Tekijä: Tanja Juurus

Julkaistu

Kehittämishankkeen kuulumisia

Todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmä on aloittanut työskentelynsä

Asiantuntijatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun alussa. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena oli tutustua ryhmän jäseniin, sekä käydä läpi työryhmän tehtävät, tavoitteet ja kehittämistyön lähtökohdat.

Syksyn webinaarit on nyt järjestetty

Syksyn aikana kehittämishanke järjesti kaksi webinaaria yliopistojen henkilöstölle.

Lokakuun webinaarissa (27.10.) keskityttiin valintakoevalintaan ja webinaarin tallenne on katsottavissa täällä. Webinaarista on tehty blogipostaus, johon on koottu webinaarissa käytyä keskustelua. Valintakokeiden osalta webinaarisarja jatkuu suunnitelmien mukaisesti syksyllä 2023.

Marraskuun webinaarissa (18.11) keskityttiin todistusvalintaan ja tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä. Myös todistusvalintawebinaarin keskustelusta julkaistaan myöhemmin blogipostaus.

Webinaarien jatkot, eli kysely ja kommentointimahdollisuus otakantaa.fi-palvelussa on avoinna molempien webinaarien osalta 23.12. asti. Valintakoewebinaarin teemoja pääset kommentoimaan täällä, todistusvalintawebinaarin kysely ja kommentointimahdollisuus on täällä.

Tarkentunut aikataulu on julkaistu

Aikataulu löytyy tältä sivulta. Sivua päivitetään kehittämishankkeen edetessä.

Ajankohtaista sidosryhmäyhteistyöstä

Viime viikkojen aikana hankkeen edustajat ovat olleet kertomassa opiskelijavalintojen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Studia-messuilla sekä Kuntaliiton lukiokoulutuksen järjestäjäverkoston seminaarissa. Joulukuussa hankkeen henkilöstö keskustelee todistusvalinnan pisteytyksen kehittämisestä kieltenopettajien liittojen kanssa (esim. SUKOL ry).

Lukusuositus

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala kirjoitti hankkeen blogiin kirjoituksen, jossa hankkeen tavoitteita tarkastellaan lukiolaisten näkökulmasta.

Myös Suomen Opinto-ohjaajat ry:n lukiotoimikunnan puheenjohtaja Heini Kelosaari avasi hankkeen blogissa julkaistussa kirjoituksessaan sitä uudistusten myllerrystä, jossa opinto-ohjaajat lukioissa työskentelevät. Kirjoituksessa otetaan kantaa hankkeen lähtökohtiin, mutta myös herätellään laajempaa keskustelua koulutuksen ja valintojen tulevaisuudesta.

Kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juuruksen haastattelu on julkaistu Opettaja-lehdessä.

Photo by Estée Janssens on Unsplash

 

Julkaistu

Opinto-ohjaajien ajatuksia valintojen kehittämisestä – kirjoittajavieraana opinto-ohjaaja Heini Kelosaari

Uudistuksia ja reunaehtoja

Viime aikoina, kun olen puhunut opinto-ohjauksesta, on puheeseeni usein liittynyt tavalla tai toisella käsite reunaehdot. Tämä on lyhykäisyydessään ajatus siitä, että opinto-ohjausta ei toteuteta missään tyhjiössä. On todella paljon asioita, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella opinto-ohjaukseen.

Yksi viime vuosien suurimmista reunaehdoista lukion opinto-ohjauksessa lienee ollut opiskelijavalintauudistus ja siihen liittyvä todistusvalinta. Toki todistusvalinta ei suinkaan ole ainoa merkittävä reunaehto. Viime vuosilta esiin voi nostaa mm. ylioppilastutkinnon uudistukset, laajennetun oppivelvollisuuden, muutamien lukioon liittyvien lakien uudistamisen, uudet opetussuunnitelmat sekä aina kulloinenkin hallitusohjelma – ihan vain muutamia keskeisiä mainitakseni. Kokonaan oma lukunsa on sitten lukiokoulutuksen rahoitus, jonka leikkauksista mm. Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri on kirjoittanut.

Tässä aallokossa opinto-ohjaajat lukioissa tekevät työtään yrittäen auttaa nuoria parhaansa mukaan niin opintojen suunnittelussa, ylioppilaskirjoitusten miettimisessä kuin jatko-opinto- ja urasuunnitelmissakin.

On monta syytä, miksi meneillään oleva Valtakunnallinen yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke kuulostaa opinto-ohjaajan näkökulmasta hyvältä. Ensinnäkin todistusvalinnan muutosten on tarkoitus pohjautua tutkimustietoon. Muistan ottaneeni monesti kantaa, että koulutusta koskevien päätösten tulisi pohjautua tutkimustietoon ja tiedon keruun ja arvioinnin tulisi olla jatkuvaa. Tässä on tietysti aina haasteensa, koska kaikkea ei esim. pystytä tilastoista helposti esiin kaivamaan. Yksi tällainen todistusvalintaan liittyvä haastava tutkittava voisi olla lyhyen ja pitkän matematiikan asema lukiossa. Kuinka moni valitsee ensin pitkän matematiikan ison todistusvalinnan pistesaaliin toivossa ja matkalla kuitenkin pettymyksekseen tajuaa, että pitkän matematiikan opiskelu ei ole itseä varten. Tämä ei esim. näy ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisessa ja siten niissä tilastoissa, mutta lukion arjessa sitäkin selvemmin.

Tutkimuksesta päästään jouhevasti seuraavaan positiiviseen asiaan eli hankkeen aikatauluun. Monet koulutukselliset muutokset on viime vuosina toteutettu aikataulussa, joka ei ole mahdollistanut kunnollista keskustelua, saati sitten tiedottamista opiskelijoille tulevista muutoksista hyvissä ajoin. Se, että uudet todistusvalinnan kriteerit on tarkoitus julkaista 2023 ja ottaa käyttöön keväällä 2026, on vihdoinkin järkevä aikataulu, joka antaa mahdollisuuden myös sidosryhmien kuulemiseen. Aito halu kehittää todistusvalintaa, valintakokeita ja valinnan aikatauluja selkeämmiksi ja vähemmän kuormittaviksi näkyy siis jo nyt.

On silti monia asioita, joita voisi hiukan hankkeen ohikin nostaa keskusteluun. Miten suhtaudumme erilaiseen koulutukseen? Niin kauan kuin yliopistojen valinnoista puhuttaessa keskustelu keskittyy vain lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen opiskeluun, puhumme pelkästään hakupainealoista nostamatta muita korkeakoulutuksen tai ylipäänsä koulutuksen vaihtoehtoja esille. Opiskelun ja erilaisen osaamisen hankkimisen pitäisi olla tärkeä arvo jo sinänsä. Lisäksi täytyy vielä nykyistä paremmin varmistaa, että opiskelijoilla on olemassa hyvää ja ajantasaista tietoa opiskelupaikoista, tarvittavasta osaamisesta ja työelämästä yleensä. Millaista sitten on tulevaisuuden korkeakoulussa tarvittava osaaminen? Tai millaisia ovat tulevaisuuden työelämätaidot? Tämän hetken veikkaukset nostavat esiin mm. luovuuden, joustavuuden ja sosiaaliset taidot. Miten nämä sitten näkyvät koulutuksessa ja opiskelijavalinnoissa jatkossa? Sitä jään mielenkiinnolla odottamaan.

Heini Kelosaari
opinto-ohjaaja, KM
Suomen Opinto-ohjaajat ry, lukiotoimikunnan pj.

Julkaistu

Lukiolaisten ajatuksia valintojen kehittämisestä – kirjoittajavieraana Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala

Opiskelijavalinnat: työ on vielä kesken

Pari vuotta takaperin astui voimaan uusi opiskelijavalintauudistus, joka on viime aikoina kerännyt kritiikkiä julkisessa keskustelussa. Fakta on kuitenkin se, että uudistuksessa on monia hyviäkin puolia.

Ylioppilaskokeiden painoarvoa lisäämällä on pystytty tunnistamaan lukiossa tehty tärkeä työ, eikä opiskelijoiden välttämättä tarvitse jatkaa kuormittavaa opiskelua pääsykokeisiin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jos opiskelija on pärjännyt kirjoituksissa, hän voi ottaa hieman ansaittua lepoa. Toisaalta he, jotka eivät ole pärjänneet yhtä hyvin, voivat sen sijaan panostaa pääsykokeisiin.

Ongelma tällä hetkellä ei siis ole itse muutos, vaan sen toteutustapa. Onneksi yliopistot ovat ryhtyneet tekemään muutoksia tutkitun tiedon perusteella, jotta uudistus saataisiin toimimaan halutulla tavalla.

Tällä hetkellä yliopistojen todistusvalinnassa hakija saa hieman alasta riippuen pisteitä eri lukion oppiaineista sen mukaan, kuinka monta kurssia kyseistä ainetta on ollut mahdollista lukea. Itsessään menettely kuulostaa järkevältä, mutta käytännössä siitä puuttuu logiikka. Esimerkiksi oikikseen mielivä hakija voi saada melkein kaksi kertaa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta, kuin yhteiskuntaopista, mikä kuulostaa suoraan sanottuna hieman älyttömältä.

Moni lukiolainen joutuu melko aikaisessa vaiheessa tekemään päätöksen opiskeltavien aineiden suhteen. Terveystieto ja filosofia saattaa kiinnostaa kovasti, mutta niistä saa valitettavan vähän pisteitä monille koulutusaloille haettaessa. Valtaosa lukiolaisista ei ole vielä lukion alussa varma jatkosuunnitelmistaan, minkä vuoksi kemian ja fysiikan opiskeleminen voi tuntua turvallisemmalle vaihtoehto niistä saatavien pisteiden vuoksi, vaikkei aineet itsessään kiinnostaisi.

Tämän takia todistusvalinnan pisteytystyökalua tulisi uudistaa siten, että lukiolaiset voisivat opiskella lukiossa juuri sitä, mikä itseään kiinnostaa ja ennen kaikkea motivoi. Nuorten hyvinvoinnista ollaan puhuttu paljon viime aikoina, ja epämotivoivien ja itselleen haastavien aineiden opiskelu ei varmasti auta nuorten kokemaan stressiin ja jaksamiseen.

Keski-ikä korkeakouluun pääsemisessä on edelleen korkea. On ehdottoman tärkeää, että hakijasumaa puretaan lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja, kuitenkin siten, että niitä rahoitetaan riittävästi. Koulutuksen laadusta meidän ei todellakaan tule tinkiä.

Toivon kovasti, että tulevaisuuden opiskelijavalinnassa edelleen korostuvat valintatavat, jotka eivät vaadi useiden kuukausien raastavaa ulkoa opettelua. Ihannetilanteessa opiskelijavalinnassa mitataan hakijan kokonaisvaltaista osaamista, kokonaisuuksien hallitsemista ja tietotaidon hyödyntämistä.

Viime vuosina valintauudistuksessa on kuitenkin otettu askelia oikeaan suuntaan: esimerkiksi todistusvalinnan hallittu lisääminen tunnustaa lukiossa tehdyn pitkäjänteisen ja kovan työn ja on keventänyt abiturienttien kevättä, kun kirjoitusten jälkeen ei välttämättä tarvitse päntätä heti pääsykokeisiin. Olisi äärimmäisen tärkeää, että myös media puhuisi tästä, jotta opiskelijoilla olisi realistinen kuva nykytilanteesta: liian moni kuvittelee tarvitsevansa useita laudatureita päästäkseen korkeakouluun, vaikkei tilanne todellakaan ole tämä.

Työ on kuitenkin vielä kesken: toivon, että tulevaisuudessa kehitetään yhä enemmän korkeakoulujen yhteisiä valintakokeita ja todistusvalinnan tulokset ovat nuorelle saatavilla ennen, kuin pääsykoemateriaalit julkistetaan. Tätä kautta muutenkin kuormittavasta keväästä voitaisiin saada nuorille edes hieman kevyempi. Kaiken kehittämistyön keskeisenä ajatuksena tulee olla pyrkimys taata nuorille rauhaa oppimiseen ja nuoruuden elämiseen.

Lukas Virtala
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja

Julkaistu

Hankkeen alkusyksyn kuulumisia

Syksyn opiskelijavalintawebinaareihin voi nyt ilmoittautua

Opiskelijavalintojen kehittämishanke järjestää syksyllä kaksi yliopistojen henkilöstölle suunnattua webinaaria:

  • Valintakoewebinaari to 27.10.2022 klo 9-12
  • Todistusvalintawebinaari pe 18.11.2022 klo 9-12

Webinaareissa kerrotaan opiskelijavalintojen kehittämisen tavoitteista ja ensimmäisistä tutkimushavainnoista. Webinaarit toimivat koulutusalojen yhteisen keskustelun avauksena, ja niiden tavoitteena on muodostaa yhteistä tilannekuvaa opiskelijavalintojen kehittämistarpeista ja –suunnasta.

Webinaarien ohjelma ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyvät täältä.

Webinaarisarja jatkuu alkuvuodesta yliopistojen ja sidosryhmien yhteisellä webinaarilla.

Todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmä aloittaa työskentelynsä

Todistusvalinnan pisteytyksen päivittämistä valmistelemaan on perustettu asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustettuna joukko yliopistojen koulutusaloja sekä sidosryhmistä Suomen Lukiolaisten Liitto, lukioiden opinto-ohjaajat ja YTL. Työryhmän työskentelyn pohjana ovat todistusvalintatutkimuksen ja muiden tutkimusten tulokset, sekä koulutusaloille ja sidosryhmille järjestettävissä webinaareissa käytävät keskustelut. Kaikille koulutusaloille ja sidosryhmille tarjoutuu mahdollisuus esittää näkemyksensä pisteytysmallin päivitystyön edetessä. Keväällä 2023 järjestetään laaja lausuntokierros ennen pisteytysesityksen antamista koulutusaloille.

Tutkimustyö etenee suunnitellusti

Hankkeen tilaamat tutkimukset etenevät suunnitelmien mukaisesti. Todistusvalintatutkimuksen osalta tutkijat tekevät simulaatioita siitä, miten erilaiset muutokset todistusvalinnan pisteytyksessä mahdollisesti vaikuttaisivat opiskelijavalinnan lopputulokseen. Lisäksi tutkitaan kysely- ja rekisteriaineistojen pohjalta sitä, millaisia vaikutuksia todistusvalinnalla on ollut lukiolaisiin (mm. ainevalintoihin lukiossa) ja yliopistossa opiskeleviin (mm. opintomenestykseen).

Valintakoetutkimuksessa tehdään parhaillaan ydinainesanalyysia vuosien 2021 ja 2022 valintakokeista. Tutkijat analysoivat mm. sitä, mitä eri valintakokeilla pyritään mittaamaan ja miltä osin ne mittaavat samoja asioita. Loppusyksystä tehdään ydinainesanalyysin antamaa kuvaa syventävä kyselytutkimus yliopistojen henkilöstölle.

Sidosryhmäyhteistyö jatkuu aktiivisena

Alkusyksyn aikana hankkeen edustajat ovat keskustelleet opiskelijavalintojen kehittämisestä mm. IB-lukioiden rehtoreiden ja yhteiskuntatieteellisen alan opintoasiainpäälliköiden kanssa. Loka-marraskuussa opiskelijavalintojen kehittäminen on aiheena mm. Kuntaliiton lukiorehtoriverkoston kokouksessa ja Studia-messujen yhteydessä järjestettävässä oposeminaarissa.

Photo by Hans Veth on Unsplash

Julkaistu

Ajankohtaista kehittämishankkeesta

Viestintä 

Viestinnällä on hankkeessa hyvin keskeinen rooli ja moninaisia tehtäviä. Viestinnän avulla muun muassa korjataan opiskelijavalintoihin liittyviä virheellisiä käsityksiä, sitoutetaan sidosryhmiä yhteistyöhön ja pidetään niin sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä ajan tasalla hankkeen etenemisestä. Hankkeen ydinviestit on julkaistu tässä blogissa.

Tutkimustyö hankkeessa

Opiskelijavalintojen kehittämistä tehdään tutkimusperustaisesti hyödyntäen sekä olemassa olevaa tutkimustietoa että uutta hankkeessa tuotettavaa tutkimustietoa. Hankkeessa tuotettavan tutkimuksen tekijät kilpailutettiin kevään aikana.

Todistusvalintaan liittyvän tutkimustyön kilpailutuksen voitti Valtion talouden tutkimuskeskus (VATT) alihankkijanaan Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.  Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten rekisterianalyysien kautta todistusvalinnan nykyisen pisteytysmallin vaikutuksia lukiolaisiin, yliopisto-opiskelijoihin ja opiskelijavalinnan lopputulokseen.

Valintakoevalintaan liittyvän tutkimustyön kilpailutuksen voitti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus alihankkijanaan Työn ja talouden tutkimus LABORE. Tutkimuksessa tehdään laaja analyysi nykyisistä valintakokeista, niiden kehittämistarpeista, sekä valintakokeiden roolista tulevaisuudessa. Nykyisistä valintakokeista tehtävän ydinainesanalyysin antamaa näyttöä täydennetään yliopistojen henkilöstölle suunnatulla kyselytutkimuksella.

Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet ja tutkimustyö on käynnistynyt kilpailutuksen voittaneissa tutkimuslaitoksissa. Hankkeen projektiryhmä on tiiviissä yhteydessä tutkijoiden kanssa. Tutkijat esittelevät tutkimustuloksia lukuvuoden 2022-2023 aikana järjestettävissä tilaisuuksissa.

Muita tutkimuksia

UUSVALU-hankkeessa tutkitaan, miten opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut lukio-opiskelijoiden kurssivalintoihin ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Näitä tuloksia hyödynnetään opiskelijavalintojen kehittämisessä.

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti julkaistiin 3.6.2022 OKM:n järjestämässä webinaarissa. Opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022–2025 sai webinaarissa myös tilaisuuden esitellä nyt alkanutta hanketta ja siinä tehtävää tutkimusta. OKM:n webinaarin tapahtumasivulta löytyy webinaarin materiaalit.

Kartoituskyselyt yliopistoille ja toisen asteen oppilaitoksille

Kesäkuussa 2022 yliopistoille sekä toisen asteen oppilaitosten edustajille lähetettiin kartoituskyselyt. Kyselyiden tarkoituksena oli alustavasti kartoittaa yliopistojen sekä toisen asteen oppilaitosten näkemyksiä ja kokemuksia todistusvalinnan ja valintakoevalinnan nykytilasta sekä tulevaisuuden tavoitteista. Saatuja vastauksia hyödynnetään yliopistojen todistus- ja valintakoevalintojen kokonaisuuden kehittämistyön evästyksenä.

Syksyllä 2022 järjestetään kaksi yliopistoille suunnattua webinaaria 

27.10. klo 9–12 webinaari valintakokeiden kehittämisestä
18.11. klo 9–12 webinaari todistusvalinnan kehittämisestä

Webinaareissa tutkijat esittelevät alustavia tutkimustuloksiaan ja hankkeen projektiryhmä käy läpi kesän kartoituskyselyjen tuloksia. Tämän jälkeen käydään keskustelua esitellyistä tuloksista ja valintakokeiden/todistusvalinnan kehittämisestä. Webinaareihin toivotaan laajaa ja aktiivista osallistumista yliopistoista eri alojen opetushenkilökunnasta, hallinnosta ja johdosta. Webinaareista tulee tallenne.

Sidosryhmäyhteistyö 

Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen lanseeraustiedote julkaistiin 22.4.2022. Tiedotteesta uutisoi muun muassa Helsingin sanomat ja Yle. Lanseeraustiedotteen myötä hanke on saanut useita yhteydenottoja sidosryhmiltä, joiden kanssa hanke on sittemmin tavannut (mm. OAJ, Suomen Lukiolaisten Liitto, MAOL ry ja LUKKI-verkosto). Tapaamiset sidosryhmien kanssa ovat olleet erittäin positiivisia. Sidosryhmien ja yliopistojen näkemykset valintoihin liittyvistä haasteista ovat hyvin samansuuntaiset. Sidosryhmät pitävät valintojen tutkimuspohjaista kehittämistä erittäin tervetulleena ja odottavat mielenkiinnolla hankkeessa tehtävän tutkimustyön tuloksia.

 

Photo by Sofia Holmberg on Unsplash

Julkaistu

Tiedote kehittämishankkeesta 22.4.2022

Yliopistot kehittävät yhdessä todistusvalintaa ja valintakokeitaan – tavoitteena selkeät ja sujuvat väylät yliopisto-opintoihin

Yliopistot päättävät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta vuonna 2023. Uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026. Tavoitteena on myös lisätä yliopistojen välistä valintakoeyhteistyötä. Hakijoille helpotusta tuo aikataulu-uudistus, jonka tavoitteena on, ettei todistusvalinnalla valittavien tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin.

Yliopistot ovat tunnistaneet tarpeen kehittää opiskelijavalintojaan. Kehittämistyötä tehdään Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta perustetussa hankkeessa, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kehittämiskohteiksi on valittu todistusvalinta ja valintakokeet.

– Koska todistusvalinta ja valintakokeet koskettavat suurinta osaa yliopistoon hakevista, näemme tärkeänä tarkastella näitä valintatapoja kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kehittää sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoavat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo.

Todistusvalintaa kehitetään tutkimustiedon avulla

Vuodesta 2020 alkaen yli puolet opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Todistusvalinnan käyttöönotto on herättänyt julkista keskustelua ja myös kritiikkiä. Kritiikki on erityisesti kohdistunut siihen, miten eri aineita pisteytetään ja miten todistusvalinta vaikuttaa lukiolaisten jaksamiseen. Aiheesta ei ole olemassa laajaa tutkimustietoa.

– Teemme tutkimuksen todistusvalinnan pisteytyksen toimivuudesta ja kritiikkiä herättäneistä seikoista. Kuulemme myös lukioiden ja lukiolaisten kokemuksia todistusvalinnasta. Tutkimustulosten pohjalta yliopistoille annetaan ehdotus mahdollisista todistusvalinnan pisteytysten muutoksista, Marja-Leena Laakso kertoo.

Hankkeessa selvitetään myös todistusvalinnan pisteytysten vaikutuksia muun muassa lukiolaisten ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja ylioppilaskokeiden uusimiseen. Samalla arvioidaan eri valintakriteerien vaikutusta valituksi tulemiselle sekä todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden opintomenestystä.

Mahdolliset muutokset todistusvalinnan pisteytykseen astuvat voimaan kevään 2026 valinnoissa, ja muutoksista tullaan tiedottamaan vuoden 2023 aikana.

Todistusvalintaan liittyvän tutkimuksen toteuttaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT yhdessä Laboren (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) kanssa. VATT ja Labore ovat toteuttaneet myös opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen, joka on juuri valmistumassa.

Samalla valintakokeella voi hakea entistä useampaan hakukohteeseen

Yliopistot ovat menestyksekkäästi lisänneet yhteistyötä valintakokeiden järjestämisessä viime vuosina. Yhä useammalla alalla on yhteinen valintakoe, johon osallistumalla hakija voi hakea useaan yliopistoon ja hakukohteeseen. Yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi myös sen, että hakija on voinut osallistua valintakokeeseen itselleen lähimpänä olevassa yliopistossa.

Yliopistojen valintakokeista tehdään hankkeessa laaja sisällöllinen analyysi, jossa tunnistetaan, mitä tietoja ja taitoja eri alojen valintakokeilla mitataan. Lisäksi selvitetään koulutusalojen näkemyksiä valintakokeiden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa.

– Analyysi on ensimmäinen laatuaan tässä mittakaavassa ja tulee toimimaan perustana valintakokeiden sisällölliselle kehittämiselle. Tämä mahdollistaa entistä laajemman valintakoeyhteistyön jatkossa, Laakso kertoo.

Valintakokeisiin liittyvän tutkimuksen toteuttaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus yhdessä Laboren kanssa. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen hakija voi hakea samalla valintakokeella yhä useampaan hakukohteeseen, eikä hakija joudu jakamaan valmistautumisaikaansa monen valintakokeen kesken.

– Tavoitteenamme on, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin. Tätä tavoitetta kohti menemme kehittämällä valintakokeiden sisältöä, lisäämällä valintakoeyhteistyötä eri yliopistojen ja koulutusalojen kesken sekä digitalisoimalla kokeita.

Lisätietoja:
Tanja Juurus
Projektipäällikkö
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke
Puhelin 02941 40963