile“, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 45-49.
Yerkes, S.R. (2000) “Vitruvius’ monstra”, JRA 13, 234-251.
Ks. myös alempaa kohdasta III Barbet & Miniero 1999 Stabiaen San Marcon huvilan maalauksista III ja IV tyylin siirtymävaiheesta.
19.8. Nk. IV tyyli / The Fourth Style / Il quarto stile
Ks. myös yllä kohdasta 19.3. Beyen 1951.
Barbet, A. (1981) “Les bordures ajourées dans le IVe style de Pompéi. Essai de typologie”, MEFRA 93:2, 917-998.
Peters, W.J.Th. (1982) “La composizione delle pitture parietali di IV stile a Roma e in Campania”, in: De Franciscis, A. (a cura di) (1982) La regione sotterrata dal Vesuvio. Studi e prospettive, Napoli, 635-659.
Strocka, V.M. (1984) “Ein missverstandener Terminus des Vierten Stils: die Casa del Sacello Iliaco in Pompeji (I 6, 4)“, RM 91, 125-140.
Strocka, V.M. (1987) ”Die römische Wandmalerei von Tiberius bis Nero”, Pictores per Provincias, Avenches, 29-44.
Archer, W.C. (1990) “The Paintings in the Alae of the Casa dei Vettii and a Definition of the Fourth Pompeian Style”, AJA 94, 95-123.
Cerulli Irelli, G. (1990b) ”Der letzte pompejanische Stil”, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Belser Verlag, Stuttgart & Zürich, 233-238.
Sampaolo, V. (1992b) ”La decorazione pittorica in età imperiale”, in: Zevi, F. (a cura di) (1992) Pompei II, Napoli, 59-83.
Thomas, R. (1993) ”Zum Stilpluralismus in der römischen Wandmalerei seit claudischer Zeit”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 154-159.
Archer, W.C. (1994) ”The maturing of the Fourth Style: the Casa delle Nozze d’Argento at Pompeii,” JRA 7, 129-150.
Eristov, H. (1994) Les éléments architecturaux dans la peinture campanienne du quatrième style (Coll. Ecole Francaise de Rome, 187), Paris.
– Arvosteluista: E.W. Leach, AJA 99 (1995), 551-554; R. Laurence, JRS 85 (1988), 313-314.
Clarke, J.R. (1995) “Viewer and voyeur in Neronian Painting”, AJA 99:2, 332-333.
Strocka, V.M. (1995b) ”Die Chronologie des Vierten Stils, von keinem Erdbeben ershüttert“, Archäologie und Seismologie. La Regione Vesuviana dal 62 al 79 d.C. Problemi arhceologici e sismologici, München 1995, 175-180.
De Carolis, E. (1997) ”Il quarto stile”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 50-54.
Ks. myös yllä kohdasta 19.2. Thomas 1995 ja kohdasta 19.4. Richardson 2000, ja alempaa kohdasta III Barbet & Miniero 1999 Stabiaen San Marcon huvilan maalauksista.
19.9. Mytologiset aiheet / Mythologicals / Soggetti mitologici
Thompson, M.L. (1960) Programmatic Painting in Pompeii. The Meaningful Combination of Mythological Pictures in Room Decoration (Diss. in the Dpt of Fine Arts, New York Univ., oct. 1959), New York (2nd ed. Ann Arbor 1992).
– Käsikirjoitus kahtena osana, jonka tiivistelmästä ks. Thompson 1961.
Thompson, M.L. (1961) ”The monumental and literary evidence for programmatic painting in antiquity”, Marsyas 9 (1960-61), 36-77.
Gallo, A. (1988) “Le pitture rappresentanti Arianna abbandonata in ambiente pompeiano”, RivStuPom 2, 57-80.
Caso, L. (1989) “Gli affreschi interni del cubicolo „amphthalamos“ della casa di Apollo“, RivStuPom 3 [1991], 111-130.
Strocka, V.M. (1989) “Götterliebschaften und Gattenliebe. Ein verkanntes Bildprogramm in Pompeji VI 16, 15“, RivStuPom 3 [1991], 29-40.
Tella, F. (1989) ” Un quadro con Bellerofonte e Atena dalla caupona I 8, 8”, RivStuPom 3 [1991], 105-110.
Pappalardo, U. (1993) ”Spazio sacro e spazio profano: il Collegio degli Augustali ad Ercolano”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 90-95.
– Oosoittaa Herculaneumin Collegio degli Augustalin Hercules-aiheisten maalausten viittaavan kaupungin myyttisen perustajan lisäksi Augustuksen keisarikulttiin mm. esittämällä peräseinällä Capitoliumille siirretyn Lysippoksen Hercules-veistosta mallinaan käyttäen Herculeen apoteoosin roomalaisena tulkkintana Iunon ja Minervan seurassa sateenkaaren symboloidessa Juppiteria, siis Capitoliumin triadin edessä eikä kreikkalaisen version mukaisesti Olympoksella Ateenan ja Hermeen kanssa. Maalauksissa tällainen kreikkalaisten myyttien interpretatio romana on harvinainen, vaikka onkin yleinen kirjallisissa lähteissä.
Prehn, W. (1993) ”Bild und Raumkontext: Zu einigen Darstellungen des Narziss in der römisch-campanischen Wandmalerei”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 174-178.
– Tarkastelemalla muutamia Narkissos-esityksiä osoittaa useimpien muutosten suhteessa oletettuihin esikuviin johtuvan maalauksen sovittamisesta kulloiseenkin tilaan.
Zanker, P. (1999) ”Mythenbilder im Haus”, in: Docter, R.F. & Moormann, E.M. (eds.), Proceedings of the XVth International Congress of Classical Archaeology, Amsterdam, July 12-17, 1998. Classical Archaeology towards the Third Millennium: Reflections and Perspectives, Allard Pierson Series, Amsterdam, 40-48.
Gallo, A. (2000) ”I quadri perduti del triclinio S della casa di M. Epidio Rufo (IX, 1, 20). Una lettura politico-sociale”, RivStuPom XI, 87-100.
Boscorealen Villa di Aselliuksen mytologisista hahmoista ks. alempana kohta III Stefani 1998.
19.10. Maisemamaalaukset / Landscapes / Paesaggi
Woermann, K. (1876) Die Landschaft in der Kunst der alten Völker. Eine Geschichte der Vorstufen und Anfänge der Landschaftsmalerei, München.
Dawson, C.M. (1944) Romano-Campanian Mythological Landscape Painting, New Haven (reprint Rome 1965).
Leach, E.W. (1988) The Rhetoric of Space: Literary and Artistic Representationsons of Landscape in Republican and Augustan Rome, Princeton, N.J.
Bergman, B. (1991) “Painted Perspectives of a Villa Visit: Landscape as a Metaphor”, in: Roman Art in the Private Sphere, Ann Arbor, Michigan, 49-70.
Lafon, X. (1991) “A propos des villas maritimes: cadre réel et cadre rêvé après les représentations figurées” Ktema 16, 131-145.
Dall’Olio, L. (1993) “Pitture paesistiche e spazi domestici”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 179-182.
Fröhlich, Th. (1993) “Die Wanddekorationen des Peristyls der Casa della Fontana Piccola in Pompeji”, in: Moormann, E.M. (ed.) (1993) Functional and Spatial Analysis of Wall Painting. Proceedings of the Fifth International Congress on Ancient Wall Painting, Amsterdam, 8-12 September 1992 (BABesch Suppl. 3), Leiden, 72-81.
Clarke, J.R. (1996) ”Landscape paintings in the Villa of Oplontis”, JRA 9, 81-107.
19.11. Puutarhamaalaukset / Garden paintings / Pitture di giardino
Conticello, B. & al. (1991) Il giardino dipinto nella Casa del Bracciale d’Oro a Pompei e il suo restauro. Centro mostre di Firenze, Firenze, Sala d’Arme di Palazzo Vecchio, 6 giugno – 11 agosto 1991, Cassa di Risparmio di Firenze, Firenze.
– Vuonna 1979 Pompejin Casa del Bracciale d’Orosta fragmentteina löytyneen neljä seinää kattaneen myöhäisen III tyylin puutarhamaalauksia työlään ja pitkän restauroinnin jälkeen ennallistettuna esitelleen näyttelyn näyttelyluettelo. Hyvien värivalokuvien lisäksi esitellään lyhyesti maalausten kasvien ja lintujen määritykset (A.-M. Ciarallo & L. Capaldo, ”Fauna e Flora”, ss. 25-31) sekä maalauksista otetuista näytteistä eri analyysien avulla tunnistetut pigmentit (ss. 13-17). Näitä pidetään Rooman läheltä Prima Portasta Villa di Liviasta aiemmin löytyneiden puutarhamaalausten jälkeen korkeatasoisimpina tunnettuina puutarhamaalauksina, jonka vuoksi näiden restauroinnissa sovellettiin ensimmäistä kertaa antiikin ajan maalauksiin menetelmiä (it. astrazione cromatica ja selezione cromatica), joilla puuttuvat kohdat täydennettiin kromaattisesti sopivilla väreillä siten, että ne erottuvat restauroinniksi kokonaisvaikutelmaa häiritsemättä. Perusteellisempi tyylillinen analyysi maalauksista on alla Moormann 1995.
Jashemski, W.F. (1979 & 1993) The Gardens of Pompeii, Herculaneum and the Villas Destroyed by Vesuvius, Caratzas Brothers Publishers, New Rochelle & New York 1979 [Vol. I], Volume II: Appendices, Aristide D. Caratzas Publisher, New Rochelle & New York 1993.
– Teoksen toinen osa (1993) sisältää kaikkien Vesuviuksen alueen puutarhojen (”Appendix I. A Description of Every Garden Excavated in the Vesuvian Area”, ss. 21-312 nrt. 1-623) ja puutarhamaalausten (”Appendix II. Catalogue of Garden Paintings, Mosaics derived from Garden Paintings, and Garden Representations”, ss. 313-404 nrt. 1-202) luettelon sekä niistä identifioidut eläin- ja kasvilöydöt (”Appendix III. Evidence from Gardens and Garden Paintings of Plants, Birds, Mammals, Fish, and Invertebrates in Vesuvian Gardens and Vineyards”, ss. 405-407). Aiemmin (1979) ilmestynyt ensimmäinen osa on näihin luetteloihin perustuva yleisesitys puutarhoista käsitellen myös puutarhamaalauksia. Molemmat osat sisältävät runsaasti värikuvia. Jashemski on käyttänyt Vesuviuksen alueen puutarhoista keräämiensä eläin- ja kasvilöytöjen tunnistamiseen lukuisia eri alojen asiantuntijoita, joiden työn tuloksia on kokoavissa artikkeleissa esitelty alempan mainitussa teoksessa Jashemski & Meyer (Eds.) 2002.
Moormann, E.M. (1995) ”Giardini ed altre pitture nella Casa del frutteto e nella Casa del bracciale d’oro a Pompei”, MededRom 54, 214-227.
Mastroroberto, M. (1997) ”La pittura di giardino”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 61-62.
Jashemski, W.F. & Meyer, F.G. (Eds.) (2002) The Natural History of Pompeii, Cambridge University Press, Cambrdige.
– Sisältää 18 eri luonnontieteellisten alojen asiantuntijoiden artikkelia Vesuviuksesta ja sen alueen luonnonoloista antiikin aikana ja sen luonnontieteellisistä löydöistä pääosin liittyen W.F. Jashemskin pitkäaikaiseen Vesuviuksen alueen puutarhoja koskevaan tutkimukseen (yllä Jashemski 1979 & 1993). Arkeologisten kasvi- ja eläinlöytöjen lisäksi käsitellään myös eri esinelöydöissä, erityisesti seinämaalauksissa tunnistettavissa olevat kasvi- ja eläinlajit, joskin ainakin lintujen osalta valikoidusti ja valintakriteereitä tarkemmin perustelematta, mikä osin selittää myös monilta osin virheelliset johtopäätökset. Löytöjen luonnontieteelliset analyysit sisältävät kuitenkin kiintoisia tuloksia esim. dendrokronologian tutkimusten osalta, joita vuodesta 1996 lähtien tehtyjen löytöjen osalta (P.I. Kuniholm, ”Dendrochronological Investigations at Herculaneum and Pompeii”, ss. 235-239). Herculaneumista löydetystä 68 näytteestä on saatu dendrokronologinen sarja välille 290 eKr.-72 jKr. ja voitu osoittaa puuta tuodun Alppien alueelta. Villa dei Papirin eteläpuolelta on menillään olevissa kaivauksissa löytyneen rakennuksen löydöistä voitu ajoittaa kuusilajeja (Picea sp.) välille 129-85 eKr. ja pihtalajeja (Abies sp.) välille 60 eKr. – 46 jKr., joka voisi viitata edellisten käytön (saatavuuden?) loppumiseen tasavallan lopulla ja jälkimmäisten käytön alkamiseen tämn jälkeen. Artikkeli sisältää myös verkko-osoitteen www.arts.cornell.edu/dendro/, josta saa ohjeita dendrokronologisia tutkimuksia varten otettavien puunäytteiden keräämistä varten.
Ks. myös ylempää kohdasta 12. Ciarallo 2001, kohdasta 19.10. Fröhlich 1993 ja alempaa kohdasta 19.4. Croisille 1982:1-2.
19.12. Asetelmat / Stilllifes / Natura morta
Beyen, H.G. (1928) Über Stilleben aus Pompeji und Herculaneum, Den Haag.
Eckstein, F. (1957) Untersuchungen über die Stilleben aus Pompeji und Herculaneum, Berlin.
Peters, W.J.Th. (1963) Landscape in Romano-Campanian Mural Painting, Assen.
Croisille, J.-M. (1965) Les natures mortes campaniennes (Collection Latomus, 76), Bruxelles.
– Arvosteluista esim. L. Richardson, AJA 70 (1965), 206-207; J.M.C. Toynbee, JRS 56 (1966), 263-264; K. Schefold, Gymnasium 74 (1967), 89-91 (täydellisempi lista NBP I, 344 nr. 3431).
Ks. myös ylempää kohdasta 19.6. Wesenberg 1993 ja alempaa kohdasta 19.14. Croisille 1982:1-2.
19.13. Eroottiset aiheet / Erotica / Erotica:
Ks. myös ylempänä kohdasta 10 Varone 1994.
Grant, M. (1975) Eros in Pompeii. The Secret Rooms of the National Museum of Naples, William Morrow & Company, Inc., New York.
– Runsaasti värikuvin kuvitettu, mutta myös tekstinsä osalta hyödyllinen esitys käsitellen seinämaalausten lisäksi muutakin Napolin museon nk. Salaisen huoneen eroottisten aiheiden kokoelmaan kuulunutta esineistöä.
Jacobelli, L. (1995) Le Pitture Erotiche delle terme Suburbane di Pompei (Monografie S.A.P, 10), ”L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Käsittelee Pompejin edustalta vuosina 1985-89 esiin kaivetun esikaupunkikylpylän (Terme Suburbane) eroottisia maalauksia. Aihepiirin ensimmäinen varsinainen tutkimus seinämaalausten osalta.
Keltanen, M. (1997) Kätketty rakkaus. Pompejin eroottiset seinämaalaukset, Yliopistopaino, Uniacta, Helsinki.
– Helsingin Yliopiston Taidehistorian laitoksella 1996 hyväksytty pro gradu-tutkielma. Kaksi liitettä seinämaalauksista (II ”Pompejin seinämaalaustyylit”, III ”Tekniikka”, ss. 111-124), 46 kuvaa (osa värillisiä); arvosteluista ks. A. Tammisto, Helikon 1/1998, 23-24.
Dierichs, A. (1997) Erotik in der römischen Kunst, Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
Koloski-Ostrow, A. (1997) “Violent stages in two Pompeian houses. Imperial taste, aristocratic response, and messages of male control”, in: Koloski-Ostrow, A. & Lyons, C.L. (eds.) Naked Truths, Women, Sexuality and Gender in Classical Art and Archaeology, Routledge, London-New York, 243-266.
Cantarella, E. (1998) Pompei: I volti dell’amore, Milano.
Clarke, J.R. (1998) Looking at lovemaking. Constructions of sexuality in Roman art 100 B.C. – A.D. 250, University of California Press, Berkeley & Los Angeles – London (paperback 2001).
Varone, A. (2000b) Erotismo a Pompei, Roma. (in English Varone 2001 below)
Varone, A. (2001) Eroticism in Pompeii, J. Paul Getty Museum, Los Angeles.
19.14. Muut seinämaalausten aihepiirit / Various Motifs in Wall Paintings / Motivi vari nella pittura parietale:
Beyen, H.G. (1939) “Die antike Zentralperspektive“, AA 54, 47-72.
Lauter-Bufe, H. (1967) Zur Stilgeschichte der figürlichen pompejanischen Fresken, Diss. Köln (Wassmuth, Berlin 1969; Hogl, Erlangen, 1969).
– Arvosteluista B. Fehr, Gnomon 44 (1972), 102-105.
Allroggen-Bedel, A. (1974) Maskendarstellungen in der römisch-kampanischen Wandmalerei (Diss., Bochum 1970), München.
Allroggen-Bedel, A. (1976) ”Die Wandmalereien aus der Villa in Campo Varano, RM 84 (1976), 27-89 pls. 1-53.
Eristov, H. (1979) “Corpus des faux-marbles peints à Pompéi“, MEFRA 91:2, 693-771.
De Vos, M. (1980) L´Egittomania in pitture e mosaici romano-campani della prima età imperiale (EPRO, vol. 84), Leiden.
Allag, C. & Barbet, A. (1981) ”Les bordures ajourées dans le Ive style de Pompéi”, MEFRA 93, 917-942.
Croisille, J.-M. (1982:1-2) Poésie et art figuré de Néron aux flaviens. Recherches sur l´iconographie et la correspondance des arts à l´époque imperiale, 2. vols. (Collection Latomus, 179), Bruxelles.
– Arvosteluista A. Wallace-Hadrill, JRS 73 (1983), 180-183.
Bragantini, I. & Parise Badoni, F. (1984) “Il quadro pompeiano nel suo contesto decorativo”, DdA n.s. 2, 119-129.
Riemenschneider, U. (1986) ”Pompejanische Ornamentalbänder des Vierten Stils”, Boreas 9, 105-112.
Wintzer, I. (1987) “Diesmal keine Pygmäen. Die Zwergfiguren und ihre Partnerstellungen in der Casa del Labirinto“, RivStuPom 1, 51-74.
Moormann, E.M. (1988) La pittura parietale romana come fonte di conoscenza per la scultura antica (Scrinium, 2), Assen, Maastricht.
– Pyrkii käsittelemään kattavasti kaikki Pompejin maalauksista tunnistettavissa olevat antiikin kuvanveiston teosten esitykset ja vaikutukset, mutta osa arvosteluista erittäin kriittisiä, näistä R. Ling, ClR 39 (1989), 419-420; E. Bartman, AJA 99 (1990), 702-704; H. von Heintze, Gymnasium 97 (1990), 79-80; E.W. Leach, JRA 3 (1990), 255-261; Th. Fröhlich, Gnomon 63 (1991), 447-454.
Avilia, F. & Jacobelli, L. (1989) ”Le naumachiae nelle pitture pompeiane”, RivStuPom 3 [1991], 131-154.
Andreae, Th. (1990) “Tiermegalogrpahien in pompejanischen Gärten. Die sogenannten Paradeisos Darstellungen“, RivStuPom 4 (1990 [1993]), 45-124.
De Caro, S. (1990) ”Gattungen der pompejanischen Malerei: Stilleben und Gartenmalerei”, in: Cerulli Irelli, G. & al. (Hrsgb.) (1990) Pompejanische Wandmalerei, Belser Verlag, Stuttgart & Zürich, 263-272.
Riz, A.E. (1990) Bronzegefässe in der römisch-pompejanischen Wandmalerei (DAI, Sonderschriften 7) Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
– Arvosteluista ks. esim. R. Ling, ClR 41 (1991), 518; A. Tammisto, Arctos XXV (1991), 217-220; W. Ehrhardt, Gnomon 64 (1992), 534-540.
Fröhlich, Th. (1991) Lararien und Fassadenbilder in den Vesuvstädten. Untersuchungen zur ’Volkstümlichen’ pompejanischen Malerei (RM Erg.H., 32), Mainz am Rhein.
– Arvosteluista esim. Th. Schäfer, Gnomon 65 (1993), 441-448; R. Ling, ClR 43 (1993), 139-141; R.A. Tybout, JRA 9 (1996), 358-374.
Bergmann, B. (1994) “The Roman House as a Memory Theater. The House of the Tragic Poet in Pompeii”, Art Bulletin 76:2, 225-256.
Mols, S.T.A.M. & Moormann, E.M. (1994) “Ex parvo crevit. Proposta per una lettura iconografica della Tomba di Vestorius Priscus fuori Porta Vesuvio a Pompei”, RivStuPom 6, 15-52.
Gallisto, B. (1995) Maske und Spiegel: zur Maskenszene des Pompejaner Mysterienfrieses (Coll. Studien zur Kunstgeschichte, 101), G. Olms, Hildesheim & al.
Pappalardo, U. (1995a) “Il ritratto nella pittura romana”, in: Lavagne, H. (ed.) (1995) Jeunesse de la Beauté. La peinture romaine antique, Paris, 43-47.
Pappalardo, U. (1995b) “La pittura romana a Pompei: ideali di vita e decorazioni pittoriche“, in: Lavagne, H. (ed.) (1995) Jeunesse de la Beauté. La peinture romaine antique, Paris, 85-106.
Strocka, V.M. (1995a) “Das Bildprogramm des Epigrammenzimmers in Pompeji“, RM 102, 269-290.
De Carolis, E. (1997b) ”La pittura popolare”, in: Pompeii – Picta fragmenta. Decorazioni parietali dalle città sepolte. Catalogo della mostra, Torino 12 settembre – 10 gennaio 1998, Umberto Allemandi & C., Torino – Londra 1997, 55-60.
Scagliarini Corlàita, D. (a cura di) (1997) I temi figurativi nella pittura parietale antica (IV sec. a.C. – IV sec. d.C.) atti del VI Convegno Internazionale sulla Pittura Parietale Antica, University Press Bologna, Imola.
– Sisältää kaikkiaan 27 esitelmää (ss. 15-158), niitä koskeneen keskustelun (ss. 159-172) ja 35 posteria (ss. 173-304) antiikin seinämaalausten figuratiivisista aiheista, joista useat uusia löytöjä ja/tai tulkintoja, runsas puolet esitelmistä (14) käsittelee Pompejin maalauksia, postereista vain yksi.
Maalausten lähinnä mytologisaiheisista nk. keskuskuvista ks. myös yllä kohdasta 19.4. Richardson 2000, joka on ensimmäinen laajempi yritys erotella ja attribuoida yksittäisten maalareiden töitä.
19.15. Stukko / Stucco / Stucco
Ling, R. (1972) Stucco Decoration in Pre-Augustan Italy, PBSR 40, 11-57.
Mielsch, H. (1975) Römische Stuckreliefs (RM. Erg. H. 21), Heidelberg.
– Arvosteluista F.C. Bastet, BABesch 51 (1976), 124-125; L. Foucher, Latomus 35 (1976), 933-934; R. Ling, JRS 67 (1976), 223; De Franciscis, Gnomon 51 (1979), 587-591; H. Lauter-Bufe, BonnJb 181 (1981), 676-677.
Barbet, A. (1979) “Le Stuc Romain. Problemes de Style et d’Analyse, RA 1979, 297-304.
Fröhlich, Th. (1995) “Cornici di stucco di terzo e quarto stile a Pompei: alcuni dati statistici“, MededRom 54, 192-199.
20. VEISTOKSET / Sculptures / Scultura
De Franciscis, A. (1951) Il ritratto romano a Pompei (MemAccArchNapoli), Napoli.
Dwyer, E. (1982) Pompeian Domestic Sculpture. A Study of five Pompeian houses and their contents (Archeologica 28), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Käsittelee viiden talon (Casa di Marco Lucrezio, VII 12,17, Casa del Camillo, Casa della Fortuna, Casa del Citarista) veistoskoristelua kontekstissaan (arvosteluista esim. A. Tammisto, Arctos XVII [1983], 179-180).
Bonifacio, R. (1997) Ritratti romani da Pompei (Archaeologia Perusina 14), Giorgio Bretshcneider Editore, Roma.
– Arvosteluista: E. Bartman, JRA 12 (1999), 564-566; A. Tammisto, Arctos 33 (1999), 234-236.
21. MUU ESINEISTÖ / Other Material Culture / Altra cultura materiale:
Spinazzola, V. (1928) Le arti decorative in Pompei e nel Museo Nazionale di Napoli, Milano & Roma.
Pannuti, U. (1975) ”Pinarius Cerialis, gemmarius pompeianus”, BdA 60, 178-190.
Annecchino, M. (1977) “Supellettile fittile da cucina di Pompei”, in: Carandini, A. (a cura di) (1977) L’Instrumentum Domesticum di Ercolano e Pompei nella prima età imperiale, Roma.
Carandini, A. (a cura di) (1977) L’Instrumentum domesticum di Ercolano e Pompei nella prima età imperiale, (Quaderni di cultura materiale, 1), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista esim. H. Blanck, Gymnasium 86 (1979), 486-489; R. Ling, JRS 69 (1979), 219-220; G. Vallet, RA 1979, 369-371; G. Raepsaet, AntCl 51 (1982), 584-585 (täydellisempi lista NBP I, 640 nr. 6998).
Caruso, I. (1979) “Una classe di trapezofori pompeiani: problemi di produzione locale ed esegesi dei motivi ornamentali”, RivStLig 45, 129-140.
Künzl, E. (1979) “Le argenterie”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei 79, Napoli, 211-218.
Morel, J.-P. (1979) “La ceramica e il vetro”, in: Zevi, F. (a cura di) Pompei 79, Napoli, 241-264.
Dwyer, E.J. (1981) “Pompeian oscilla collections”, RM 88, 247-306.
Morel, J.-P. (1981) Céramique campanienne: Les formes (Coll. BEFAR, 244), Roma.
Annecchino, M. (1982) “Supellettile fittile per uso agricolo in Pompei e nell’agro vesuviano”, in: De Franciscis, A. (a cura di) La regione sotterrata dal Vesuvio. Studi e prospettive, Napoli, 753-766.
Lipinsky, A. (1982) “Aurifices Universi Caelatores Gemmarii Pompeiani”, in: De Franciscis, A. (a cura di) La regione sotterrata dal Vesuvio. Studi e prospettive, Napoli, 809-833.
Kolendo, J. (1985) “Le attività agricole degli abitanti di Pompei e gli attrezzi agricoli ritrovati all’interno della città”, Opus. Riv. intern. per la storia economica e sociael dell’antichità 4, 11-124.
D’Ambrosio, A. (1987) Gli ori di Oplontis: Gioielli romani dal suburbia pompeiano, Catalogo della mostra, Roma.
De’ Spagnolis Conticello, M. & De Carolis, E. (1988) Le lucerne di bronzo di Ercolano e Pompei, (Cataloghi S.A.P, 2), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista esim. C. Cicirelli, RivStuPom 3 (1989), 305-306; B. Gossel-Raeck, Gnomon 65 (1993), 284-286; H. Solin, Arctos 27 (1993), 210 (täydellisempi lista NBP I, 427 nr. 4397).
D’Ambrosio, A. & Borriello, M. (1990) Le terrecotte figurate di Pompei (Cataloghi S.A.P., 4), ”L’erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista esim. Th. Fröhlich, Gymnasium 99 (1992), 378-380; L. Savunen, Arctos 27 (1993), 212-213.
Pirzio Biroli Stefanelli, L. (a cura di) (1991) L’argento dei romani: il vasellame da tavola e d’apparato, Roma.
Giordano, C. & Casale, A. (1992) Profumi, unguenti e acconciature in Pompei antica, Napoli.
Di Giovanni, V. & Gasperetti, G. (1993) ”Materiali per l’elaborazione di una tipologia della ceramica comune di Pompei,” in S.F.E.C.A.G. Actes du Congres de Versailles, 267-279.
Tassinari, S. (1993) Il vasellame bronzeo di Pompei, (Cataloghi S.A.P., 5), ”L’Erma” di Bretschneider, Roma.
Bliquez, L.J. (1994) Roman Surgical Instruments and other Minor Objects in the National Museum of Naples with a catalogue of the surgical instruments in the “Antiquarium” at Pompeii by Ralph Jackson, Philipp von Zabern, München.
– Aihepiirin perusteos, arvosteluista esim. C.F. Salazar, AJA 100 (1996), 432-433 ja alempana Künzl 1999.
De Carolis, E. (a cura di) (1994) Ercolano e Pompei. Sistemi di illuminazione nel primo secolo dopo Cristo, Pompei.
Berry, J. (1997) “Household artefacts: towards a reinterpretation of Roman domestic space“, in: Laurence, R. & Wallace-Hadrill, A. (eds.) (1997) Domestic Space in Roman world: Pompeii and Beyond, JRA Supplementary Series 22, 183-195.
Ciarallo, A.-M. & De Carolis, E. (1999) Homo faber, Electa, Venezia.
Künzl, E. (1999) “L.J. Bliquez und die medizinischen Instrumente aus Pompeji: Die medizinische Versorgung einer römische Stadt im 1. Jh. n.Chr.“, JRA 12 (1999), 575-592.
– Itsenäiseksi artikkeliksi laajentunut arvio em. teoksesta Bliquez 1994 sisältäen runsaasti viitteitä ja kirjallisuutta muistakin antiikin ajan lääkärien instrumenteista.
Painter, K. (2001) The Insula of Menander at Pompeii, vol. IV: The Silver Treasure, Oxford University Press, Oxford & New York.
II HERCULANEUM / Herculaneum / Ercolano
1. INTERNET-OSOITTEET / Web sites / Siti Internet:
Ks. ylempänä Pompejin osalta SAP:n kotisivujen osoitteesta
2. BIBLIOGRAFIAT JA HAKUTEOKSET / Bibliographies & Reference Works / Bibliografie ed opere di consultazione:
McIlwaine, I.C. (1988) Herculaneum: A Guide to Printed Sources, 2 vols. (A cura del Centro Int. per lo studio dei Papiri Ercolanesi), Bibliopolis, Napoli.
Scatozza Höricht, L.A. (1989) “Ercolano”, in: Bibliografia topografica della colonizzazione greca in Italia e nelle isole tirrheniche (diretta di B. Nenci & G. Vallet) [=BTCGI] 7, Pisa & Roma, 289-343.
– Hyvä kronologinen bibliografia.
McIlwaine, I.C. (1990) ”Herculaneum: a guide to printed sources. Supplement”, CrErcol 20, 87-128.
– Herculaneumin osalta toistaiseksi täydellisin bibliografia vuoteen 1984, jota käytetty myös NBP:n tekemiseen. Sisältää myös hyödyllisen kaivausten historian. Arvosteluja mm. Scatozza Höricht, L.A., Gymnasium 96 (1989); Parslow, C., JRA 3 (1990), 248-252.
Pappalardo, U. (cds?) ”Ercolano: rinvenimenti ed indagini nell’ultimo ventennio (con un’appendice bibliografica)”, AA 1997 (?) (NBP II, 903 nr. 10.929)
3. AIKAKAUSJULKAISUT / Reviews and Periodicals / Riviste e periodici:
CrErc = Cronache Ercolanesi, Bollettino del centro internazionale per lo studio dei papiri ercolanesi, Gaetano Macchiaroli Editore, Napoli.
– Vuosittainen julkaisu, joka Herculaneumin papyrusten lisäksi julkaisee myös kaupungin arkeologiaan liittyviä artikkeleita (ks. myös ylempänä Rivista di Studi Pompeiani).
4. KARTAT / Maps / Carte:
Capasso (2000) ”Il percorso”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 17-18.
– Sisältää Herculaneumin kaivausten uusimman M. Paganon ja U. Pastoren tekemän kartan.
5. YLEISTEOKSET JA OPPAAT / General Works and Guides / Opere general e guide:
Deiss, J.J. (1985) Herculaneum. Italy’s buried Treasure, Great Britain.
6. NÄYTTELYLUETTELOT / Exhibition Catalogues / Cataloghi delle mostre:
Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli.
– Esittelee useiden artikkelien avulla niin Herculaneumin kaivaushistoriasta kuin uusimmista löydöistä saatuja tuloksia.
7. MUUT ARTIKKELIKOKOELMAT / Other Collections of Articles / Altre opere di AA.VV.:
Franchi dell’Orto, L. (a cura di) (1993) Ercolano 1738-1988. 250 anni di ricerca archeologica. Atti del Convegno Internazionale Ravello-Ercolano-Napoli-Pompei, 30 ottobre – 5 novembre 1988 (Ministero per i beni culturali ed ambientali, Soprintendenza arheologica di Pompei, Monografie 6), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Sisältää 64 lyhyttä artikkelia kaivausten ja Herculaneumin tutkimuksen historiasta, topografiasta ja arkkitehtuurista, nk. Papyrusten villan (Villa dei papiri) papyruksista, kuvataiteista, luonnontieteellisistä menetelmistä arkeologiassa, esinelöydöistä ja SAP:n tuoreesta ja tekeillä olleesta tutkimuksesta (keskeisimpiä mainitu erikseen alempana).
8. KAIVAUSTEN HISTORIA / The History of the Excavations / Storia degli scavi:
Ks. myös yllä Pompejin osalta kohdasta 9 ja edellisestä kohdasta 7 Franchi dell’Orto 1993. Vesuviuksen alueen kaivauksien alkamisen aikaan Napolia hallinneen kuningas Kaarle III:n (Carlo III di Borbone) vuonna 1755 perustamasta Accademia Ercolanesesta ja sen julkaisuista ks. NBP I, 68-74 s.v. ”Accademia Erconlanese” ja ibid., 617-621 s.v. ”Herculanensium Voluminum”.
Winckelmann, J.J. (1762) Sendschreiben von den herculanischen Entdeckungen. An den hochgebohrnen Herrn, Herrn Heinrich Reichsgrafen von Brühl, C.G. Walther, Dresden.
– Tästä Vesuviuksen alueen kaivausten tunnetuksi tulemisen kannalta tärkeästä kirjoituksesta käännöksineen antaa yksityiskohtaisempia tietoja NBP II, 1238-41 nr. 14.341.
Barnabei, F. (1878) Gli scavi di Ercolano, Roma.
Ruggiero, M. (1885) Storia degli scavi di Ercolano ricomposta su’documenti superstiti, Napoli.
Strazzullo, F. (1982) “I primi anni dello scavo di Ercolano nel diario dell’ingegnere militare Rocco Gioacchino d’Alcubierre”, in: La regione sotterrata dal Vesuvio, Napoli, 103-104.
Strazzullo, F. (1991) “Marcello Venuti scopritore di Ercolano” AttiAccPontaniana N.S. 40, 169-206.
Pagano, M. (1998) ”La scoperta di Ercolano”, RivStuPom 9, 155-166.
Pagano, M. (2000b) ”Storia degli scavi”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 24-28.
Pirozzi, M.E. (2000) “Ercolano come luogo di memoria nell’architettura settecentesca”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 33-35.
Ascione, G.C. (2000) “Ercolano nella cultura artistica del Settecento e dell’Ottocento”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 36-38.
9. PIIRTOKIRJOITUKSET / Inscriptions & Epigraphy / Iscrizioni ed epigrafia:
Della Corte, M. & Soprano, P. (1953) “Onomasticum Herculanense”, RendNap N.S. 27 (1952) [Napoli 1953], 211-233.
Della Corte, M. (1959) “Le iscrizioni di Ercolano”, RendNap N.S. 33 (1958) [Napoli 1959], 239-308.
Catalano, V. (1963) “Case abitanti e culti di Ercolano”, Annali del Pontificio Istituto Superiore di Scienze e Lettere “S. Chiara” 13, 213-342.
– M. Della Corten teoksen Case ed abitanti di Pompei Pompejin piirtokirjoitusten osalta luomaa mallia ja menetelmiä noudattava yritys yhdistää Herculaneumin piirtokirjoituksista tunnettuja henkilöitä sen rakennuksiin ja kultteihin. Tekijän laajentamana Catalanon artikkelin julkaisi napolilainen kustantaja Laurenziana rajoitettuna painoksena uudestaan 1966, mutta ilman indeksejä, joita tekijä ei kuitenkaan saanut valmiiksi ennen kuolemaansa (1994). Indekseillä ja bibliografialla varustettuna teoksen korjatun laitoksen toimittivat neljä vuosikymmentä myöhemmin L. Garcia ja ja Giovanni Panzera (alla Catalano 2002).
Solin, H. (1973) ”Die herkulanensischen Wandinschriften. Ein soziologischer Versuch”, CronErcol 3, 97-113.
Camodeca, G. (2000b) “Le tavolette cerate di Ercolano”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 71-74.
Catalano, V. (2002) Case abitanti e culti di Ercolano. Nuova edizione con gli indices a cura di Laurentino Garcia y Garcia e Giovanni Panzera, Bardi Editore, Roma.
– Ks. yllä Catalano 1963, jota toimittajat ovat täydentäneet tekijän myöhemmillä mutta julkaisemattomilla lisäyksillä ja tekijältä kesken jääneet indeksit (ss. 193-239) sekä bibliografian ajanmukaistaen (ss. xxvi-xxxi). Teos noudattaa M. Della Corten teoksen Case ed abitanti di Pompei malleja ja menetelmiä, jonka saamaa myöhempää kritiikkiä (kärjistettynä erityisesti Mouritsen 1988 yllä Pompejin osalta kohta 11) tässä ei ole huomioitu.
10. HERCULANEUMIN HISTORIA, ERITYISESTI TALOUS- JA SOSIAALIHISTORIA / The History of Herculaneum, with particular emphasis on Social and Economic History / Storia di Ercolano, storia sociale ed economica in particolare:
Ks. myös edellä kohta 9.
10.1. Yleistä / General / Generale:
Tran Tam Tinh, V. (1977) ”A la recherche d’Herculanum préromaine”, CrPomp 3, 40-56.
– Esittelee kaivauksia vuoden 79 tason alapuolelle (Casa dei Cervin alueella).
Lepore, E. (1955) ”Sul carattere economico-sociale di Ercolano”, PP 10, 423-459 (sama ylempänä kohdassa 11.1. mainitussa teoksessa Lepore 1989, 243-263).
Camodeca, G. (1996) “La ricostruzione dell’elite municipale ercolanese degli anni 50-70: problemi di metodo e risultati preliminary”, Cahiers du Centre gustave Glotz 7, Paris, 167-178.
Camodeca, G. (2000a) “La società ercolanese”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 67-70.
Franciosi, G. (2000) “Vita e diritto nella società ercolanese”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 135-138.
10.2. Rahat / Money / Moneta:
Pagano, M. (2000h) “Le attività economiche: note sulla circolazione monetaria a Ercolano”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 141-142.
Stazio, A. (2000) “Ritrovamenti monetari in area vesuviana”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 139-140.
Renna, E. (2000) “Riflessioni di storia nella monetazione aurea ercolanese di età imperiale”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 143-148.
11. URBANISTIIKKA, ARKKITEHTUURI JA ASUINKULTTUURI / Urban Development & Architecture & Housing / Urbanistica ed architettura:
Maiuri, A. (1958) Ercolano. I nuovi scavi (1927-1958) I, Istituto Poligrafico dello Stato, Roma.
Ganschow, T. (1989) Untersuchungen zur Baugeschichte in Herculaneum (Antiquitas, Reihe 3, Bd. 30), Bonn.
– Arvioista esim. C. Parslow, JRA 3 (1990), 249 ja R. Ling, JRA 5 (1992), 331-336.
Jansen, G.C.M. (1991) ”Water systems and sanitation in the houses of Herculaneum,” MededRom 50, 145-166.
De Kind, R. (1993) ”A new typology of the houses in Herculaneum”, MededRom 51-52 (1992-93), 62-75.
Papaccio, V. (2000) “Spazio urbano e spazio domestico in Ercolano antica”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 29-32.
Pappalardo, U. (2000) “La casa ercolanese e le sue decorazioni”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 116-119.
Ks. myös yllä kohdasta 12 Pirson 1999, ja alempana kohdasta 12 De Kind 1998 ja kohdasta 15 Pagano 2000g ja De Carolis 2000.
12. YKSITTÄISET RAKENNUKSET / Single Buildings / Singoli edifici:
Cerulli Irelli, G. (1971) Le pitture della Casa dell’Atrio a Mosaico (MonPitt, III, Ercolano I), Roma.
Manni, M. (1974) Le pitture della Casa del Colonnato Tuscanico (MonPitt, III, Ercolano II), Roma.
Tran Tam Tinh, V. (1988) La Casa dei Cervi à Herculanum (Coll. Archeologica, 74), G. Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista mm. C. Parslow, AJA 95 (1991), 356-357; R. Ling, JRA 5 (1992), 331-332; H. Lavagne, RPhil 63 (1989), 369-370; A. Barbet, REA 92 (1990) [1991], 456-457 (muutamia lisää luettelee NBP II, 1179 nr. 13.638).
De Kind, R. (1998) Houses in Herculaneum. A New View on the Town Planning and the Building of Insulae III and IV (Circumvesuviana 1), J. Gieben, Amsterdam.
– Arvosteluista esim. Y. Hori, JRS 90 (2000), 248-249, joka suhtautuu kriittisesti De Kindin soveltamaan nk. oskilaiseen jalkaan perustuvaan metrologiseen tulkintaan. Hori katsoo tämän mm. korostavan liikaa rakennusten eroja, jonka vuoksi De Kind erottelee Herculaneumista toistaiseksi tunnetut vain 52 taloa kahdeksaan eri tyyppiin.
Maggi, G. (1998) “Lo scavo dell’area suburbana meridionale di Ercolano“, RivStuPom 9, 167-172.
Pappalardo, U. & Manderscheid, H. (1998) “Le Terme suburbane di Ercolano“, RivStuPom 9, 173-194.
Pagano, M. (2000c) “Il foro”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 86-87.
Pagano, M. (2000d) “Il teatro di Ercolano”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 75-78.
Balasco, A. (2000) “L’architettura del teatro di Ercolano”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 79-85.
Pagano, M. (2000e) “Le Terme”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 88-91.
13. USKONTOHISTORIA JA KULTIT / Religions and Cults / Religioni ed culti:
Pagano, M. (2000f) ”Religioni e culti”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 92-94.
14. KUVANVEISTO / Sculpture / Scultura:
Wojcik, M.R. (1986) La Villa dei Papiri ad Ercolano. Contributo alla ricotruzione dell’idelogia della ”nobilitas” tardorepubblicana (Monografie S.A.P., 1), ”L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Perusteellinen ja yksityiskohtainen teoria villan runsaan veistoskoristelun ohjelmallisuudesta ja oletetusta omistajasta, mutta arvosteluissa (ainakin Neudecker 1989) osoitettu perustuvan puutteelliseen ja osin virheelliseen veistosten sijainnin rekonstruktioon. Arvosteluista esim. L.A. Scatozza Höricht & F. Longo Aurunchio, CrErcol 17 (1987), 157-167; C. Cicirelli, RivStuPom 2 (1988), 279-281; B. Conticello, RivStuPom 2, 279-281; J. Kepartovà, Eirene 25 (1988), 141-143; E.W. Leach, AJA 92 (1988), 145-146; R. Neudecker, Gnomon 61 (1989), 59-64; J.-H. Croisille, Latomus 49 (1990), 912-913.
Adamo Muscettola, S. (2000) ”Ritratto e società ad Ercolano”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 97-115.
15. MUU ESINEISTÖ / Other Material Culture / Altra cultura materiale:
Scatozza Höricht, L.A. (1989) I monili di Ercolano (SAP, Cataloghi n. 3), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista esim. A. Krug, Gymnasium 99 (1992), 86-88; C. Cicirelli, RivStuPom 4 (1990), 263-264; H. Solin, Arctos 27 (1993), 210-211; A. Tangorra, Aevum 65 (1991), 196-197; J.-C. Balty, AntCl 62 (1993), 576-577.
Mols, S.T.A.M. (1999) Wooden Furniture in Herculaneum – Form, Technique and Function (Circumvesuviana, 2), Amsterdam.
– Kattava esitys kaikesta Herculaneumissa säilyneestä puisesta esineistöstä.
Bender, S. (2000) ”Alcune considerazioni sull’origine e sulla funzione del vasellame in argento, bronzo e ceramica”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 149-151.
Cilli, C. & Giacobini, G. & Pagano, M. (2000) “Dalla macrofotografia al microscopio elettronico a scansione: lo studio delle tracce presenti sui manufatti in osso e avorio”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 45-50.
De Carolis, E. (2000) ”Sistemi di illuminazione”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 130-132.
Pagano, M. (2000g) ”L’arredo domestico”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 120-122.
Scatozza, L.A. (2000) “Il commercio del vetro a Ercolano”, in: Pagano, M. (a cura di) (2000a) Gli Antichi Ercolanesi. Antropologia, Società, Economia (Guida alla mostra, Ercolano, Villa Campolieto 30 marzo – 26 luglio 2000), Electa, Napoli, 152-153.
Ks. myös yllä kohdasta 8 ”Vesuviuksesta” Zolfo 2000.
III VESUVIUKSEN ALUE JA SEN VILLAT / Vesuvian Area and its Villae / Area vesuviana e le sue ville:
Barnabei, F. (1901) La villa pompeiana di P. Fannio Sinistore scoperta presso Boscoreale, Roma.
D’Arms, J. (1970) Romans at the Bay Naples, Harvard & Cambridge.
De Franciscis, A. (1973) ”La villa romana di Oplontis”, PP CLIII, 453-466.
De Franciscis, A. (1975) ”La Villa Romana di Oplontis”, in: NFiP, 9-38.
D’Arms, J. (1979) ”Ville rustiche e ville di ’otium’”, in: Zevi, F. (a cura di), Pompei 79, Napoli, 65-86.
Tybout, R.A. (1979) ”Oplontis”, Hermeneus 51, 263-283.
Wąsowicz, A. (1984) “Problem regularnego rozplanowania Pompejów”, Acta Pompeiana (Acta Universitatis Wratislaviensis, 611), Antiquitas XI, Wroclaw, 100-103.
– Esittää Pompejin kaupunkirakenteen osoittavan sen perustuvan kreikkalaistyyppiseen nk. nauhakortteliruutukaavaan (per strigas), kuten Akragas, Metapontos ja Marzabotto. Pompejiin nämä vaikutteet omaksuttiin luultavimmin nk. toisen kreikkalaisvaiheen aikana 474-424 eKr.).
De Caro, S. (1987) ”Villa rustica in località Petraro”, RIASA III, X, 5-89.
Neudecker, R. (1988) Die Skulpturen-Ausstattung römischer Villen in Italien (Beiträge zur Erschliessung hellen. und kais. Skulptur und Architektur, 19), Philipp von Zabern, Mainz am Rhein.
– Käsittelee myös tärkeimmät Vesuviuksen alueen huvilat, jotka luettelee myös NBP II, 856 nr. 9820, samoin kuin arvostelut: R. Förtsch, Gnomon 64 (1992), 520-534; R.R.R. Splith, JRS 82 (1992), 270-272; H. Solin, Arctos 27 (1993), 206-207.
Asaka, T. (1991) ”Villae rusticae in the vicinity of Pompeii”, OpPomp1, 4-34.
Sommella, P. (1991) “Città e territorio nella Campania antica”, in: Pugliese Carratelli, G. (a cura di) (1991), Storia e civiltà della Campania. L’Evo antico, Napoli, 151-189, erit. 178-180.
Furnari, E. (a cura di) (1994) ”Nuovi contributi all’identificazione del litorale antico di Pompei”, in: Neapolis., vol II: Temi progettuali, Roma, 219-291.
Iorio, V. (1992) ”Limiti ed articolazione dell’ager Pompeianus”, OpPomp 2, 14-34.
Scatozza Höricht, L.A. (1993) ”Oplonte”, in: Bibliografia topografica della colonizzazione greca in Italia e nelle isole tirrheniche (diretta di B. Nenci & G. Vallet) [=BTCGI] 12, Roma, 464-474.
De Caro, S. (1994) La Villa rustica in località Villa Regina a Boscoreale (Pubblicazioni scientifiche del Centro di studi di Magna Grecia dell’Università degli studi di Napoli Federico II, 1 [II serie]), Roma 1994
– Arvioista esim. P. Carafa, AJA 101 [1997], 421-422
De Spagnolis Conticello, M. (1994) Il pons Sarni di Scafati e la via Nuceria-Pompeios (Monografie S.A.P., 8), “L’Erma” di Bretschneider, Roma.
– Arvosteluista esim. J.R. Clarke, AJA 100 (1996), 431-432.
Stefani, G. (1994) Pompei. Vecchi scavi sconosciuti. La villa rinvenuta dal marchese Giovanni Imperiali in località Civita (1907-1908) (Monografie S.A.P., 9), ”L’Erma” di Bretschneider, Roma.
Ling, R. (1996) ”Villae rusticae at Boscoreale,” (review article) JRA 9, 344-350.
Oettel, A. (1996) Fundkontexte römischer Vesuvvillen im Gebiet um Pompeji. Die Grabungen von 1894-1908, Verlag Philipp von Zabern, Mainz.
– Kokoaa tiedot 21 Pompejin ympäristöstä vuosina 1894-1908 esiin kaivetun huvilan löydöistä ja pyrkii tämän perusteella luomaan yleiskuvan alueen villakulttuurista.
Russo, M. (1997) Sorrento. Archeologia tra l’Hotel Vittoria e Capo Circe. Scavi e rinvenimenti dal Settecento a oggi, Sorrento.
– Arvosteluista ks. U. Pappalardo, RivStuPom 8 (1997-98), 192-194.
Cicirelli, C. (1998) ”Comune di Terzigno – Località Boccia al Mauro”, RivStuPom 8 (1997-98), 175-179.
– Raportti huvilan kaivauksista, joista löytynyt harvinaisia toisen tyylin maalauksia sekä todisteita luultavimmin hieman ennen vuoden 79 purkausta tapahtuneesta huvilan tyhjentämisestä.
Senatore, F. (a cura di) (1998) Pompei, il Sarno e la penisola Sorrentina. Atti del primo ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia, Pompei, Istituto ”B. Longo”, aprile-giugno 1997, Edizioni Rufus, Pompei.
– Sisältää 5 lähinnä Pompejin ympäristöä käsittelevää artikkelia, joista mainittakoon erityisesti F. Senatore, ”’Ager Pompeianus’: viticoltura e territorio nella piana del Sarno nel I sec. d.C.”, 135-166, joka korjaa Jongmanin 1988 viininviljelyn merkitystä vähättelevää tulkintaa Pompejin ja sen ympäristön taloudessa.
Stefani, G. (1998) ”Boscoreale: la Villa di Asellius e le sue pitture”, RivStuPom 9, 41-62.
Barbet, A. & Miniero, P. (a cura di) (1999) La villa San Marco a Stabia, vols. 1-3 (Collection du Centre Jean Bérard, 18; Collection de l’École française, 258; Soprintendenza archeologica di Pompei), Napoli-Roma-Pompei.
– Laaja ja perusteellisesti dokumentoitu julkaisu, joka on tärkeä erityisesti huvilan III ja IV tyylin maalausten kannalta, sisältää myös huvilan lattiamosaiikkien luettelon (ss. 79-84) ja seinämosaiikkien luettelon (ss. 85-93).
Guzzo, P.G. (1999) ”La Villa dei Papiri: fasti passati, novità recenti”, CronErc 29, 39-51.
AA.VV. (2000) La riscoperta di Stabiae. L’avventura archeologica di Libero D’Orsi, ed. Eidos, Castellammare di Stabia.
Cicirelli, C. (2000) ”Il complesso di pavimenti di II stile dalla villa 6 di Terzigno”, AttiAISCOM, 267-278.
Senatore, F. (a cura di) (2001) Pompei tra Sorrento e Sarno. Atti del terzo e quarto ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia. Pompei, gennaio 1999 – maggio 2000, Bardi Editore, Roma.
Senatore, F. (2001) “La lega nucerina”, Senatore, F. (a cura di) (2001) Pompei tra Sorrento e Sarno. Atti del terzo e quarto ciclo di conferenze di geologia, storia e archeologia. Pompei, gennaio 1999 – maggio 2000, Bardi Editore, Roma, 185-249.
– Esittää varauksia Belochin päättelemän “Nucerian liigan” olemassaolosta, jonka federalistisesta toiminnasta ei katso olevan pitäviä todisteita. Vaikka Nucerialla olisikin ollut jonkinlainen hegemonia-asema, se murentui liittolaissodan aikana.
Savino, E. (cds.) ”Appunti per una storia della popolazione della Campania dalla guerra annibalica all’età augustea”, AION (cds.)
Lisää viitteitä mm. Varone 2000, 63-64 (ylempänä kohta 2.3.); Boscorealen nk. Fannius Synistorin huvilan cubiculumin II tyylin maalauksista ks. yllä Pompejin osalta kohdasta 19.5. Lehmann 1953 ja huvilan nk. suuren oecuksen II tyylin maalauksista yllä kohdasta 19.5. Fuchs 1998; Boscotrecasen huvilan III tyylin maalauksista ks. yllä kohdasta 19.6. Blanckenhagen & Alexander 1990; Oplontiksen huvilan III tyylin maalauksista ibid., Clarke 1987; Campo Varanon huvilan seinämaalauksista ks. yllä kohdasta 19.19. Allroggen-Bedel 1976. Herculaneumin nk. Papyrusten huvilasta (Villa dei Papiri) ks. yllä kohdasta 15 Wojcik 1986.