Yhteinen keskustelu valintojen tulevaisuudesta jatkui 18.11., jolloin järjestettiin todistusvalinnan kehittämiseen keskittyvä webinaari. Tähän postaukseen on koottu webinaarin Q&A-alueella käytyä keskustelua sekä kommentteja.
Todistusvalinnan pisteytys ja ainevalinnat
”Jos lukiolaisen pitää valita kirjoittamansa aineet todistusvalintaa ajatellen, tarkoittaa tämä, että pitää käytännössä jo 1. luokalla lukiossa tietää mitä haluaa opiskella lukion jälkeen, jotta voi valita oikeita kursseja –”
Webinaarissa havainnollistettiin kuinka monta ja mitkä aineet hakijan tulisi kirjoittaa, jos hän haluaisi pitää kaikki ovet avoinna korkeakouluun. Tämä esimerkki ei onneksi ole suurimmalle osalle hakijoista realismia, mutta osoittaa hyvin sen, minkälaista viestiä yliopistot tällä hetkellä lähettävät.
Keskustelussa nostettiin esiin, että vaikka lukiolainen ei erityisesti haluaisi pitää kaikkia vaihtoehtoja auki, on kyse myös siitä, että nuori ei tiedä yliopistojen hakukohteista riittävästi, tai ei osaa vielä osaa tehdä koulutukseen liittyviä valintoja todistusvalinnan pisteytystaulukoiden vaatimalla tarkkuudella. Tavoitteena tulisi olla se, että juuri lukion aloittavan nuoren ei ylipäätään tarvitsi joutua edes miettimään vielä tällaisia asioita. Hyvä kysymys onkin, missä määrin tämä on todistusvalinnan pisteytyksellä ratkaistavissa.
Toinen webinaarin keskustelussa esiin noussut näkökulma oli, että vaikka nuori osaisi ja haluaisi tehdä valintoja jo varhaisessa vaiheessa, niin useilla juuri lukion aloittaneilla ei vielä ole kykyä hahmottaa sitä, minkälaiset tavoitteet ovat itselle realistisia. Toisin sanoen valinnat tehdään ideaalipisteytyksen mukaan, ei sen mukaan, mikä itselle tuottaisi todennäköisimmin parhaat pisteet. Tätä havainnollistettiin myös webinaarin esityksessä. Monelle voi myös olla epäselvää se, miten hyvät arvosanat yliopistoon pääsemiseen vaaditaan. Aihetta sivuaa Dimensio-lehdessä julkaistu Jouni Pursiaisen ja Kaisa Vähähyypän Yliopistoon ilman Älliä? -kirjoitus, joka tarkastelee matematiikkaa koskevia valintoja, sekä yliopistoihin opiskelemaan valittujen arvosanoja.
”Onko logiikka jatkossa edelleen se, että mitä enemmän aineessa on lukiokursseja, siitä saa eniten pisteitä?”
Tutkimustyö on vielä erittäin kesken, joten vielä ei ole lyöty lukkoon pisteytyksen logiikkaa. Erilaisia vaihtoehtoja kartoitetaan ja tarkastellaan.
Eri valintatavoilla valitut
”Koska meillä on nyt käytössä sekä todistusvalinta että valintakoevalinta, olisi hyvä varmistaa, että niissä huomioidaan erilaisia osaajia/opiskelijoita– jotta nuorille ei tulisi sellaista oloa, että jos ei pärjää ”suuressa pistekisassa”, voi myös vaikuttaa tulevaisuuteensa omalla harrastuneisuudellaan ja kiinnostuksen suuntaamisella”
Hakupainealoilla on vaikea perustella, että valintakokeella mitattaisiin kovin eri asioita kuin todistusvalinnassa. Enää yliopistoon pääsy ei kuitenkaan edellytä sekä ylioppilaskirjoituksissa että valintakokeessa menestymistä, mikä on merkittävä parannus entiseen verrattuna.
Olisi tärkeää saada koulutusvalintojaan pohtiville jo ennen hakuvaihetta paremmin tietoa siitä, millaisia sisältöjä koulutuksissa on ja mitä opinnoissa menestyminen edellyttää. Näin harrastuneisuus johtaisi jo oikeanlaisiin hakukohdevalintoihin. Tietystä alasta erityisen kiinnostuneet voisivat hyödyntää myös muita valintaväyliä (esim. avoimen väylä, MOOC).
Perusteluja löytyy eri kiintiöissä sekä samanlaisen että erilaisen osaamisen huomioimiselle. Tärkeänä huomiona nostaisimme esiin sen, että eri valintatavoilla valitut opiskelijat aloittavat opintonsa yhdessä, jolloin heillä kuitenkin tulisi olla samanlaiset valmiudet yliopisto-opintoihin.
Kielet
Keskustelussa nousi esiin se, miten tärkeää on kehittää todistusvalinnan pisteytysmallia siten, että se tukisi myös kielten opiskelua. Suomalaisen kielivarannon kapenemisesta on oltu huolissaan jo pidemmän aikaa ennen todistusvalinnan käyttöönottoa, mistä kertoo esimerkiksi OKM:n selvitys vuodelta 2017, sekä asiantuntijoiden nostot julkisessa keskustelussa (esim. Kuntaliiton Kyösti Värri; YTL:n Tiina Tähkä).
Webinaarin keskusteluosuuden alussa pyysimme osallistujia nimeämään kolme tärkeintä asiaa todistusvalinnan kehittämistyössä, jolloin 28 % vastaajista valitsi yhdeksi tärkeimmistä asioista kielten opiskeluun kannustamisen. Vaikka kielivarannon kapenemisesta on oltu huolissaan jo ennen todistusvalintaa, usein nostetaan esiin se näkemys, että nykyinen pisteytysmalli heikentää kielivarannon moninaisuutta entisestään. Tämä on tärkeä huomio, ja opiskelijavalintojen kehittämistyössä on hyvä huomioida myös tämä puoli – vaikka todistusvalinnan pisteytysmalli ei olisi syypää kielivarannon kapenemiseen, voi se toivottavasti olla osana kielivarannon monipuolisuuden turvaamista.
Tutkimus
”Olisi kiinnostava(mpa)a tietää, onko uudelleenhakemisessa tapahtunut muutosta verrattuna aikaan ennen todistusvalintaa.” ”Onko olemassa tutkittua tietoa alan vaihtajista ennen nykyistä todistusvalintaa? Koe- ja todistusvalinnan vertailun lisäksi voisi tehdä vertailua edeltävän valintatavan vuosiin?”
Kesäkuussa 2022 julkaistussa, OKM:n tilaamassa opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportissa (VATT, 2022) havaitaan, että valintauudistus nosti 19-vuotiaiden osuutta yliopistoon hyväksytyistä, mutta myös lisäsi paikan vastaanottaneiden todennäköisyyttä hakea uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka moni vaihtaa alaa 1–2 vuoden opintojen jälkeen.
”Onkohan tutkittu sitä, miten jatkokoulutusalan valinnan ajankohta suhteutuu ns. hakupainealoihin ja muihin aloihin? Toisin sanoen, tehdäänkö valinta hakeutua esim. lääketieteellisen, oikeustieteellisen jne. koulutukseen varhemmin kuin muille aloille? Mikäli näin olisi voisiko tämän ottaa huomioon pisteytyksessä? –”
Tärkeä huomio, jota voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Meillä ei valitettavasti ole tiedossa tällaista tutkimusta, vaikka muutoin hakupainealoille – joista useat ovat niin kutsuttuja statusaloja – valikoituneita opiskelijoita onkin tutkittu. Tiedetään, että statusaloille valikoituu muita aloja useammin korkeasta sosioekonomisesta taustasta tulevat henkilöt (esim. Nori ym., 2021), eikä opiskelijavalintauudistus näytä tasoittaneen sosioekonomisen taustan vaikutusta (Karhunen ym., 2022). Ylipäänsä hakupainealojen ja ei-hakupainealojen mahdollisesti toisistaan poikkeavat tarpeet on hyvä ottaa tarkasteluun opiskelijavalintojen kehittämisessä.
Photo by Volodymyr Hryshchenko on Unsplash