HIILIHAPOTUSLAITTEELLA VALMISTETUN SOODAVEDEN VERTAILU HARTWALL NOVELLEEN

Raportti 11.2.2014, Ina & Maija

SodaStream Dynamo

Tutkimuksessa käytetty hiilihapotuslaite ja sen toimintaperiaate

Käytimme tutkimuksessamme SodaStream Dynamo -hiilihapotuslaitetta. Laitteen toiminta perustuu elintarvikehiilidioksidin lisäämiseen vesijohtoveteen, jolloin veden hiilihappopitoisuus kasvaa. Käyttämässämme SodaStream Dynamossa elintarvikehiilidioksidia sisältävä kaasupullo on sijoitettu laitteen takaosaan. Laite toimii siten, että tyhjä, muovinen hiilihapotuspullo täytetään vedellä pullossa olevaan täyttöviivaan saakka. Laitteessa olevaa kallistusvipua liu’utetaan taaksepäin ja pullo ruuvataan laitteeseen kiinni. Hiilihapotuspainiketta painetaan haluttu määrä napakasti lyhyin painalluksin. Soodaveden ollessa halutun hiilihappopitoista, kallistusvipua liu’utetaan taaksepäin ja pullo kierretään vastapäivään, jolloin pullo irtoaa laitteesta. Vesi on nyt valmista nautittavaksi. Juoman voi säilyttää myöhempää käyttöä varten jääkaapissa korkilla suljettuna. Yhdestä kaasupullosta valmistuu noin 60 litraa hiilihapotettua juomaa.

      

 

Tutkimuskysymys ja tutkimuksen toteutus

Tutkimme ja vertailimme SodaStream hiilihapotuslaitteella valmistetun soodaveden ja Hartwall Novellen eroja ja yhtäläisyyksiä, niiden koostumusta, makua ja säilyvyyttä.  Toteutamme tutkimuksen kahtena koepäivänä. Valitsimme vertailutuotteeksi Hartwall Novellen, koska se maustamaton, suolaton, lisäaineeton ja matalahiilihappoinen kivennäisvesi. Pyrimme valitsemaan vertailutuotteeksi sellaisen, mikä mahdollisimman paljon muistuttaisi vesijohtovedesta hiilihapotuslaittteella valmistetun soodaveden makua. Tutkimusvedet olivat aistinvaraisesti mitattuna saman lämpöisiä. Hartwallin mukaan veden lämpötila vaikuttaa poreiden kokoon. Mitä lämpimämpää vesi on, sitä pienemmät ovat poreet. (Niinistö 2013.)

 

Ensimmäisenä koepäivänä (5.2.2014) valmistimme soodaveden hiilihapotuslaitteella sekä suoritimme tuotteiden vertailun. Valmistimme soodaveden laitteen valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Vertailemalla totesimme, etteivät valmistajan ohjeet vastanneet matalahiilihappoisen soodaveden kriteeerejä. Kriteerien lähtökohtana pidimme Hartwall Novellen matalahiilihappoista kivennäisvettä. SodaStreamin käyttöohjeiden mukaan matalahiilihappoinen soodavesi syntyy kolmella painalluksella, haluttuun lopputulokseen tarvittiin kuitenkin 11 painallusta.  Pyrimme siihen, että vertailtavana olevat tuotteet olisivat olleet mahdollisimman samanlaisia hiilihappopitoisuudeltaan. Vertailun jälkeen jätimme tuotteet jääkaappiin säilöön seuraavaa testipäivää varten. Toisena koepäivänä (11.2.2014) tutkimme viikon jääkaapissa avattuina olleiden tuotteiden koostumusta, makua ja säilyvyyttä.

 

Tutkimuksen koehenkilöinä toimivat tutkimuksen toteuttajat Ina ja Maija, sekä sokkotestaajana Janni Vanhanen.  Arvioimme tuotteita aistinvaraisesti, hajun, maun, tunnon ja näön perusteella. Sokkotestaaja arvioi tutkimusvesiä tietämättä, mikä vesi oli kyseessä. Tiedostimme, että tutkimuksemme olisi ollut luotettavampi, mikäli koehenkilöitä olisi ollut enemmän, mutta aikataulujen puitteissa tämä ei tällä kertaa ollut mahdollista.

 

Hypoteesi

Uskoimme, että teollistettu valmistettu, eli tässä tutkimuksessa Hartwall Novelle kivennäisvesi, säilyttäisi hiilihappopitoisuuden paremmin kuin SodaStream hiilihapotuslaitteella valmistettu soodavesi. Oletimme myös, että emme saavuttaisi SodaStreamillä valmistettuun soodaveteen samanlaista suutuntumaa kuin Hartwall Novellessa.

 

Tulokset

Alla olevaan taulukkoon on koottu tutkimuksemme tulokset. Kaikkien koehenkilöinen (Ina, Maija & Janni) havainnot olivat yhteneväisiä.

	HAJU	MAKU	TUNTO	NÄKÖ
Tutkimus 1	Ei eroa	HN*:n maku poikkesi SS:stä eli vesijohtovedestä valmistetusta soodavedestä. Tuntui kuin HN:en olisi lisätty jotain	HN tuntui pehmeämmältä, SS:ssä selvästi enemmän poreilua, ja sen poreet olivat selvästi pienemmät ja kovemmat, SS:n poreet tuntuivat suussa ”hyökkääviltä”	Aluksi SS poreili voimakkaammin lasissa, mutta ero tasoittui vesien ollessa hetken aikaa laseissa
Tutkimus 2	Ei eroa	Samanlaiset makutuntumat kuin tutkimus 1:ssä, mutta varsinkin HN:n maku oli paljon laimeampi.	SS:ssä enemmän poreita ja tuntu oli selvästi ”terhakkaampaa” kuin HN:ssa, joka tuntui melko sileältä, pehmeältä ja laimentuneelta.	Aluksi SS:ssä selvästi enemmän poreilua ja poreet näyttävät suuremmilta kuin HN:ssa. Ero kuitenkin tasoittui ajan myötä.

*HN= Hartwall Novelle kivennäisvesi

** SS= SodaStream soodavesi

 

Päähuomio tuloksissa oli säilyvyydessä. SodaStreamillä valmistettu hiilihapotettu soodaveden happopitoisuus oli säilynyt parempana viikon jääkaappisäilytyksen jälkeen. Tämä oli havaittavissa heti, kun juomat kaadettiin erillisiin laseihin. SodaStreamillä valmistettu sooda vesi poreili lasissa huomattavasti voimakkaammin kuin Hartwall Novelle. Vaikka SodaStreamilläkin valmistetussa soodavedessä hiilihappipitoisuus oli laskenut, sen maku ei kuitenkaan ollut laimea, kuten Hartwall Novellesssa.

 

Pohdinta

Pyrkimyksistämme huolimatta, emme päässeet täysin samanlaiseen hiilihappopitoisuuteen SodaStremillä valmistetussa soodavedessä kuin mikä Hartwall Novellessa oli. Lisäksi Hartwall Novelleen lisätyt kaliumkarbonaatti sekä magnesiumkloridi saattavat vaikuttaa veden koostumukseen. Tutkimuksen perusteella toteamamme vesien makuero saattaa johtua siitä, että Hartwall Novelle sisältää veden ja hiilidioksidin lisäksi magnesiumkloridia sekä kaliumkarbonaattia. Makueron perusteella emme kuitenkaan osanneet nimetä makua antavia aineita. Tutkimusta ei siis voida pitää täysin luotettavana. Luotettavuuden lisäämiseksi tutkittavien vesien hiilihappopitoisuudet tulisi voida mitata, sekä niiden sisältämät ainekset tulisi olla identtiset. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä myös tutkimusjoukkoa suurentamalla, jolloin aistinvaraisesti toteutettu tutkimus olisi kattavampi. Mahdollisessa jatkotutkimuksessa tai tutkimuksen uusimisessa edellä mainitut seikat olisi hyvä ottaa paremmin huomioon.

 

Vastoin asettamaamme hypoteesia, Hartwall Novelle säilytti hiilihappopitoisuuden huonommin kuin SodaStreamillä valmistettu soodavesi.  Tutkimusvesien säilyvyyteen saattaa vaikuttaa niiden säilytyspullojen valmistusmateriaali. SodaStreamin pullon on valmistettu polypropeenistä ja sen on kestettävä veden hapottamiseen tarvittava 10 baarin paine. Oletamme, että SodaStreamerin pullomateriaali on kestävämpää kuin Hartwall Novellen PET-muovista valmistettu kierrätysmuovipullo (Hartwall).

 

 

LÄHTEET

Niinistö, M. 2013. Hiilihappo ei maistu, mutta vaikuttaa makuun. http://yle.fi/uutiset/hiilihappo_ei_maistu_mutta_vaikuttaa_makuun/6716848. Luettu 11.2.2014.

 

Hartwall. Usein kysyttyä: Mitä ovat kierrätysmuovipullot? http://www.hartwall.fi/fi/hartwall/yhteystiedot/usein-kysyttya. Luettu 11.2.2014.