Tervehdys fukseille!

Ykkönen on eteenpäinmenevän opiskelijan numero!
— Eräs vanhempi fyysikan opiskelija

Fuksivuosi on hyvin kumma vuosi jokaiselle meistä. Siirtymä koululaisesta opiskelijaksi kulkee kivisen reitin kautta ja siihen tottuminen kestää jokaiselta fyysikonalulta noin N kuukautta. Joillekin itseopiskelu ja oman fyysisen olemuksensa kumpulaan raahaaminen joka aamu onnistuu luontaisesti, kun taas joillain oma psyyke kaipaa takaisin aikaan, jolloin äiti pakotti tekemään läksyt ja lintsaamisesta sai jälkkää.

Kuitenkin tämän mainitun N:n kuukauden jälkeen yliopistomaailma vie voiton (ainakin yleensä) tästä muutoskammoisesta asenteesta ja tottuu siihen, että enää ei opiskella sen takia, että olisi pakko, vaan sen takia, että opiskelu on itsessään arvokasta. Opiskelusta tulee siis ns. itseisarvo.

Fysikaaliset tieteet eivät vaadi sitä, että muistaisi π:n ensimmäiset sata desimaalia ulkoa, tai että pystyisi suorittamaan ”triviaaleja” integraaleja päässä. Jokainen teistä pystyy varmasti ymmärtämään tarpeeksi fysiikkaa oikealla työmäärälllä, olettehan te jo täällä.

Eli ei siis kannata ahdistua, vaikka muut ympäriltä tuntuvat ”älyävän” aikaisemmin mistä yliopistossa on kyse. Omassa tapauksessani N ≈ 10.

Ilmo Salmenperä
Meridiaanin fuksivastaava 2015

Tervetuloa opiskelijaksi fysiikan laitokseen

Kaikkein ensimmäiseksi haluan onnitella sinua erinomaisesta opinahjon valinnasta. Olet ehkä huomannut viime viikkojen uutisista, että Helsingin yliopisto on kivunnut ylöspäin nk. Shanghain listalla sijalle 67 ainoana suomalaisena yliopistona 300 parhaan yliopiston joukossa maailmassa. Listalla on kaikkiaan 17000 yliopistoa, joten 4 promillen suuruiseen parhaaseen A-ryhmään tässä kuulutaan. Fysiikassa olemme parhaiden 101–150 haarukassa eikä silläkään listalla näy 200 ensimmäisen joukossa muita suomalaisia yliopistoja.

Mistä tämä menestys johtuu ja mitä hyötyä siitä on juuri sinulle? Kaiken taustalla on vahva ja laaja-alainen panostus tieteelliseen perustutkimukseen. Tälle perustalle kykenemme tarjoamaan sinulle korkeatasoista opetusta peruskursseista syventäviin opintoihin. Olemme viimeisten vuosien aikana tehneet paljon työtä opetuksemme kehittämiseksi ja oppimisen tehostamiseksi. Tämä työ ei tule koskaan valmiiksi ja toivottavasti valmistuessasi 5 vuoden kuluttua maisteriksi huomaat, että jälleen on menty eteenpäin. Opintojesi edetessä sinulla on runsaasti valinnanvaraa perehtyä syvällisesti maailmankaikkeuden rakenteeseen alkeishiukkasista galakseihin ja kosmologiaan, tähtiin ja avaruuteen, uusiin materiaaleihin, ilmakehän pienhiukkasiin, meteorologiaan, ilmastonmuutokseen, biologiseen ja lääketieteelliseen fysiikkaan, meriin ja maaperään. Voit myös kouluttautua fysiikan opettajaksi ja ryhtyä viemään ilosanomaa seuraaville sukupolville. Kaikilla näillä aloilla tarvitaan syvällistä fysiikan osaamista ja se on meidän vahvuutemme fysiikan laitoksella.

Siirtyminen lukiosta yliopistoon ei ole aivan pieni harppaus. Peruskurssien parissa hikoilemisen ohessa ensimmäisen opiskeluvuoden tärkein asia on oppia opiskelemaan. Koska olet päässyt meille opiskelemaan, kuulut joukkoon, joka on pärjännyt lukion matematiikassa ja fysiikassa todennäköisesti aika vähällä työllä. Se asia ainakin tulee muuttumaan. Akateeminen vapaus ja se, että luentotunteja on viikossa vähemmän kuin oppitunteja lukiossa, voi antaa virheellisen kuvan opiskelusta. Yliopistossa iso osa työstä on itsenäistä asioihin perehtymistä, meidän tapauksessamme erityisesti puurtamista jatkuvasti uusien kotitehtävien äärellä.

Opiskelun itsenäisyys ja vapaus eivät kuitenkaan saa merkitä yksinäisyyttä. Sen sijaan, että lyöt päätäsi seinään vaikeiden laskuharjoitusten äärellä ankeassa opiskelijaboksissasi, tule ihmeessä kampukselle ja laskupajaan tai pohdi ongelmia opiskelijatovereidesi kanssa kahvilan pöydässä tai vaikkapa opiskelijoiden olohuoneessa. Kurssien laskuharjoitustilaisuudet ovat oiva paikka avata tehtävien solmuja koneellisen malliratkaisujen kopioinnin sijaan.

Fysiikan laitos ei kouluta suoraan erilaisiin ammatteihin, poikkeuksena ovat fysiikan opettajat ja meteorologit. Opintojesi päättyessä olet kuitenkin saanut oivat työkalut tarttua fysikaalisiin ilmiöihin liittyviin ongelmiin, analysoida niitä tietoon perustuen ja löytää niihin ratkaisuja. Ja samat ongelmanratkaisutaidot ovat erittäin hyödyllisiä monella muullakin elämän alalla. Niinpä meiltä valmistuneet fyysikot ovatkin sijoittuneet hyvin laajalle erilaisin työtehtäviin mobiilipelien suunnittelijoista yritysten johtotehtäviin ja tietenkin tutkimustehtäviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Insinöörit voivat olla ihmeellisiä, mutta eivät fyysikot ole yhtään heitä huonompia.

Fysiikan laitoksella on erittäin hienot opiskelijajärjestöt, joista tämän kirjoituksen julkaisija resonanssi on yksi. Vaikka vilkas sosiaalinen elämä onkin opiskeluvuosien toiseksi paras asia, opiskelijajärjestöt tarjoavat arvokasta vertaistukea myös arkipäivässä. Rohkeasti mukaan vaan, jokainen meistä on joskus ollut fuksi. Ja aika moni ensimmäistä kertaa omillaan suuressa kaupungissa.

Toivotan sinulle työntäyteisiä ja antoisia opiskeluvuosia seurassamme.

Hannu Koskinen
Avaruusfysiikan professori, fysiikan laitoksen johtaja