Vedenkeitin

 

Sini Saarinen 16.2.2014

Päätin tehdä tutkimuksen vedenkeittimen toiminnasta. Käytössäni oli kotimme OBH-Nordica –merkkinen vedenkeitin. Vedenkeittimen toiminta perustuu sähköön, joka kuumentaa vedenkeittimen pohjassa olevat vastukset. Vastukset ovat eristettyinä metallisen kierukan sisälle. Sähkö saa kierukan kuumeneman, joka puolestaan kuumentaa veden. Hyvin yksinkertaista siis. Myös vedenkeittimen käyttötarkoitus on yksinkertainen: kuumentaa vettä. Vedenkeitintä voidaan käyttää esimerkiksi teeveden keittämiseen tai tiskiveden keittämiseen esimerkiksi silloin, kun kuuma vesi on loppunut. Vedenkeittimellä voidaan myös hiukan nopeuttaa ruoanlaittoa. Kun veden keittää ensin keittimessä ja siirtää sen sitten kattilaan liedelle, lähtee vesi kiehumaan nopeasti.

Tutkimuskysymykseni on: kuinka kauan vedenkeittimellä kestää eri vesimäärien keittäminen ja onko käytettävän veden lämpötilalla vaikutusta aikaan? Toteutin tutkimuksen seuraavaan tapaan. Ensin mittasin mitta-astiaan 2,5dl vettä, joka on alle koneen suosituksen. Olin unohtanut ottaa huomioon, että koneessa on minimi vesimäärä. Päätin kuitenkin edetä suunnitelman mukaan ja mitata myös tämän määrän. Uuden hienon koneen kanssa en olisi näin toiminut, vanhan kuluneen koneen kanssa uskalsin tämän tehdä.

 vesi

Mittasin siis 2,5dl hanasta tulevaa mahdollisimman kylmää vettä, sen lämpötila oli noin 12,2 C. Laitoin veden keittimeen ja napsautin sen päälle yhtä aikaa puhelimeni sekuntikellon kanssa. Vedenkeitin oli valmis 1 minuutin ja 23 sekunnin jälkeen. Seuraavaksi etenin samoin, vesimäärä vain kaksinkertaistui ollen näin 5dl, veden alkulämpötila oli noin 11,9 C ja keittämiseen kulunut aika 2 minuuttia, 2 sekuntia. Oli loppuhuipennuksen aika: koneen maksimimäärän, 1litran keittämisen vuoro. Veden alkulämpötila oli 12,1 C ja keittämiseen kului nyt 3 minuuttia 21 sekuntia.

Seuraavassa vaiheessa mittasin hanasta haaleaa, hiukan alle kädenlämpöistä vettä. Aloitin jälleen 2,5dl:n määrästä edeten 1litraan. 2,5dl:n alkulämpötila oli noin 33,3C ja aikaa keittämiseen kului 1 minuutti, 10 sekuntia. 5dl:n alkulämpötila oli noin 33,5C ja sen keittämiseen kului 1 minuutti, 51 sekuntia.1 litran alkulämpötila oli puolestaan noin 33,8C ja keittämiseen kulunut aika oli 2 minuuttia, 47 sekuntia. Kaikkien mittausvaiheiden välillä annoin vedenkeittimen jäähtyä.

Veden alkulämpötila noin 11,9c-12,2c Veden alkulämpötila noin 33,3c-33,8c
Veden määrä Veden keittämiseen kulunut aika Veden keittämiseen kulunut aika
2,5 desilitraa 1 minuutti, 23 sekuntia 1 minuutti, 10 sekuntia
5 desilitraa 2 minuuttia, 2 sekuntia 1 minuutti, 51 sekuntia
1 litra 3 minuuttia, 21 sekuntia 2 minuuttia, 47 sekuntia

 

Tutkimus osoitti, että veden määrällä on suuri merkitys aikaan, joka veden kiehumiseen tarvitaan. Myös käytetyn veden lämpötilalla oli merkitystä. Tämä ei ollut mikään yllätys. Teen loppuun muutamia päätelmiä tutkimukseni pohjalta. Laskin, että kun 2,5dl:n keittämisaikaa verrataan 5dl:n keittämisaikaan, aika suunnilleen 1,6 –kertaistuu. kun verrataan 5dl:n keittämisaikaa 1litran keittämisaikaan aika kasvaa myös noin 1,6 kertaiseksi. Käytetty aika ei siis kaksinkertaistu vaikka vesimäärä kaksinkertaistuisi. Näin ollen voisi ajatella isompien vesimäärien keittämisen olevan taloudellisesti hiukan kannattavampaa, kuin pienempien määrien keittämisen. Toisaalta, jos vettä tarvitaan vain vähän, ei ole mitään syytä keittää sitä enempää kuin tarvitaan. Laskemalla hanasta hiukan lämpöisempää vettä keittämisaika lyheni, mutta saavutettu energiansäästö, saatettiin menettää siinä, että hanasta tuleva lämpimähkö vesi on täytynyt vesivaraajassa lämmittää, mikä on vaatinut energiaa. Lisäksi mitä lämpöisempää vettä käytetään, sitä suurempi riski on, että putkistosta voi tulla samalla mukana bakteereita tms.

Tutkitustavan valinta oli mielestäni hyvä. Olisin tosin voinut kunnioittaa koneen minimi-vesimäärää, jonka alittaminen ei ole missään nimessä suositeltavaa. Olisin myös voinut mitata tuloksia useampaan kertaan tai suorittaa mittaukset kahdella eri keittimellä, tulosten luotettavuuden varmistamiseksi, tosin se olisi vienyt paljon enemmän aikaa, vaivaa ja energiaa, eikä välttämättä olisi saanut aikaan suurta hyötyä.

 

Lähteet:

Kysy.fi. Helsingin kaupunginkirjasto: Mikä on vedenkeittimen toimintaperiaate. (2012). http://www.kysy.fi/kysymys/mika-vedenkeittimen-toimintaperiaate

Teekauppa.fi http://www.teekauppa.fi/Teen-hauduttaminen/Teevaelineet/Vedenkeitin-teepannu-tetsubin-yms

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *