Leipäkone

Leipäkone vastaan sähköuuni ja leipävuoka

Tutkimuksemme kohteena oli leipäkone ja tarkoituksenamme oli selvittää, helpottaako leipäkone leivän leivontaa ja mikä on sen sähkönkulutus tavalliseen sähkölieteen verrattuna. Toteutimme tutkimuksemme valmistamalla kaksi leipää, toisen leipäkoneella ja toisen leipävuoassa sähköuunissa. Mittasimme kumpaankin menetelmään käytetyn sähkönkulutuksen sähkönkulutusmittarilla sekä otimme aikaa, miten kauan leivän valmistukseen kuluu. Valmistimme molemmat leivät saman ohjeen mukaisesti, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia.

OBH Nordica Breadmaker Inox

Laite koostuu kahdesta osasta, rungosta ja kahvallisesta, erikseen irtoavasta vuoasta. Kansiosassa on kurkistusikkuna, josta voi seurata laitteen toimintavaiheita. Vuoka on tarttumattomaksi pinnoitettu, mikä helpottaa puhdistustoimenpiteitä. Laitteella voi valmistaa 750 gramman tai 900 gramman kokoisia leipiä. Arvokilven mukaan teho on 600 W.

Laitteen näyttö koostuu kuudesta painikkeesta. Menu -painikkeesta valitaan ohjelma, joita koneeseen on ohjelmoitu 12 kappaletta. Niistä 8 on tarkoitettu leivän leivontaan ja loput pullaa, pelkkää taikinan tekoa, hilloa tai lisäpaistoa varten.  Start / Stop -painike käynnistää tai pysäyttää valitun ohjelman. Crust -painikkeella voi määrittää paistoasteen tummuuden (light, medium ja dark) ja Gram – painikkeella leivän koon (750 g tai 900 g). Lisäksi koelaudassa on ”+” ja ”– ”-painikkeet, joilla voidaan määrittää ajastimelle aikaa 10 minuutin tarkkuudella.

leipäkoneleipäkonekuva

Tutkimusta varten valmistettiin leipäkoneen ohjekirjan 750 gramman kuitupitoinen hiivaleipä. Tekeminen aloitettiin klo 10.15. Koneen kansi avattiin ja irrotettiin vuoka koneesta kääntämällä sitä vastapäivään. Ennen kuin vuokaan lisättiin aineksia, kiinnitettiin sen pohjalle irrallinen sekoitin. Ohjeiden mukaan oli tärkeää lisätä ainekset vuokaan luetellussa järjestyksessä. Leivonnassa neste piti sijoittaa ensimmäisenä vuoan pohjalle ja hiiva viimeisenä kaikkein päällimmäiseksi. Nestettä ei tarvinnut esilämmittää, mutta tuore hiiva piti murentaa. Kun kaikki ainekset olivat vuoassa, suljettiin kansi, valittiin käytettävä ohjelma ja käynnistettiin kone klo 10.30. Näyttöön ilmestyi tällöin aika, joka kertoi, kuinka kauan valmistus tulee kestämään. Kello 13.30 merkkiääni ilmoitti ajan kuluneen ja näyttöön tuli lukema ”0:00”. Tämän jälkeen vuoka nostettiin patalappujen avulla koneesta ja annettiin jäähtyä 10–15 minuuttia ennen kumoamista. Kumoamisen jälkeen leivän pohjasta tuli irrottaa taikinan sisään jäänyt sekoitin. Tutkimusta varten leipäkoneeseen oli liitetty energiankulutusmittarin, jonka avulla mitattiin koko prosessiin kuluneen sähköä 0,30 kWh.

Vuokaleivän valmistus sähköuunissa

Vertaillaksemme leipäkoneen leipää vastaaviin leipiin, valmistimme vuokaleivän sähköuunissa saman ohjeen mukaan kuin leipäkoneenkin leivän. Kaikki aineet mitattiin kulhoon ja sekoitettiin haarukkavatkaimella. Taikinaa ei vaivattu samalla tavalla jaksoittain, kuten leipäkoneessa, vaan ensimmäisen vaivauksen jälkeen taikina kaadettiin öljyllä voideltuun leipävuokaan kohoamaan. Vuoassa taikinan annettiin kohota noin 45 min, minkä jälkeen se laitettiin 200°C uuniin puoleksi tunniksi. Paiston jälkeen leipä kumottiin vuoasta samalle alustalle kuin leipäkoneenkin leipä, ja annettiin jäähtyä. Aikaa vuokaleivän valmistamiseen meni noin puolitoista tuntia, johon liittyi aktiivista työskentelyä noin puoli tuntia. Sähköä vuokaleivän valmistamiseen kului 0,47kWh.

aloitustaikina vuoassa

Tutkimustulokset ja arviointi

Molempien leipien valmistus onnistui hyvin. Pyrimme siihen, että molemmat leivät valmistuisivat yhtä aikaa, mutta pääsimme aloittamaan vuokaleivän valmistuksen kymmenen minuuttia myöhässä ja kokonaisuudessaan vuokaleipä valmistui puolituntia myöhemmin kuin leipäkoneen leipä.

valmis leipä valmis vuokaleipä

Leipien valmistuttua arvioimme niiden ulkonäköä, rakennetta sekä makua. Vuokaleipä näytti perinteisemmältä, mikä saattaa miellyttää enemmän. Sen rakenne oli myös tasaisempi, mutta vain vuoan ulkopuolinen pinta oli rapea ja ruskistunut. Leipäkoneella valmistettu leipä, toisin kuin vuoassa valmistettu, oli rapea ja ruskistunut niiltä reunoilta, jotka olivat olleet vuokaan päin. Rakenteeltaan leipäkoneen leipä oli epätasaisempi: leipä oli tiiviimpää alaosastaan, mikä ei sinänsä vaikuttanut leivän makuun. Maultaan molemman leivät vaikuttivat aluksi hyvinkin samankaltaisilta, mutta muutaman maistelukerran jälkeen vuokaleipä maistui hieman makeammalta. Pienen makueron huomasi silloin, kun leivän päälle ei laittanut levitettä, jolloin leivän oma maku tuli paremmin esille.

valmiit leivät

Tutkimusta tehdessämme pyrimme mukailemaan vuokaleivän valmistuksessa mahdollisimman paljon leipäkoneen valmistusmenetelmiä, mikä kuitenkin oli jokseenkin mahdotonta. Leipäkone alusti, muotoili ja kohotti taikinaa taukoineen yhteensä 1h 53min, jonka jälkeen leivän paistamiseen kului 1h. Perinteisemmin vuokaleipää tehdessä ei ole mielekästä vaivata taikinaa ja kohotella sitä miltei kahta tuntia, joten vaivaus ja kohotus tehtiin helpomman kautta. Emme myöskään tienneet, mikä leipäkoneen tarkka paistolämpötila on, joten käytimme hyödyksi Marttojen keskustelupalstalta löytynyttä vuokaleipäohjetta. Ohjeen paistolämpötilaksi ilmoitettiin 200°C. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, valmistimme vuokaleivän silikonisessa leipävuoassa. Alumiiniset leipävuoat olivat taikinamääräämme nähden liian suuria tai pieniä. Tämä saattoi vaikuttaa vuokaleivän pinnan rapeuteen.

leivät laudalla leivät lautasella

Työmäärään nähden sähköuunissa paistettu vuokaleipä valmistui kuitenkin nopeammin kuin leipäkoneella tehty. Toisaalta se, olisiko leipäkoneen pikaohjelmalla valmistettu leipä vastannut sähköuunissa tehtyä vuokaleipää, jäi epäselväksi. Kolmen tunnin valmistusaika on kohtalaisen pitkä. Emme suosittelisi jättämään leipäkonetta täysin ilman valvontaa, sillä Amerikassa tehtyjen kuluttajatutkimusten mukaan leipäkoneita on mennyt rikki, ne ovat alkaneet savuttaa ja pahimmassa tapauksessa syttyneet palamaan (Consumer Research, 2012). Mikäli leipää ei valmistaisi päivittäin, kannattaisi koneen hankintaa harkita. Käyttötarkoitukseensa nähden kone on melko suurikokoinen.

Tutkimuksen jatkoa ajatellen, voisi olla mielenkiintoista testata erilaisia leipäkoneita keskenään. Tällöin voisi selvittää, eroavatko eri leipäkoneilla tehdyt leivät toisistaan ja vaikuttaako koneen hinta mahdollisesti lopputulokseen. Toisaalta tutkimusta voisi myös jatkaa yhden leipäkoneen osalta siten, että testaisi miten leipäkoneen eri ohjelmat eroavat toisistaan lopputuloksen perusteella ja kuinka käytännöllinen esimerkiksi hillonteko-ohjelma on. Leipäkone voisi olla hyvä hankinta esimerkiksi keliaakikolle. Sillä olisi edullista valmistaa tuoretta gluteenitonta leipää.

Lähteet:

Consumer Research. (2012.) Bread Machine Review. Viitattu 19.02.2014. http://www.consumersearch.com/bread-machines/review

Marttaliitto. (2009.) Vuokaleipää. Luettu 19.02.2014. http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2009-02-01-16-29-18vuokaleipaa/

Tekniikan maailma. (2009). Leipäkoneet. Luettu 18.02.2014. http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/vertailut/tm-vertailu-leipakoneet

YLE. Kuningaskuluttaja. (2010.) Vertailussa leipäkoneet. Luettu 18.02.2014. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/04/15/vertailussa-leipakoneet

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.