Työssäni on nyt menossa tasainen vaihe. Dokumentoin näytteideni geokemiaa artikkeliin ja vertaan sitä referenssiaineistoon. Valmistan kuvaajia ja muokkaan niiden graafisia ominaisuuksia sopiviksi. Yleensä teen saman asian useaan kertaan, kun jokin osa kaipaakin toisenlaista tarkastelua. Tähän vaiheeseen liittyy myös kivien koostumusten kopioimista vanhoista arkistoista taulukkolaskentaohjelmaan. Tämä on sellaista puuhaa, että tauko ja liikkeelle lähteminen on tarpeen välillä. Melkoinen lykky, että ympärillä sattuu olemaan niin upea puutarha.
Japaninkesäkamelia, Stewartia pseudocamelia.
Tästä pääsee lyhyellä kävelyllä kaikkiin maanosiin. Kävin tänään erityisesti Japanissa. Opin siellä, että japaninkesäkamelia voi kasvaa Suomessakin keskikokoiseksi puuksi ja kukkia kauniisti. Tieteellisen nimen pseudocamelia-osuus johtunee siitä, että kasvi ei ole varsinainen kamelia vaan niiden tapaan teekasvien heimolainen.
Mulperipuun marjat alkavat myös kypsyä, mistä räkättirastas näytti olevan kiinnostunut. Harmaasta säästä huolimatta kasvit kukkivat ja tuoksuvat voimakkaasti. Kävin paluumatkalla vielä vilkaisemassa erästä kiintoisimmista paikoista, kalkinsuosijakasvien saarta. Kaikki läntillä olevat kukkaset kuuluvat mielessäni jonnekin muualle, ehkä Saarenmaan rannoille. Näin toimitin samalla kävelyllä kaksi virkistävää ulkomaanmatkaa.
Käynnistän tämän blogin jonkinlaiseksi lokikirjaksi, johon toivottavasti tallentuu väitöskirjatyön erilaisia osia myöhemmin tarkasteltavaksi. Aikomukseni on kirjoittaa melko vapaamuotoisia merkintöjä matkan varrelta. Mahdollisesti kokonaisuus saattaa hahmottua siinä sivussa.
Väitöskirjani on osa Suomen akatemian rahoittamaa, ohjaajani Arto Luttisen johtamaa VALVE-projektia (Volatiles and large volcanic eruptions) käsittelee Gondwanan supermantereen hajoamisen aikoihin aktivoitunutta valtavaa Karoon magmaprovinssia. Oma osani siitä keskittyy erityisesti tiettyjen primitiivisten kivien lähteisiin maapallon vaipassa. Projektilla on sellainen erikoisluonne, että siihen liittyy kenttätyötä Etelämantereella talvella 2017-2018, ja sitä kautta yhteistyötä FINNARP:in kanssa.
Alku on sisältänyt paljon valmistautumista tulevaan. Jo hyvissä ajoin ennen kesää huhtikuussa kävin terveystarkastuksissa ja toukokuussa arviointikeskustelussa retkikuntaa silmällä pitäen. Kesäkuun lopulla sovittuna päivänä kokoonnuimme pakkaamaan henkilökohtaiset tarvikkeet varustesäkkeihin. Tarpeelliset välineet villasukista jäärautoihin ja laudeliinasta termospulloihin ovat nyt valmiina laivattaviksi Kapkaupunkiin.
Kumpulan kartanon kulma.
Heinäkuun alussa siirsin toimistoni Kumpulanmäeltä Kumpulan kartanon historialliseen päärakennukseen, maantieteellisesti järjestetyn Kasvitieteellisen puutarhan keskelle. Tämä on mahtava ympäristö tehdä töitä, rauhallinen kukkiva paratiisi kaupungin laidalla. Juuri nyt ikkunan alla kukkii pioneja, ja likusterisyreeni lähellä porttia. Kartano on ollut ennenkin työpisteenäni, mutta nyt odotan näkeväni vuodenkierron tuomat muutokset täällä.
Viimeiset tutkimusmatkaan valmistautumiseen liittyvät etapit olivat viisaudenhampaani kiskominen pois (hammaslääkärin toivomus) ja SPR:n EA1-ensiapukurssi, jonka suoritin tämän viikon alussa Kampissa. Jälkimmäinen oli hauskempi tapahtuma kuin edellinen. Voin suositella, itse olin käynyt saman kurssin viitisentoista vuotta aikaisemmin, mutta useampi niksi oli siinä ajassa muuttunut tai unohtunut. Toivottavasti oppeja ei kuitenkaan tulevana talvena tarvita.
Juuri nyt kirjoittelen ensimmäistä artikkeliani, joka pohjautuu graduni aineistoon. Lupasin jättää täysmittaisen käsikirjoituksen kanssakirjoittajilleni elokuun puolivälissä, joten tekemistä riittää. Tämän ensimmäisen artikkelin tarkoitus on kuvata pikriittisarjan geokemia, mineralogia ja kahden systeemin isotooppigeokemia.
Helsingin yliopisto
