Helsingin yliopisto
Tämä oli ainoa kunnon sadepäivä tähän saakka. Vettä oli tullut yöllä ja sitä satoi kuuroina runsaan tuulen kera pitkin päivää. Ilma oli viileähkö. Monet meistä päättivät käyttää olosuhteet hyväksi kiertämällä Kapkaupungin museoita.
Ensimmäinen museo oli Iziko-museoiden Luonnonhistoriallinen museo. Näyttelyssä olivat tietysti erityisen edustettuina Etelä-Afrikan endeemiset ja yleiset eläinlajit. Elävän kokoisia kuvia oli erityisesti valaista, rauskuista ja haista. Museossa oli myös pieni San-kansaa koskeva näyttely. En ollut oikeastaan aikaisemmin juuri nähnyt varhaisten dinosaurusten luita muualla kuin Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa, joten paikan bradysaurus ja muut aidot fossiilit kiehtoivat. Museossa ei ollut merkitty selvästi, mitkä esillä olleista luurangoista ovat jäljennöksiä.
Näytillä oli myös paikallisen luontokuvakilpailun voittaja- ja muita palkittuja otoksia. Valokuvat olivat ehkä minulle paikan paras anti.
Matkalla seuraavaan paikkaan näimme Slave Lodge –rakennuksen, jossa toimii orjuuden museo. Aiheeseen liittyvää esineistöä on esillä vain vähän, mutta tarinat olivat ajatuksia herättäviä. Samassa rakennuksessa oli näytillä kulttuuriesineistöä. Yhden siiven täyttyi Through positive eyes –niminen HIV-positiivisten arkielämän valokuvia ja kertomuksia sisältävä suuri näyttely, joka oli yksinäänkin vaikuttava kokemus. Näyttelyn tarkoitus on keventää sairastuneiden stigmaa.
Viimeinen kohde oli Kapkaupungin linnake Castle of Good Hope, jossa oli museoituna siirtomaa-ajan eurooppalaisten esineistöä. Näytillä oli eurooppalaisten öljyvärimaalauksia täältä 1700- ja 1800-luvuilta. Yksi huoneisto oli sisustettu sellaiseksi, kuin se oli upseerisperheen asuttaessa sitä. Yksittäisistä esineistä jäin pohtimaan koristeltua, raskasta kantotuolia. Kaksi orjaksi vangittua ihmistä on todella joutunut kantamaan omistajaansa tuossa tuolissa ympäriinsä kuumassa auringonpaisteessa.