C3

Miksi opiskelijat plagioivat? – yliopisto-opetuksen keinot puuttua plagiointiin

Esityksen aineisto

Pauliina Kupila & Erika Löfström, Helsingin yliopisto

Esityksessä tullaan hahmottamaan yliopistolle vuoden 2012 aikana hankittavan plagiaatintunnistusjärjestelmän pedagogisia implikaatioita. Helsingin yliopistossa toteutettiin plagiaatintunnistamisjärjestelmän pilotti vuonna 2011. Pilotissa selvitettiin järjestelmän käytettävyyttä ja soveltuvuutta yliopisto-opetukseen ennen järjestelmän hankintaa. Samalla selvitettiin minkälaisia ajatuksia opettajilla ja opiskelijoilla on tällaisen järjestelmän mahdollisuuksista tukea oppimista.

Pilottiin osallistuneet opettajat hyödynsivät järjestelmää pääsääntöisesti töiden tarkistukseen ja huomattavasti vähemmän tieteellisen kirjoittamisen ohjauksen tukena. Opiskelijat kuitenkin kohdistavat järjestelmään monia nimenomaan ohjaukseen liittyviä toiveita. Ohjaustoiveet liittyivät osittain järjestelmään itsessään, osittain opetukseen: Opiskelijat kaipaavat palautetta sekä teksteistään että lähteidenkäytöstä ja viittaustekniikasta. Plagiointiin johtavien syiden tarkastelu auttaa suunnittelemaan ohjaustoimenpiteitä ja kohdentamaan ohjausresursseja. Esityksessämme tarkastelemme opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä plagioinnin syistä ja pohdimme niiden pedagogisia implikaatioita.

Plagiointi ilmiönä tunnistetaan, mutta opiskelijat hahmottavat monet tieteellisen kirjoittamisen konventiot normatiivisten käskyjen ja kieltojen kautta, ja näiden taustalla olevia periaatteita pohditaan harvoin. Samalla opiskelijat ilmaisevat turhautumista vaikean oppimisprosessin kuluessa (Löfström, 2011). Omat taidot eivät varsinkaan opintojen alkuvaiheessa välttämättä riitä toimimaan ihanteen mukaisesti, josta seuraa turhautumista, ristiriitaisia tunteita ja stressiä. Plagiointiin liittyvä pelko ja sen välttelystä aiheutuva stressi vie huomiota pois lähteidenkäytön merkityksestä (Abasi & Graves 2008). Erilaisten rangaistusten ja sanktioiden liittäminen plagiointiin saattaa estää tärkeitä oppimisprosesseja (Angélil-Carter, 2000). Tutkimukset viittaavat siihen, että plagiointi on usein tahatonta, mutta oppimisprosessille ei anneta riittävästi tilaa.

Opiskelijoille ja opettajille tekemämme kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että plagiointiin johtavia syitä on kolmenlaisia: tahaton plagiointi, tietoinen plagiointi sekä tilannesidonnainen plagiointi. Tutkijat ovat puhuneet sen puolesta, että opiskelijat tulisi entistä tietoisemmin tutustuttaa eettisiin periaatteisiin ja akateemisen rehellisyyden merkitykseen (Gullifer & Tyson 2010). Samalla opiskelijoille olisi annettava mahdollisuus oman ”kirjoittajaäänen” kehittämiselle. Tietoiseen plagiointiin voidaan puuttua kannustamalla pohtimaan, millaista on hyvä oppiminen ja minkälaiseksi kirjoittajaksi kukin itse haluaisi kehittyä. Tahattomaan plagiointiin voidaan nähdäksemme tehokkaimmin puuttua tieteellisen kirjoittamisen opetuksella ja antamalla tilaa oppimisprosessille. Tilannesidonnaisessa plagioinnissa syyt löytyvät olosuhteista. Ratkaisut löytyvät opiskelustrategioiden kehittämisestä ja opintojen oikea-aikaisesta ajoituksesta. Tieteellisen kirjoittamisen taidoissa saattaa toki myös olla puutteita, mutta ne eivät välttämättä muodosta ensisijaista pedagogisen intervention kohdetta.