Aineistonkeruun viimeinen vaihe: aukkojen täyttö

Projektikursseilla toteutettu vaihe hankkeen aineiston keruusta saatiin päätökseen, ja viimeiset opiskelijat Turussa järjestetyllä kurssilla saivat maaliskuussa kurssisuorituksensa. Aineiston keruu ei kuitenkaan vielä ole päättynyt. Kevättalvella rekrytoimme hankkeeseen mukaan kolme osa-aikaista tutkimusavustajaa: opiskelijat Outi Pajukallio ja Annina Wahlberg keräävät ja litteroivat viimeisiä puuttuvia suomeksi tehtäviä haastatteluja ja Susanna Siljander hoitaa samaa pestiä ruotsinkielisen aineiston osalta.

Tällä hetkellä hankkeen kovalevyllä on tallessa 96 haastattelutiedostoa. Sata siis häämöttää aivan nurkan takana! Tosin keruun aikana on kerätty myös ns. ylimääräisiä haastatteluja, joissa puhujan taustamuuttujat eivät ole aivan matriisissa tavoiteltujen mukaisia: mukana on esimerkiksi ihmisiä, joiden äidinkieli ei kuulu yleisimpiin Suomessa puhuttaviin vähemmistökieliin. Nämä haastattelut päätettiin kuitenkin toteuttaa, koska oli mahdollisuus tallentaa kiinnostava kielellinen elämäkerta, ja täten haastateltujen joukkoon päätyivät mm. joruban ja saksan äidinkieliset puhujat. Lisäksi on haastateltu joitakin useampia samaan tavoitetaulukon ”slottiin” sopivia ihmisiä, sillä esimerkiksi kahden samanikäisen ja samalla paikkakunnalla asuvan mutta muutto- tai koulutustaustoiltaan erilaisen ihmisen vertailu voi tuottaa kiinnostavia tapaustutkimuksia.

Ylimääräisyys ei tietenkään tee näistä haastatteluista millään tavalla huonoja tai turhia, sillä monissa hankkeen haastatteluja hyödyntävissä tutkimuksissa aineistoa muutenkin rajataan erilaisilla kriteereillä. Hankkeen tavoite kuitenkin on koota tasan sadan haastattelun ydinaineisto, jossa puhujat jakautuisivat suunnilleen Suomessa asuvaa väestöä edustaen. Keruun viimeistely onkin melkoista palapeliä puuttuvine palasineen, joita etsitään nyt hankkeen verkostojen kautta. Jollekulle muistuu mieleen entinen koulukaveri, kollega tai muu tuttava, jolta sitten lähdetään kysymään, suostuisiko tämä itse haastatteluun tai tietäisi jonkun etsimämme tyyppisen ihmisen.

Kun ylimääräisinä pidetyt haastattelut, joita tällä hetkellä on 17, rajataan pois, sadan puhujan ydinaineistosta puuttuu vielä 21 haastattelua: 9 suomenkielistä ja 12 kielivähemmistön edustajaa. Suomenkielisten joukosta puuttuu mm. 1940- ja 1960-luvuilla syntyneitä miehiä, isommista kaupungeista kokonaan vailla suomenkielistä edustusta ovat mm. Pori ja Vaasa, maakunnista taas Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Savo. Kun katsoimme jo kerätyn aineiston edustavuutta tässä vaiheessa tarkemmin, totesimme, että alkuvaiheessa vaivannut korkeakoulutettujen yliedustus on saatu aika hyvin tasaantumaan ja haastateltujen joukosta löytyy monenlaisia työ- ja koulutustaustoja. Joitakin hassuja vinoumia kuitenkin kävi ilmi: huomasimme, että vaikka sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat varsin tavallisia ammatteja, toistaiseksi haastateltujen joukossa on ainoastaan yksi eläköitynyt apuhoitaja. Myös poliisit ja lääkärit puuttuvat aineistosta, kun taas insinöörejä ja opettajia on useita.

Aineiston täydennysvaiheessa ensimmäisenä täytetään kielivähemmistöjen aukot, sillä haastatteluun suostuvan koltansaamen tai romanikielen puhujan löytäminen lienee vaikeampaa kuin vaikkapa ”tavallisen” kainuulaisen 60-luvulla syntyneen miehen. Onneksi loppuvaihekin etenee vauhdilla: moni puuttuva haastattelu on jo sovittu tai ainakin suunnitteilla: esimerkiksi Susanna on juuri menossa haastattelemaan suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjää ja Outilla on tiedossa haastattelut kurdin ja somalin puhujien kanssa!

2 vastausta artikkeliin “Aineistonkeruun viimeinen vaihe: aukkojen täyttö”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.