Vohveleita voileipägrillissä

1. Tausta: tavoitteet ja laitteet

Tutkimustavoitteenani oli selvittää, millä tavalla vohveli, joka on paistettu vohvelilevy-raudoilla voileipägrillissä, eroaa vohvelista, joka on paistettu vohveliraudalla. Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää, onko voileipägrilli täysin lämmennyt silloin, kun voileipägrillin merkkivalo antaa käyttäjän ymmärtää voileipägrillin olevan paistovalmis.

Tutkimuksen voileipägrilli oli Severin monitoimigrilli SA2962 (700 wattia), vohvelirauta Krups Waffelautomat F 957 (850 wattia). Molempien pienkoneiden toimintaperiaate on samanlainen: ne toimivat sähköllä, joka lämmittää laitteista löytyviä vastuksia. Vastuksien päällä on joko kiinteät tai irrotettavat paistolevyt, jotka lämpenevät vastusten lämmitessä.

Tutkimuksessa käyttämäni taikina oli puolikas versio Maku-lehden (2/2009) ohjeesta (tai osoitteesta http://www.maku.fi/resepti/vohvelit#axzz2rtWunxX6, katsottu 30.1.2014). Kummankin pienkoneen mukana tulleissa käyttöohjeissa oli esimerkkejä vohvelitaikinoista, mutta halusin valita testiin ns. puolueettoman taikinan, etten jo valmiiksi suosisi kumpaakaan laitetta. Kummankin pienlaitteet käyttöohjeessa kehotettiin laittamaan taikinaa paistolevylle ”sopivasti”. Päätin, että tutkimuksessa käytettävä vohvelitaikina-annos per paistokerta on 1 dl, joka mitattiin desin mitalla. Voileipägrillin käyttöohje antoi arvioiduksi paistoajaksi 5-8 minuuttia, vohvelirauta taas ilmoitti itse sammuttamalla merkkivalon vohvelin olevan kypsä. Päätin paistaa vohveleita voileipägrillissä noin 6,5 minuuttia ja vohveliraudan vohveleita laitteen itse määrittelemän paistoajan.
Valmiita vohveleita vertailtiin keskenään niin, että voileipägrillin vohvelilevy-raudoilla valmistettuja vohveleita verrattiin toisiinsa sekä vohveliraudalla tehtyihin vohveleihin. Vertailun suorittivat kolme koehenkilöä vohveleiden maun ja ulkonäön perusteella.  Vohveliraudalla tehtyjä vohveleita ei ollut tarkoitus vertailla keskenään, koska tutkimuskohde olivat nimenomaan voileipägrillillä tehdyt vohvelit.

2. Tutkimustulokset

2.1. Taulukot

Paistoaikataulukko

	paistoaika
voileipägrilli, vohveli nro 1	6 min 30 s
voileipägrilli, vohveli nro 2	6 min 30 s
voileipägrilli, vohveli nro 3	7 min
vohvelirauta, vohveli nro 1	2 min 10 s
vohvelirauta, vohveli nro 2	2 min 17 s
vohvelirauta, vohveli nro 3	2 min 22 s

 

Pienkoneet kytkettiin sähkövirtaan yhtä aikaa, ja ne lämpenivät suunnilleen yhtä nopeasti, vohvelirauta hieman nopeammin. Oheisessa paistoaikataulukossa olevat paistoajat ovat ”noin”-aikoja, koska mittasin kuluneen ajan kännykän sekunttikellolla käsivaraisesti oman havainnointikykyni puitteissa.

Arviointitaulukko

Valitsisiko arvioija mieluummin VG nro 1 vai VR nro 1 vohvelin?	Valitsisiko arvioija mieluummin VG nro 1 vai VG nro 2 vohvelin?	Valitsisiko arvioija mieluummin VG nro 2 vai VG nro 3 vohvelin?	Valitsisiko arvioija mieluumin VG nro 1 vai VG nro 3 vohvelin?
a1 a2 a3 u VG VG VG m VG VG VR	a1 a2 a3 u nro1 nro1 nro1 m nro1 nro1 nro1	a1 a2 a3 u – nro3 nro2 m nro3 nro3 nro2	a1 a2 a3 u nro1 nro1 nro1 m nro1 – nro1

Lyhenteet
VG: voileipägrillissä tehty vohveli
VR: vohveliraudassa tehty vohveli
nro 1, nro 2, nro 3 = ensimmäisenä tehty vohveli, toisena tehty vohveli, kolmantena tehty vohveli
u: ulkonäön perusteella
m: maun peusteella
a1, a2, a3: arvioija nro 1, arvioija nro 2, arvioija nro 3
– : ei osaa sanoa

2.2. Sanallisesti

Arvioijat arvioivat pääsääntöisesti voileipägrillissä tehdyt vohvelit paremman näköisiksi sekä makuisiksi kuin vohveliraudalla tehdyt vohvelit. Vohveliraudalla tehdyt vohvelit olivat kuitenkin tasalaatuisempia kuin voileipägrillillä tehdyt.

Ensimmäinen vohveliraudalla tehty vohveli erosi selkeästi toisista: se oli tummempi sekä rapeampi kuin muut voileipägrillillä tehdyt vohvelit, sekä yleisesti parhaimman makuiseksi arvioitu vohveli. Lisäsin paistamisvaiheessa vain ennen ensimmäisiä vohveleita paistoalustalle rasvaa. Tämän vohvelin erikoisuuden selittää Maillardin reaktio, jossa ”ruskea ja aromikas pinta syntyy sekä sokerin omista reaktioista että sen reagoinnista aminohappojen kanssa eli Maillardin reaktiosta” (Parkkinen, Rautavirta, 2010, s. 193). Hienoinen yllätys oli myös voileipägrillillä paistettu vohveli numero 3, jota paistettiin hieman pitempään kuin muita, mutta se ei eronnut merkittävästi vohveli nro 2:sta.

Tutkimukseni toinen tavoite oli selvittää, onko voileipägrilli täysin lämmennyt silloin, kun voileipägrillin merkkivalo niin antaa käyttäjän ymmärtää. Koska ensimmäinen voileipägrillillä paistettu vohveli arvioitiin kaikkein parhaaksi, voidaan olettaa, että voileipägrilli on täysin lämmennyt, kun merkkivalo niin käyttäjälle ilmoittaa.

3. Pohdintaa

Näin jälkikäteen ajatellen parantaisin tutkimustani: lisäisin ennen jokaisen vohvelin paistoa paistoalustalle rasvaa ja mittaisin myös käytettävän rasvan määrän taikinan lisäksi. Tässä tutkimuksessa esimerkiksi voileipägrillin vohveli nro 1 erosi selkeästi muista, ja uskon sen johtuneen juuri siitä, että ennen muita vohveleita en rasvaa paistoalustalle lisännyt.  Jos mahdollista, etsisin käyttööni watti-määrältään yhtä tehokkaat pienkoneet: tässä tutkimuksessa vohvelirauta oli 150 wattia tehokkaampi kuin voileipägrilli ja se todennäköisesti vaikutti ainakin siihen, että vohveliraudalla vohvelit valmistuivat nopeammin. Tosin, vohveliraudassa paistolämpötilan pystyi säätämään itse asteikolla 0-6, ja käyttöohjeessa käskettiin valitsemaan ”sopiva” lämpötila, jonka arvioin asteeksi 5. Olisiko vohveleiden paisto asteella 6 vaikuttanut lopputulokseen?

Tutkimussuunnitelmani toteutui sellaisenaan kuin olin sen suunnitellut. Janakaavio ajankäytöstä piti paikkansa pieniä heittelyitä lukuun ottamatta: en ollut esimerkiksi ottanut huomioon, että pystyn tiskaamaan myös vohveleiden paistuessa, joka nopeutti koko tutkimuksen valmistusta. Alkuun en ollut huomioinut varata aikaa vohvelirautaan tutustumiseen, mutta muilta osin aikatauluni piti hyvin.

Kuvasin tutkimuksessani myös pienen pätkän videota, joka löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=8Ig0n94Pwpg&feature=youtu.be. Videolla näkyy jotain, mitä itse en luokan valojen alla kunnolla erottanut: vohveliraudan valot paloivat, joten laite toimi aivan kuten ohjekirjassa luvattiin. Videon kuvaamisen jälkeen luin kuitenkin vohveliraudan käyttöohjeet vielä uudestaan, jossa huomasin, etten ollut säätänyt paistolämpötilaa: säädin sen vasta videon kuvauksen jälkeen, jolloin vohvelirauta alkoi lämpiämään myöhemmin kuin voileipägrilli, mutta oli kuitenkin aiemmin paistovalmis.

Tutkimuksessani pääsin kuitenkin tavoitteeseeni, eli vertailemaan voileipägrillillä ja vohveliraudalla tehtyjä vohveleita. Pidän tutkimustani onnistuneena, joskin pientä hienosäätöä olisi voinut tehdä (esimerkiksi mitata ja lisätä rasvan paistoalustalle ennen jokaista vohvelia, käyttää isompaa arviointijoukkoa tulosten validiteetin lisäämiseksi). Lisäksi olisin voinut ulottaa tutkimustani laajemmalle alueelle ja esimerkiksi mitata, kumpi laite käyttää enemmän energiaa, voileipägrilli vai vohvelirauta.

Tutkimuksestani on hyödyllinen todennäköisesti henkilöille, jotka miettivät, ostavatko vohveliraudan vai voileipägrillin vai kenties kummatkin: vohveliraudalla paistaminen osoittautui huomattavasti nopeammaksi tavaksi valmistaa vohveleita kuin voileipägrilli, mutta arvioijien mukaan voileipägrillissä valmistetut vohvelit olivat parempia. Tässä täytyy tosin ottaa huomioon myös se, että arvioijia oli vain kolme, joten tutkimuksen otos on kovin pieni ja pohjautuu vain tutkimuksessa käytettyihin voileipägrilliin ja vohvelirautaan. Toivon kuitenkin tutkimukseni pistävän ihmisiä miettimään, että jos kotoa löytyy jo voileipägrilli, onko vohvelirauta silloin välttämätön hankinta?

4. Lähteet

Parkkinen K., Rautavirta K., (2010). Utelias Kokki – elintarviketietoa ja –kemiaa ruoanvalmistajille. (Kokonaisuudessaan tarkistettu ja uudistettu painos) Vantaa: Restamark Oy

http://www.maku.fi/resepti/vohvelit#axzz2rtWunxX6, katsottu 30.1.2014

 

Karita Koskelainen