B2

Sulatuva opetus: Oppimisen prosessi interaktiivisista luennoista analyyttisiin verkkoesseisiin

Anja Nygren & Taina Joutsenvirta, Helsingin yliopisto

Esitysmateriaali

Ympäristö ja kehitys

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kehitysmaiden ympäristökysymyksiä useiden eri toimijoiden ja yhteiskunnallisten tasojen toimintakenttänä. Hän pystyy analysoimaan ympäristökysymyksiä sekä materiaalisiin resursseihin että symbolisiin merkitysjärjestelmiin kiinnittyvinä kysymyksinä.

Kurssille osallistuvat kehitysmaatutkimuksen 2. vuoden pääaineopiskelijat sekä sivuaineopiskelijoita useista eri oppianeista ja tiedekunnista. Kurssin osallistujamäärä on n. 80 opiskelijaa vuodessa.

Kurssi koostuu kaikille yhteisestä luento-osuudesta (1 op), jossa käytetään interaktiivisia opetusmenetelmiä. Tämän jälkeen pääaineopiskelijat osallistuvat seminaariin ja sivuaineopiskelijat lukevat kirjallisuutta (4 op). Koska kehitysmaatutkimus on erittäin suosittu sivuaine Helsingin yliopistossa, pienen oppiaineen resurssit eivät riitä kaikkien opiskelijoiden pienryhmäopetukseen.

Pääaineopiskelijoiden seminaari on lukupiiri-seminaari, jossa opiskelijat lukevat 1-2 tieteellistä artikkelia jokaiselle tapaamiskerralle etukäteen annetun kirjallisuuden pohjalta. Tapaamiskerralla teksti(t) käydään analyyttisesti läpi käyttämällä erilaisia aktivointikeinoja.

Pääaineopiskelijoiden oppimisprosessi huipentuu netissä tehtävään analyyttiseen esseeseen, jossa tulee osoittaa seminaarissa käsitellyn kirjallisuuden laajaa ymmärrystä. Käytössä on Moodle oppimisympäristö. Opettaja antaa kullekin opiskelijalle loppuesseestä kirjallisesti perusteellista palautetta.

Kurssi on osa valtiotieteellisen tiedekunnan verkkotentti -projektia, jossa on pyrkimyksenä muuttaa tiedekuntatenttikäytäntöjä opiskelijaa aktivoivaan suuntaan. Sivuaineopiskelijat suorittavat kirjallisuuskuulustelun, jossa he kirjoittavat verkkotenttinä sulatuvan opetuksen linjauksia noudattavan analyyttisen esseen.

Kurssilla on pyritty opiskelijoiden aktivointiin niin pääaine- kuin sivuaineopiskelijoidenkin osalta. Pääaineopiskelijoiden aktivointia on lisätty lukutehtävien purkamiseen liittyvien interaktiivisten tehtävien avulla. Sivuaineopiskelijoiden osalta tenttikäytäntöjä on muutettu niin että kuulustelussa arvioidaan analyyttisiä kykyjä arvioida erilaisia tieteellisiä näkemyksiä ja hallita laajahkoja kokonaisuuksia. Aiemmin sivuaineopiskelijat lukivat kurssin lopuksi kirjapaketin ja tenttivät sen tiedekuntatentissä. Tiedekuntatentti on muutettu verkkotentiksi, jota tehdessään opiskelijat voivat käyttää kirjallista materiaalia ja tentti suoritetaan Moodle oppimisympäristössä.

Esityksessä tarkastellaan opettajan kokemuksia ja opiskelijoiden antamaa palautetta kurssista, seminaarityöskentelystä ja verkkotenteistä. Tulokset osoittavat selvästi, että opiskelijoiden oman ajattelun aktivoiminen, kurssin aikana saatu palaute sekä oppimisen jaksottaminen etukäteen hahmoteltuihin välivaiheisiin lisäävät opiskelijoiden motivaatiota sekä kykyä hahmottaa asioita laajoista, analyyttisista näkökulmista.

2 Responses to B2

  1. Taina Joutsenvirta says:

    Hei,

    Kyse on soveltavasta verkkotentistä, jossa opiskelija voi käyttää materiaalia, tietoverkkoa tai kavereita tenttiä vastatessaan, eikä niinkään tenttiakvaariosta. Tenttiä voisi kutsua myös kotitentiksi. Opiskelijan kontrollointi tehdään kirjautumisen yhteydessä, kun he kirjautuvat omilla tunnuksillaan järjestelmään.
    Opettajan tehtävänä on tehdä mahdollisimman soveltavat kysymykset, jotta vastausta ei saa suoraan googlesta tai kirjasta kopioimalla. Tentin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa jo mahdollisimman alusta lähtien asiantuntijalta vaadittaviin kirjoitusvalmiuksiin.

  2. Pekka Tervonen says:

    moi
    Kuinka moodle verkkotentissä toteutetaan valvonta? ainakin meidän mooldessa 1.9 versio tenttityökalun avaaminen suojatussa tilassa ei auta, sen voi kiertää. Onko vrkkotenttiluokasta katkastu yhteydet internetiin jne.
    pt

Comments are closed.