Jäätelökone

Tutkija: Minttu Rissanen

Päätin tehdä tutkimuksen kotitalouskäytössä olevista jäätelökoneista, koska omistan sellaisen ja en ollut saanut sitä toimimaan ensimmäisellä kerralla. Näinpä halusin kokeilla, mitkä ominaisuudet jäätelökoneessa vaikuttavat jäätymiseen ja onko koneissa eroja. Lisäksi mietin, vaikuttavatko koneen käyttöohjeet tulokseen millään tavalla.

Tutkimuskysymykseni olikin siis: Miten erilaisten jäätelökoneiden jäädytettävät elementit ja käyttöohjeet vaikuttavat jäätelön koostumukseen ja jäätymisen nopeuteen?

Kokeilussani käytän kolmea eri jäätelökonetta: kaksi niistä on Krups-merkkisiä, toinen uudempi malli ja yksi Phillipsin jäätelökone.
Krupsin laitteissa koneen toiminta perustuu siihen, että siinä on jäähdytysastia, jonka seiniän välissä on jäätyvää nestettä, terveydelle vaaratonta suolaliuosta Astia laitetaan pakastimeen jäätymään, jolloin astia pysyy kylmänä jäätelön valmistuksen ajan. Kone toimii sähkövirralla, laitteessa on moottori, joka pyörittää sekoittajaa hiljalleen ympäri, sekoittaen jäätelöä tarvittavan ajan. Jäätelön ollessa valmista, kone pysähtyy ja uudemmassa antaa äänimerkin asiasta.
Phillipsin koneessa jäädytettävä osa on taas pohjalevy, jossa on samaa nestettä, ja se jäädytetään ennen valmistusta. Tässä mallissa on mahdollista valita joko pehmeäjäätelö tai jäätelöasento. Pehmeä jäätelö kestää 20 minuuttia ja normaali 40 minuuttia. Tämä jäätelökone ei siis pysähdy tuotteen ollessa ”valmis”.

Lähdin toteuttamaan tutkimusta valitsemalla yhden kaikille identtisen asian: vaniljamassareseptin. Sen otin puolueettomasti valion sivuilta, jotta sitä ei olisi suunniteltu yhdellekään koneista. Reseptin löytää helposti täältä:
http://www.valio.fi/reseptit/vaniljajaatelo/

Jäätelömassaa valmistaessa tulee ottaa huomioon, että seos puuroutuu todella helposti kananmunan lisäyksen jälkeen, kuten huomasin. Se saisikin sakeutua vain hieman, ennen kuin se on syytä ottaa liedeltä pois. Suunnittelemani janakaavion aikataulu olisi muutoin pitänyt hyvin paikkansa, jättäen myös pelivaraa, mutta ensimmäisen erän mennessä pieleen, aikataulut hieman venyivät. Aikaa jäi kuitenkin hyvin tulosten arviointiin.

Kun massat olivat valmiita, kokosin jäätelökoneet, hakemalla valmiiksi pakastetut osat pakastimesta. Sitten kaadoin 1/3 osan siitä kuhunkin laitteeseen ja käynnistin laitteet. Samalla otin myös aikaa kunkin massan jäätymisnopeudesta. Valmis-kriteeriksi asetin koneen pysähtymisen, eli niiden määrittelemän valmiuden ja Phillipsin kohdalla silmämääräisen ja koostumuksen arvioinnin. Pyysin myös muita arvioimaan koostumusta ja makua maistelemalla ja tällaisen taulukon sain aikaseksi:

 

Jäätelökone Aika (min) Jäädytyselementti Koostumus Mielipiteet
Krups (uudempi) 19,38 kulho kovin ja jäätelömäisin paras, kiteitä
Krups (vanhempi) 18,59 kulho selvästi valmis hileitä mukana
Phillips 25,42 pohjalevy pehmein, jäi löysäksi liian löysä

 

Tuloksista huomataan, että jäädytettävä elementti (pohjalevy/jäähdytyskulho) on oleellinen jäätelön koostumuksen ja valmistusajan kannalta. Phillipsissä kului eniten aikaa, mutta silti jäätyminen ikään kuin pysähtyi jossain vaiheessa. Tässä myös konkreettisia esimerkkejä tuloksista:

Krups uudempi:

20140218_105848 20140218_105833

Krups vanhempi:

20140218_105347 20140218_105330

Phillips:

20140218_110802 20140218_110754

Ohjekirjoja vertaillessa, petyin ehkä hieman. Juuri näissä ohjekirjoissa ei paljon ollut eroja: Krupsin uudessa kokoamisohjeet olivat selkeimmät, muuten kaikki esivalmistelut ja muut olivat hyvin samanlaisia ja perusteellisia: kaikki jäädytyselementit tuli laittaa pakkaseen 24 tuntia aikaisemmin jäätelönvalmistusta ja massa pyydettiin viilentämään ennen jäätelökoneeseen kaatamista. Vertailuksi katsoin hieman myös oman koneeni, C3 Gelaton ohjekirjaa, joka taas oli aivan erilainen: pakastusaika oli 18 tuntia ja massan viilennyksestä ei ollut puhetta lainkaan. Lisäksi olin kokeillut ohjekirjan vaniljajäätelöä, josta ei koskaan syntynyt jäätelöä. Olisikin siis myös ollut mielenkiintoista testata, miten hyvät perusohjeet jäätelöön kussakin testini koneen ohjekirjasessa oli. Jokaisesta löytyi kuitenkin hyvältä vaikuttavat jäätelövinkit.

Tutkimuksessani olisi voinut olla enemmän vaihtelua, jos aika ja tarvikkeet olisivat riittäneet monen eri massan tekemiseen. Se olisi kuitenkin ollut tällöin vaikeasti rajattavissa, jolloin vaniljamassa hoiti kuitenkin tarkoituksensa: sen yksinkertaisuus toi koneiden erot esille. Jokaiseen jäätelöön muodostui hieman jääkidettä, mutta parhaassa tuloksessa se oli lähes huomaamatonta. Jäin myös pohtimaan, olisiko jäädytyselementtien muovipusseihin laittaminen, kuten ohjekirjoissa kehotettiin vaikuttanut parempaan lopputulokseen: itsellä kun niitä ei siellä pakastamisen aikana ollut tutkimuksessa. Mielenkiintoista oli, miten hyvin jäätelökoneet osasivat pysäyttää itsensä ollessaan valmiita. Ja varmaa on se, että jäähdytyskulho on tehokkaampi vaihtoehto. Tutkimuskysymyksen ulkopuolella huomasin, että valiolla oli taas yksi luotettava resepti: loppujen lopuksi jäätelö oli oikein hyvää ja maistuvaa ja sai monet miettimään oman jäätelön tekemistä. Kyllä meilläkin kotona saa tutkimuksen onnistumisen myötä nyt C3 ruveta pyörittämään jäätelöä joka viikko. Nykyihmiset kun ovat aina niin tehokkaita ajankäytön suhteen, niin kyllä Krupsiin näköjään kannattaa luottaa. Mainittakoon, että kone vei vähemmän tilaakin kuin Phillips. Tosin pakastimeen jäädytyslevy varmasti mahtuisi paremmin. Niin tai näin, Krups olisi minun valintani.

Tutkimus toteutettiin 18.2

Minttu Rissanen

Leave a Reply

Your email address will not be published.