Kenttätyöt 2003

Projektin ensimmäinen kuukauden mittainen kenttäkausi toteutettiin toukokuussa 2003 ja työhön osallistui 18 henkilöä. Kauden aikana tehtiin 12 huoneen (1-9, 13, 15, 17) rakennusarkeologinen dokumentaatio lattioiden puhdistuksineen ja lisäksi kaivettiin kaksi pientä kaivausaluetta (AA huoneessa 2 ja AB huoneessa 17). Maalauksia dokumentoitiin atriumin ympärillä olevissa huoneissa.

Keskeisenä alueena oli Marcus Lucretiuksen talon länsiosa Pompejin pohjois-eteläsuuntaisen pääkadun, Via Stabianan puolella. Tämä osa talosta oli sen kaikkein julkisin puoli ja kaikki huoneet oli ryhmitelty ison hallin alei atriumin (huone 2) ympärille. Alueella sijaitsi sisäänkäynnin (huone 1) ohella pieniä asuinhuoneita (huoneet 4-7) sekä upeasti koristeltuja edustustiloja (huoneet 2, 8, 9, 15, 16). Sisäänkäynnin vieressä oli myös pieni varastohuone (huone 3), jonka länsipäässä sijainneen portaikon kautta pääsi yläkertaan.  Atriumin alueelta pääsi puutarhan ympäristöön kapean käytävän ja matalan portaikon (huone 17) kautta. Yhteys atriumin pohjoispuolella sijaitsevalle keittiön alueelle kulki huoneen 9 kautta.

Rakennusarkeologiset tulokset jäivät melko vähäisiksi, sillä useimpien dokumentoitujen huoneiden seinien rakenteet ovat maalausten laastien peitossa, jolloin niiden rakennushistoriasta ei voi juurikaan tehdä päätelmiä. Myös useimpien huoneiden lattiat työn alla olleella alueella ovat hyvin säilyneitä, joten kaivauksiakaan ei ollut mahdollista tehdä kovin monessa huoneessa. Saatoimme kuitenkin todeta, että talon länsiosa on rakennettu lähestulkoon kokonaan uudelleen varsin myöhäisessä vaiheessa, mahdollisesti liittyen vuoden 62 jKr. suuren maanjäristyksen aiheuttamiin tuhoihin. Aikaisemmat käsitykset rakennustöistä juuri ennen Pompejin tuhoa 79 jKr. saivat edelleen vahvistusta, sillä saatoimme atriumin kaivauksissa todeta sen keskellä sijainneen vesialtaan eli impluviumin todella olleen aivan kokonaan purettuna.

Talon aikaisemmista vaiheista saatiin jonkin verran tietoa atriumin lattian puhdistuksesta sekä kaivauksista. Alueen lattiapinnat ovat olleet melko kauan samalla tasolla, sillä atriumin lounaisosasta löytyi aikaisemman vesialtaan ja -säiliön jäänteet hyvin läheltä säilynyttä lattiapintaa. Vesialtaan paikka ja suuntaus poikkeaa myös nykyisten seinien paikoista ja suunnista eli ilmeisesti aikaisempi atrium on ollut eri kokoinen ja hiukan eri suuntaan verrattuna nykyiseen. Atriumista ja huoneesta 4 oli aiemmin päässyt länsipuolella sijaitsevaan taloon IX 3,6. Nämä ovet oli tukittu mahdollisesti liittyen viimeisen vaiheen uudelleenrakentamiseen.

Samalla löydettiin myös runsaasti erilaisia vesikanavia, joista osan käyttötarkoitus on vielä avoin. Osa oli selkeästi viemäreitä, jotka kulkivat talon lattioiden alla keräten ylimääräisen kosteuden ja kuljettaen sen kadulle. Osa on voitu tehdä, jotta kadulta atriumin halki kohti puutarhaa kulkeneet lyijyiset vesiputket saatiin lattian alle.

Kenttätyöt 2004

Syyskuussa 2004 toteutettuun kenttäkauteen osallistui yhteensä 20 henkilöä. Kauden aikana tehtiin 12 huoneen (10-14, 18-24) rakennusarkeologinen dokumentaatio sekä kaivettiin neljä kaivausaluetta keittiön ja puutarhan alueilla (BA huonessa 14, BB huoneessa 12, BC ja BD huoneessa 18 eli puutarhassa). Maalausten dokumentaatio atriumin alueella jatkui edelleen.

Arkeologiset työt keskittyivät kahdelle alueelle: toisaalta talon pohjoispuolella sijaitsevan keittiön alueeseen (huoneet 10-14) sekä talon keskellä sijaitsevan puutarhan ympärille (huoneet 18-25). Keittiön alueen huoneet toimivat huolto- ja palvelusväen tiloina, sillä siellä sijaitsee keittiö (huone 14), useamman henkilön käyttöön tarkoitettu käymälä (huone 13) sekä mahdollinen varastotila (huone 12). Huone 12 oli myös valokuilu eli sitä ei ollut katettu kokonaan ja sen kautta muihin huoneisiin saatiin valoa ja ilmaa. Kaikkiin keittiön alueen huoneisiin pääsi kapean käytävän (huone 11) kautta, josta oli yhteys myös atriumin alueen huoneisiin.

Puutarhan ympäristön huoneet ovat luonteeltaan enemmän edustustiloja, mutta hieman yksityisempiä kuin atriumin ympärillä olevat huoneet. Puutarhan alue on atriumia korkeammalla ja sinne pääsi vain matalan portaikon kautta (huone 17). Puutarhan pohoispuolella oli kaksi pientä huonetta (19-20), joista molemmista avautui näkymä puutarhaan. Puutarhan itäpuolella oli pylväskäytävä ja kolme huonetta: suuri edustustila (huone 21), pieni asuinhuone (22) sekä yhden henkilön käymälä (huone 23). Eteläreunalla oli suuri ruokasali (huone 25) sekä portaikko kellariin (huone 24).

Keittiön alueella saatettiin todeta ainakin kolme päävaihetta. Vanhinta vaihetta edusti huoneen 12 itäseinän alta löydetty jätekuoppa, jonka ajoitus on keramiikan perusteella 300- tai 200-luvulla eKr. Keittiön kaivauksissa löytyi vanhan vesisäiliön suuaukko huoneen 11 oven edestä. Toisessa vaiheessa huoneessa oli ehkä jotain tuontatotoimintaa, johon vaadittiin paljon vettä. Vanha veisäiliö hylättiin ja tilalle kaivettiin uusi ja isompi säiliö. Lattiapinnasta löytyi lisäksi jälkiä altaista. Viimeisimmässä vaiheessaan alue muutettiin keittiöksi, käymäläksi sekä varastohuoneeksi. Tähän vaiheeseen saattaa liittyä myös huoneen 12 lattian alle kaivettu, rakennusjätteellä täytetty kuoppa.

Myös puutarhan alueella saatettiin todeta useita rakennusvaiheita. Ilmeisesti alue on ollut puutarhana kohtalaisen kauan, sillä sen sisältä ei löytynyt lattiapintoja. Sen sijaan avointa puutarha-aluetta reunustaneita sadevesikouruja löytyi kolmesta eri vaiheesta. Kaikki kourut liittyvät kuitenkin viimeisiin rakennusvaiheisiin muiden rakenteiden perusteella. Kauden merkittävin löytö oli hyvin vanha, ehkä jopa 500-luvulle eKr. ajoittuva seinä, joka osoittaa alueen asutuksen aiempaa ajateltua vanhempaa ikää.

Kenttätyöt 2005

Vuoden 2005 kenttäkausi sijoittui jälleen toukokuuhun ja siihen osallistui tähän mennessä suurin määrä henkilöitä. Mukana oli projektin omia tutkijoita sekä yhteistyökumppani EVTEK Muotoiluinstituutin puolesta miltei saman verran opiskelijoita ja opettajia.

Työt keskittyivät talon itä- ja pohjoisosaan. Talon pohjoisosassa tehtiin rakennusarkeologinen analyysi huoneista 26-34 sekä kaivettiin kolmella alueella. Valmiiksi saatiin yhteensä 10 huonetta ja samalla Marcus Lucretiuksen talon dokumentaatio ja kaivaukset saatiin päätökseen. Puutarhan (huone 18) kaivauksia jatkettiin laajentamalla vuoden 2004 alueita (BC ja BD) ja samalla viimeisteltiin alueen rakenteiden dokumentaatio. Muut kaivaukset tehtiin talon pohjoisosassa (CA huoneessa 29, CB huoneissa 26-27 ja CC huoneessa 31). Kauden aikana tutkittiin myös ensimmäiset Marcus Lucretiuksen talon ulkopuoliset tilat, sillä työt aloitettiin korttelin pohjoispuolella sijaitsevassa pienessä asuintalossa IX 3,25, jossa työskenneltiin kolmessa huoneessa. Maalausten dokumentaatio atriumin ympäristössä jatkui edelleen.

Puutarhan alueella jatkettiin siis siitä mihin vuonna 2004 jäätiin. Etelälaidalla laajennettiin kaivausaluetta, josta aiemmin oli löytynyt tähän mennessä vanhin rakenne eli mahdollisesti jopa 500-luvulle eKr. ajoittuva seinä. Siitä on säilynyt noin 1,5 metrin pituinen ja puolen metrin korkuinen osa muiden rakenteiden alla. Seinä koostuu kahdesta kerroksesta suorakaiteen muotoisia pappamonte-tuffin kappaleita ja se on hyvin samankaltainen kuin muut samaan aikaan ajoitetut seinät Pompejissa. Seinän vieressä olleista maakerroksista löytyi runsaasti 500-luvun eKr. keramiikkaa, mikä vahvistaa seinän varhaista ajoitusta. Myös puutarhan pohjoipuolella aloitettua kaivausaluetta BC laajennttiin. Sieltä kaivettiin kaksi suurta, jopa kolmen metrin syvyyteen ulottunutta rakennusjätteellä täytettyä kuoppaa puutarhan keskiosan suihkulähteen ja vesialtaan alta. Kuopista kaivettiin esiin tuhansia ensimmäisen ja toisen tyylien maalausten kappaleita. Isojen kuoppien lisäksi löytyi ainakin kaksi pienempää, lähinnä keramiikkaa sisältänyttä kuoppaa: pohjoispuoleta löytynyt kuoppa sisälsi runsaasti keraamisia öljylamppuja ja eteläisen kuopan reuna oli osin tuhoutunut kun huoneen 16 seiniä rakennettiin viimeisessä vaiheessa uudelleen.

EVTEKin tutkijat keskittyivät maalausfragmenttien tutkimukseen. Maalauksissa käytettyjä pigmenttejä analysoidaan kemiallisesti sekä muin menetelmin. Fragmenteista pyritään rekonstruoimaan seinämaalauksen muoto käyttämällä avuksi kappaleista otettuja digitaalisia kuvia ja tietokonetta. Lopuksi varsinaiset laastikappaleet kootaan yhteen. Molempiin työvaiheisiin EVTEK pyrki kehittämään uusia menetelmiä.

Talon pohjoisosa (IX 3,24)oli luultavasti aluksi itsenäinen asuintalo, jonka pohjakaava oli ns. sivuhuoneeton atriumtalo eli julkisivussa sisäänkäynti (huone 28) sekä kaksi huonetta (30 ja 31) sen sivuilla. Näitä seurasi kapea ja pitkä halli (”atrium”, huone 29), jonka jälkeen oli kaksi asuinhuonetta (32 ja 33) sekä kapea käytävä länsipuolella (huone 34). Talon takaosassa on saattanut olla puutarha tai muita huoneita (huoneet 26 ja 27). Talon julkisivu oli rakennettu massiivisista kalkkikiviharkoista, mikä usein viittaa varhaiseen rakentamisaikaan. Kolme kaivausaluetta sijoitettiin talon alueelle. Alueen CB (huoneet 26 ja 27) tavoitteena oli tutkia voitaisiinko löytä jälkiä talon 24 ja 5 välillä luultavasti sijainneesta seinästä. Atriumin (huone 29) kaivauksissa pyrittiin löytämään aikaisempia lattiapintoja, sillä julkisivusta matalalta löytynyt tukittu ikkuna viittasi lattiatasojen nostamiseen. Alue CC kaivettiin atriumin ja huoneen 31 välille ja sillä toivottiin saatavan huoneen kalkkikiviseinille ajoitus.

Talojen välistä seinälinjaa ei pystytty löytämään alueelta CB, sillä monet muut rakenteet, mm. kaksi viemäriputkea puutarhasta kohti pohjoista katua estivät kaivauksen jatkamisen syvemmäksi. Lisäksi pieni jätekuoppa oli tuhonnut mahdollisia aikaisempia kerrostumia ja rakenteita. Kuopan eteläosasta löytyi kuitenkin kaksi päällekkäistä laastilattiapintaa läheltä viimeisen vaiheen lattiatasoa. Nämä samat lattiat ja jopa niiden välillä ollut maakerros löydettiin myös alueelta CA. Sieltä löytyi vielä kolmas lattiataso tähän samaan jatkumoon. Lattiat oli tehty mahdollisen hylätyn ja maalla täytetyn vesisäiliön päälle. Maakerroksista löytyi vain hyvin vähän ajoittavia löytöjä, joten lattioiden rakentamisen alku voidaan ajoittaa  vain melko epämääräisesti 1. vuosisadalle eKr. Lattioiden välisistä maakerroksista ei löytynyt mitään ajoittavaa, joten ajoitus jääneekin epämääräiseksi. Myöhemmin lattioiden läpi oli kaivettu pieni jätekuoppa, jonka sisältö viittasi viimeisen vaiheen rakennustöihin. Samoja ensimmäisen tyylin maalausten kappalaieta löytyi myös puutarhan kaivauksista sekä alueen CA vieressä sijaitsevien vanhojen altaiden taytekerroksista.

Alue CC kaivettiin huoneiden 29 ja 31 väliseen oviaukkoon. Sieltä löytyi täytemaakerroksia sekä pois kaivetun kynnyskiven jättämä aukko. Pieni rahakätkö löytyi itäseinän viereltä ja alustavat analyysit viittaavat rahojen varhaiseen ajoitukseen.

Kaikilta Marcus Lucretiuksen talon kaivausalueilta löytyi vain 50-60 cm paksuiset kulttuurikerrokset ennen kuin vastaan tulivat puhtaa vulkaaniset kerrokset. Vain erikseen kaivetut kuopat ulottuivat syvälle maaperään. Paksuja täytemaakerroksia ei löytynyt. Suurin osa löydetystä esineistöstä ajottui 1. vuosisadalle eKr. tai myöhemmäksi.

Kenttätyöt 2006

Pompeji-projektin viides kenttäkausi alkoi huhtikuun alussa, kun Pompejiin saapuivat Laura Nissinen, Sanna Aho ja Heini Ynnilä käsittelemään kaivausten löytöjä Ria Bergin johdolla. Pääryhmä saapui paikalle heti vapun jälkeen tiistaina 2.5. ja työt aloitettiin keskiviikkona 3.5.

Viikko 1

Ensimmäisen viikon aikana korttelimme pohjoispuolella sijaitsevan kadun pinta puhdistettiin, jotta sinne sijoitettavat kaivauspaikat olisi helpompi määritellä. Puhdistuksen yhteydessä kadun pinnalta löytyi jonkin verran keramiikkaa. Samoin työt aloitettiin saman kadun varrella sijaitsevassa talossa 25, jonka tutkimukset on tarkoitus saada loppuun tänä vuonna.

Kaivausten lisäksi seinämaalausten tutkimus jatkuu Marcus Lucretiuksen talossa ja korttelin mittauksia jatkettiin puolestaan sen koillisnurkassa ja etelälaidalla taloissa 17 ja 18. Valokuvaus keskittyy tänä vuonna arkeologisen dokumentoinnin lisäksi löytöjen kuvaamiseen ja työ saatiin hyvään vauhtiin jo ensimmäisellä viikolla.

Ryhmämme kanssa samaan aikaan Pompejissa työskentelevät ruotsalainen ja hollantilais-saksalainen tutkimusryhmä. Ensimmäisen viikon aikana vierailimme jo molempien luona ihailemassa ruotsalaisten amforalöytöjä ja kuulemassa saksalaisten stereokuvausten ja mittausten tuloksia. Varsinkin hollantilais-saksalaisen ryhmän tutkimus on meidän kannaltamme mielenkiintoinen, sillä he tutkivat heti korttelimme pohjoispuolella sijaitsevaa Keskuskylpylää. Vastaavasti he ovat hyvin kiinnostuneita tämänvuotisesta katututkimuksestamme.

Viikon aikana saimme myös hyviä uutisia Suomesta, sillä työryhmämme jäsen Lotta Laiho-Oliviero synnytti tyttären. Onnea Lotta ja Claudio!

Viikko 2

Insulan pohjoispuolella sijaitsevalla kadulla alettiin kaivaa ja löydettiin yllättäen ennestään koskemattomia kerroksia. Ensimmäistä kertaa tutkimuksemme aikana olemme siis löytäneet kaivamattoman vuoden 79 jKr. kerroksen!

Lisäksi ryhdyttiin dokumentoimaan korttelin luoteisnurkan rakennusta, josta jo onnistuttiin löytämään lattiatasoja ja osittain jopa selvittämään lattiapintojen nostamisen syitä.
Maanantaina 8.5. Pasi Kaarto ja Ale Torkkel EVTEKistä saapuivat paikalle työstämään talosta tehtyä 3D-mallia. Lisäksi he keräävät lisämateriaalia ja ideoita kesällä EVTEKissä järjestettävälle kurssille, jonka aikana mallin työstämistä jatketaan ja siihen lisätään erilaisia rekonstruktiovaihtoehtoja ja mahdollisesti jopa puutarhan patsaiden mallit.

Kartoitusryhmän – Nina Heiska ja Otso Manninen – työ jatkui torstaihin asti takymetrimittausten ja fotogrammetristen kuvausten parissa. Torstaina takymetri meni rikki, joten ensi viikolla koetamme hankkia jostain varakojeen mittausten jatkamiseksi.
Keskellä viikkoa työtämme vaivasivat myös sateet, jotka keskeyttivät työskentelymme puoleksi päiväksi. Sateiden jälkeen lämpötilakin alkoi vihdoin nousta ja viikonlopuksi luvattiin peräti 25 astetta! Tämä on siinäkin mielessä hyvä uutinen, että paikalliset asuntomme alkavat ehkä myös lämmetä. Tällä hetkellä ulkona on mukavampaa ja lämpimämpää työskennellä kuin sisällä.

Viikko 3

Kolmannella viikolla työt jatkuivat normaalisti. Korttelin pohjoispuolella avattu kuoppa saatiin melkein valmiiksi ja uusi kuoppa avattiin saman kadun länsipäässä. Kuoppien kaivamisen lisäksi rakenteiden dokumentoiminen jatkui taloissa 1-2 ja 25.

Takymetrin hajottua edellisellä viikolla vuokrasimme muutamaksi päiväksi vastaavan laitteen Napolista. Mittauslaitteen puuttuminen muutamankin päivän hidastaa kaivausten dokumentointia, joten tästä syystä tarvitsimme korvaavan laitteen tilalle nopeasti.

Löytöjen kuvaus on edistynyt huimaa vauhtia. Näillä näkymin valtaosa löydöistämme saadaan kuvattua toukokuun aikana.

Åsa Ringbomin (Åbo Akademi) ryhmä (Åsan lisäksi Alf Lindroos ja Pia Sonck) kävi paikalla ottamassa näytteitä muurilaastista ajoitusta varten. Näytteistä saataneen tuloksia loppuvuodesta.

James Andrews aloitti korttelin ylempien kerrosten rakenteiden dokumentoimisen ja tutkimisen. Hän on juuri väittelemässä oleva englantilainen klassillinen arkeologi, jonka väitöskirja käsittelee lähistöllä sijaitsevan Herculaneumin kaupungin talojen ylempiä kerroksia.

Perjantaina pääsimme ensimmäistä kertaa näkemään Marcus Lucretiuksen talosta löytyneet veistokset, joita säilytetään Pompejin löytövarastossa. Suurin osa veistoksista on onneksi tallella ja ne pyritään nyt tutkimaan ja mallintamaan.

Tuloksia

Arkeologiset tutkimukset Marcus Lucretiuksen talon ulkopuolella aloitettiin jo kaudella 2005, mutta toden teolla niihin päästiin käsiksi vuonna 2006. Kohteena oli kaksi taloa korttelin pohjoislaidalla eli IX 3,25 ja IX 3,1-2. Talo IX 3,25 on pieni asuintalo, jonka pohjakaava on sivuhuoneeton atriumtalo eli siinä on julkisivussa sisäänkäynti (huone 134) ja sen ympärillä kaksi pientä huonetta (135 ja 137). Keskellä oli atriumin tapainen halli (huone 136) ja takana iso tila (huone 138), joka vanhojen karttojen perusteella oli jaettu ainakin kahteen osaan, joista ei maan pinnalle näkynyt juuri mitään. Talon fasadi ja osa sisäseinistä oli rakennettu kalkkikivestä pystysuorien pylväiden ympärille, mikä viittaa varhaiseen ajoitukseen. Julkisivun huoneista löydettiin laastilattiat ja huoneen 135 näkymättömissä ollut itäseinä, mutta ei varmaa oviaukkoa mihinkään suuntaan. Huoneen 137 sokkelin maalauskoristelu oli melko hyvin säilynyt ja se saatettiin dokumentoida.

Atriumista löydettiin ainakin kaksi lattiapintaa sekä miltei kokonaan tuhottu seinä lounaisreunassa. Seinän yhteyteen tehtiin pieni kaivausalue, DC. Lopuksi saatettiin todeta että nykyinen atriumin ja takaosan välinen seinä oli hyvin myöhäinen ja aikaisemmin ainakin länsipuolella oli ollut maalauksin koristelu huone. Takaosa etelään ja Marcus Lucretiuksen talon suuntaan oli ollut luultavasti paljon nykyistä kapeampi. Atriumin kaakkoisnurkassa oli vesisäiliö, jonne kerättiin katolta sadevettä kuten sinne johtanut pystysuora saviputki seinässä osoittaa. Takaosa on voinut olla osin katoton koska laastilattioista ei löytynyt jälkiä. Itäreuna on luultavasti ollut katettu, sillä sieltä löytyi kattoa tukeneiden pylväiden perustukset sekä katon alla ollut käymälä.

Rakennusten tutkimusten lisäksi kaivettiin kaksi aluetta (DA ja DB) korttelin pohjoispuolen kadulla. DA sijoitettiin talon IX 3,24 julkisivun viereen ja toiveena oli saada ajoitus julkisivulle. Db sen sijaan sijoitettiin kadun länsipäähän talon IX 3,1-2 pohjoispuolella. Talon IX 3,24 kalkkikivifasadin perustusoja oli säilynyt katukerrosten alla koskemattomana ja keramiikan perusteella se on rakennettu 200-100-lukujen vaihteessa eKr. Vuonna 2005 talon sisällä kaivetut alueet viittaavat myös samanaikaiseen asutukseen. Viimeisen vaiheen rakennusjätettä sisältänyt kuoppa oli kaivettu kadun alle ja jäi osin kadun päälle rakennetun keskuskylpylän seinien alle. Kadun länsipään kaivausalueelta löytyi useita melko pieniä jätekuoppia, jotka oli kaivettu toistensa sisään. Lisäksi julkisivun vierestä löytyi talon IX 3,12-2 yläkerrassa sijainneen käymälän likakaivo. Kuopat oli kaivettu vulkaanisiin kerroksiin, joista yksi on yhdistetty pronssikautiseen asutukseen ja se päätettiin kaivaa sekä seuloa mahdollisten esihistoriallisten löytöjen talteensaamiseksi. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt. Katu oli ilmeisesti aina ollut maapohjainen eikä sitä ollut päällystetty muilta kaduilta löytyvällä basalttikivellä. Jalkakäytävät sen sijaan oli päällytetty laastilla ja reunustettu kivillä.

Talossa IX 3,1-2 tutkittiin kolme huonetta, joiden kuvaukset löytyvät kenttäkauden 2009 yhteydestä.