Saavuimme kotiin viime viikolla. Reilun kolmenkymmenen asteen syyskeli Kapkaupungissa vaihtui noin kahdeksanasteiseen kevätsäähään Sipoossa.
Kapkaupungissa oleskeluni tarkoitus oli kerätä aineistoa väitöskirjatutkimustani varten. Siinä mielestäni onnistuin. Tai vaikeahan sitä on varmasti sanoa, koska ihmisten kanssa operoiminenhan ei koskaan ole edes etäisesti eksaktia. Onneksi.
Tutkijan silppumainen ja mahdollisesti maailmanlaajuinen työkenttä vaatii paljon perheeltä. Jossain vaiheessa urakilpailu muuttuu helposti kilpailuksi siitä, kenellä on joustavin (tai sopivassa mielentilassa tai elämänvaiheessa) oleva kumppani.
Kun tutkimus vie maailmalle, mukava seuraava puoliso joutuu usein laittamaan oman työnsä jäihin. Tässä kolme kokemusta. Continue reading
Ylihuomenna matkustamme takaisin kotiin. Vaikka syksy on tulossa Etelä-Afrikkaan, ovat säät täällä olleet vielä varsin helteiset. Sipoossa on kuulemma vielä yli puoli metriä lunta.
Tämä oli toinen matkani Kapkaupunkiin. Ensimmäisellä kerralla halusin selvittää, oliko suunnittelemani lähestymistapa ylipäätään mahdollinen.
Kuten muuallakin maailmassa, on myös Etelä-Afrikassa rutkasti salaliittoteorioita. Aidsista johtuen ehkä enemmänkin kuin muualla.
Asumme Noordhoek-nimisessä kylässä noin puoli tuntia Kapkaupungin keskustasta etelään. Se on puolivälissä, jos matkaa Hyväntoivonniemelle. Talomme etupihalta voimme nauttia merinäkymästä ja auringonlaskusta, takapihaa taustoittaa jylhä vuorenseinämä. Continue reading
Vietin juuri kaksi viikkoa ja kaksi päivää yksinhuoltajana tutkijamieheni työmatkan vuoksi. Tällainen rupeama yksin kaukomailla oli hieman extreme ratkaisu, mutta kahden pikkulapsen äitinä saatoin jo toisena iltana todeta, että pahinta koettelemuksessa ei todellakaan ollut kaukomaa.
Kotitöitä ja vastuita on loppumattomiin, ja lisäksi tulevat ylimääräiset riesat, kuten hellan hajoaminen, popcorn-pussin alla kuhisevat muurahaiset ja keskilattialle vettä sylkevä suihku – nämä kaikki ilmiöitä yhdeltä illalta. Continue reading
Moni on viime aikoina kysellyt, onko meillä täällä Saudi-Arabiassa turvallista. Arabimaailma kuohuu, mutta se ei juuri näy kampuksellamme. Jos joku suunnittelee vallankumousta, minulle hän ei ole siitä kertonut.
Maassa on tietenkin epäkohtia, mutta öljyn tuoma vauraus mahdollistaa kansan tyytyväisyyttä lisääviä uudistuksia. Nykyinen kuningas, vuodesta 2005 hallinnut kuningas Abdullah, on käsittääkseni pidetty. Absoluuttisessa monarkiassa kansalaisyhteiskunta on kylläkin varsin ohut ja siten on selvää, etteivät kaikki äänet pääse kuuluviin.
Muistan kun saavuimme maahan marraskuussa. Continue reading
Apartheidin aikana Etelä-Afrikan väestö jaettiin valkoisiin, mustiin, värillisiin ja intialaisiin. Mitä vähemmän pigmenttiä, sen enemmän sinulla oli oikeuksia ja sen paremmat olivat sinun mahdollisuudet hyvään elämään.
Rotuerottelun aikana määriteltiin esimerkiksi tarkkaan, missä mihinkin etniseen ryhmään kuuluva sai asua. Vuonna 1950 astui voimaan Group Areas Act eli ryhmäaluelaki. Sen tuella ihmisiä pakkosiirrettiin pois kodeistaan townshipeihin ja muille, ei-valkoisille tarkoitetuille asuinalueille. Mitä tummempi olit, sen kauemmaksi ja sen kurjempaan paikkaan jouduit -periaatteen mukaisesti.
Uskallanko sanoakaan, että elämä täällä Saudi-Arabiassa on aika kivaa. Tunne on yllättävä, mutta yliopiston turvallisten muurien sisällä meillä on todellakin kaikki, mitä arkeemme tarvitsemme: työ, koti, kauppa, koulu, paljon muita lapsiperheitä sekä harrastus- ja päivähoitomahdollisuudet. Aurinko paistaa lähes aina, joten pyykkikoneessa tarvitsee pyörittää vain keveitä kesävaatteita.
Moni yliopiston tutkija suuntaa jossain vaiheessa uraansa ulkomaille. Jos on varaa, kannattaa haarukoida sopiva paikka mahdollisimman tarkkaan. Continue reading
Sanotaan, ettei suomalainen mies puhu. Tai jos puhuu, niin mahdollisimman vähän, pelkkää asiaa eikä silloinkaan mielellään. No, sama pätee osittain eteläafrikkalaisiin miehiin.
Haastattelut, joita teen Kapkaupungin townshipeissä asuvien ihmisten parissa, ovat tärkeä osa kenttätyötäni. Haastattelujen kieli on useimmiten jotain englannin ja paikallisen xhosan väliltä. Xhosaa en valitettavasti osaa kuin muutamia sanoja ja fraaseja. Siksi minulla on avustaja, joka tulkkaamisen lisäksi auttaa minua esimerkiksi järjestämään haastatteluja. Paikalliset avustajat – jotkut kutsuvat heitä Himalajan vuorioppaiden mukaan sherpoiksi – ovat monesti korvaamaton apu vieraassa paikassa.