Leivänpaahdin

Kotitalouskoneeksi tutkielmaani valitsin leivänpaahtimen. Leivänpaahdin on keittiöväline, jonka tarkoituksena on leipien paahtaminen.  Paahtoprosessi tapahtuu siten, että leivät laitetaan paahtimen sisälle, jossa vastuslangat paahtavat leivän haluttuun asteeseen. Leivänpaahtimissa on joko aika- tai lämpötilaohjaus, joiden avulla on tarkoitus saada paahdettavaan tuotteeseen haluttu paahtoaste. Kun paahtimen aika- tai lämpötilaohjaus saavuttaa asetetun säädön, ponnahtaa leipä laitteesta ulos. Joissakin malleissa on lisävaruste, jonka avulla leipää voi paahtaa myös itse paahtimen yläpuolella. Jotkin paahtimet taas ovat varusteltu laitteen pohjassa olevalla irrotettavalla murukotelolla, joka helpottaa laitteen siistimistä.

Oma tutkimuskysymykseni oli kuinka paljon kilowatteja kuluttaa tavanomainen leivänpaahdin kolmella eri paahtoasteella, kuinka paljon hintaeroa näillä on ja miten paahtoasteen miellyttävyyttä kuvaillaan aistinvaraisella arvioinnilla.

Tutkimus toteutettiin paahtamalla  kolmea samanlaista paahtoleipäviipaletta samalla leivänpaahtimella, samassa kohdassa, kolmella eri paahtoasteella. Laitteessa oli paahtoasteita 1-6. Tutkielmaani otin säädöt 1-3. Leivänpaahdin oli kytketty pistorasiaan energiamittarin kautta, jotta saataisiin lukemat kilowateille. Kilowatit kirjattiin ylös, jonka jälkeen toteutettiin aistinvarainen miellyttävyys eri paahtoasteille. Aistinvaraisessa arvioinnissa tarkasteltiin rapeutta, tuoksua, ulkonäköä sekä makua. Nämä arvot pisteytettiin asteikolla 1-5. Lopuksi etsittiin hinta jokaiselle paahtoasteelle määrittelemällä hinta kilowateille ja toteuttamalla laskutoimitus, jotta saataisiin hinta jokaiselle paahtokerralle.

Kolmen eri paahtoasteen välillä kilowattien kulutus ei muuttunut paljoa. Ensimmäisellä säädöllä kWh oli 0,02, toisella säädöllä 0,03 kWh ja kolmannella sama 0,03 kWh. Hintaa ensimmäiselle paahdolle tuli 0,1 senttiä sekä toiselle ja kolmannelle paahdolle noin 0,2 senttiä, c/kWh ollessa n. 6,44. Paahtoleipien aistinvaraisesti havaittavat ominaisuudet vaihtelivat kuitenkin paljon.

paahto_1

Taulukko ja keskiarvot aistinvaraisen arvioinnin tuloksista

Säätö 1. Säätö 2. Säätö 3.
Rapeus 3 4 2
Tuoksu 3,5 3,5 2
Ulkonäkö 3 4 2
Maku 3 3 2

paahto_2

Pohdintaa

Tutkimuksesta ei saanut sellaisia tuloksia, kuin olisin toivonut. Sähkönkulutuksen vaihtelu kolmella eri asetuksella olivat hyvin pienet, joten hintaeroa kolmelle eri paahtoasteelle ei erityisemmin ilmennyt. Eri paahtoasteiden aistinvaraisen arvioinnin miellyttävyyden tulokset taas vaihtelivat suuresti, joten kuluttaja voi huoletta paahtaa leipäänsä haluamaansa paahtoasteeseen ilman huolta sähkönkulutuksen liiallisesta vaihtelusta, jos haluttu paahtoaste on korkeammilla säädöillä.

Tutkimusmenetelmän toteutus oli heikohko. Paahtimen vanhuus, kuumennusrautojen ilmeinen kuluneisuus sekä iso suuaukko saattavat tuoda tuloksiin epätasaisuutta. Epätarkkuutta toi myös säätimen “vapaa” säätö, jolloin säätöjä on vaikeaa saada tarkalleen kohdilleen. Säätöjen ymmärrettävyys oli heikkoa. Sähkönkulutuksen vaihtelun pienuus yllätti. Vaikeutta c/kWh laskemiseen toi eri sähköyhtiöiden eri hinnat. Ohjekirjassa säätöjen loogisuutta ei avattu lainkaan. Testin aikana selvisi, että säädöt 1-3 olivat samanpituisia, kun taas ylimääräinen testikerta paljasti säädön 6 menevän yliaikaa. Tätä seikkaa ei huomioitu testin alussa. Säädöt siis luultavasti vaikuttavat enemmän kuumennusrautojen kuumuuteen, kuin aikaan. Kun paahtokertoja oli kolme kappaletta, oli mahdollista, että edellisen paahdon jälkilämpö vaikutti seuraavaan paahtoon. Aistinvaraisen arvioinnin tulosta heikensi fakta, että leivän maku muuttuu paahdettaessa vain lievästi ja merkittävästi vain leivän mustuessa. Mustuminen alkoi jo säädöllä 4, joten säätöjen 5 ja 6 tarpeellisuus jäi kyseenalaiseksi.

Janakaavio tutkimusta tehdessä oli toimiva. Aikamääreet olisivat vain saaneet olla hieman pienemmässä mittakaavassa.

 

Lähteet

Kiikka, K. & Huovinen, M. (2001). Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY

Leave a Reply

Your email address will not be published.