ConnectLab-tapaaminen Otaniemessä 31.3.

Tervetuloa seuraavaan Connect Lab tapaamiseemme torstaina 31. maaliskuuta klo 10:00-12:30 Otaniemessä (Open Innovation House, HIIT, Otaniementie 19)!

Citizen Mindscapes- tutkimuskollektiivi kokoontuu avoimen tieteen hengessä keskustelemaan Suomi24-aineistosta ja kansalaisten mielenliikkeiden analyysistä. Tavoitteena on tutustua, kertoa mitä teemme tai tahdomme tehdä tutkimuskollektiivissa sekä löytää tutkimuksellisia yhteyksiä ja yhteistyökumppaneita.

Tilaisuus järjestetään Pecha Kucha-periaatteella: tervetuloa kertomaan tutkimuksestasi, kiinnostuksistasi, menetelmästäsi ja osallistumisestasi kollektiiviin toimintaan. Aikaa puheenvuorolle on 6 min 40 s. Tilaisuuteen mahtuu noin 10-15 puheenvuoroa. Lisäksi luvassa keskustelua pienryhmissä.

ILMOITTAUDUTHAN tapahtumaan Eventbritessä.

Kutsua saa jakaa: tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Verkon leimaamat

index-315754__180Allerin järjestämän moderointikoulun istuntoon on kokoontunut kymmenkunta moderoinnin ammattilaista. Citizen Mindscapes kollektiivin tutkijat – allekirjoittanut ja Sari Yli-Kauhaluoma – ovat kenttätöissä. Olemme päässeet mukaan seuraamaan, kun moderaattorit jakavat tietoa ja kokemuksia työnsä varjopuolista ja onnistumisista. Tänään pohditaan  Suomi24-keskusteluketjujen avulla moderoinnin rajoja. Milloin on kyse sananvapaudesta, julkisen keskustelun ja siihen kuuluvan kritiikin sallimisesta? Milloin viestit on poistettava mainontana, panetteluna, rasismina tai väkivaltaan kehottamisena? Keskusteluketjuista paljastuu toisiaan nokittelevia plastiikkakirurgian klinikoita, tekstimainontaa, rasistista nimittelyä ja kunnallispolitiikan kiemuroita.

Nyt työn alla on kuitenkin yksittäisestä ihmisestä tehty raiskausväite. Pitääkö paikkansa, että nimeltä mainittu huumerikoksesta tuomittu vanki on raiskannut vankilasta lomalla ollessaan nuoren naisen? Jos asiasta on uutisoitu ja tieto pitää paikkansa, ylläpidon ei tarvitse poistaa viestiä keskustelupalstalta. Mikäli kyseessä on paikkansapitämätön väite, viesti on poistettava sääntöjen vastaisena.

Moderaattorit salapoliisityössä

Googlatessa huumerikoksesta tuomitun vangin raiskausväitettä löytyy lukuisia osumia. Ensi silmäyksellä hakutuloksia katsoessa voi näyttää, että tieto on virallisesti vahvistettu. Raiskaus on noteerattu sanomalehden uutiskommenteissa. Tarkemmin katsottuna varsinaista uutista ei kuitenkaan löydy.

Verkkokeskustelujen moderointia, mutta myös niiden tutkimista vaikeuttaa kirjoittajien tapa liikkua palstalta ja foorumilta toiselle. Samaa viestiä monistetaan Suomi24-palstalta toiselle, lukuisissa eri sosiaalisen median palveluissa. Kirjoittajat liikkuvat sanomalehtien kommenttipalstoilta rajatumpiin keskusteluyhteisöihin. Näin voidaan myös tietoisesti hämärtää viestien todenmukaisuutta ja alkuperää.

Moderointityössä joutuu etsimään viestien taustoja. Toisinaan työ muistuttaa salapoliisityötä. On yhdisteltävä tietoa eri paikoista, pyrittävä tekemään oikeita johtopäätöksiä. Eri viestintäkanavien luonne ja luotettavuus pitää tuntea.

Päädymme siihen, että raiskausväite on poistettava Suomi24-palstalta. Tämä ei tarkoita sitä, että vanki ei olisi raiskannut. Häntä ei kuitenkaan saa julkisella palstalla nimeltä mainiten syyttää raiskauksesta, jonka todenmukaisuudesta ei ole näyttöä.

Raiskausväitteen elämä ei kuitenkaan lopu siihen. Hakukoneen tuloksissa se on edelleen näyttävästi esillä ja väitteen esittänyt kirjoittaja voi helposti toistaa sen vaikka samaisessa keskustelussa, josta se on juuri poistettu. Jos viestiä ei ilmoiteta ylläpidolle, se voi jäädä sinne pitkiksikin ajoiksi. Vähitellen huhusta voi tulla totta. Ihminen muuttuu todistetusti raiskaajaksi. Näinhän Googlekin väittää.

Monistetut valheet

Verkkokeskustelut tuottavat omaa todellisuuskäsitystä, syyttömistä voi tulla raiskaajia tai kunnon yrityksestä huijariyritys. Käsitys tiedosta vääristyy, kun verkkoon muodostuu vahvoja vääräntiedonlevittäjien verkostoja.

Valheiden oikomiseen tarvittaisiin huomattavasti vaikuttavampia ja järjestäytyneempiä tapoja kuin yksittäisten moderaattorien työpanos. Suomi24:n palstoille kirjoitetaan päivittäin viidestätoista tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen viestiä. Moderaattorit käsittelevät päivässä noin tuhat viestiä.

Kansalaiskeskustelun näkökulmasta verkkokeskustelujen totuudellisuuden turvaaminen on yksi tämän ajan tärkeimmistä ratkaistavista asioista. Kehitettävien työkalujen tai työtapojen ei tarvitsisi jäljittää yksittäisiä kirjoittajia. Riittäisi kun opittaisiin tehokkaammin tunnistamaan valheiden ja panettelun monistamisen logiikkaa. Jos viestien liikkeen eri keskustelupalstojen välillä saisi näkyväksi ilman hakukonetta, olisimme jo pitkällä.

Moderaattorit ovat tässä kehitystyössä avainasemassa. He tuntevat verkkokeskustelun harmaat alueet ja tehokkaimmat tavat levittää väärää tietoa. Lisäksi he ovat sisäistäneet työnsä kautta humaanin otteen. Tunteiden purkaukset ja härnääminen kuuluvat ihmisenä olemisen kirjoon. Suomi24-keskusteluissa provosoidaan ja ilkutaan. Julkkiksia solvataan rankastikin. Kun raivonsa ja pettymyksensä kanssaihmisiin saa purettua palstoilla, sitä ei ehkä tarvitse tehdä verkon ulkopuolella.

Kirjallisella panettelulla on kuitenkin rajansa. Ketään ei pidä tuomita kevyin perustein. Ei edes jo vankeusrangaistukseen tuomittua vankia.

Minna Ruckenstein, Kuluttajatutkimuskeskus

 

 

Perpanssihavaintoja

Kuva: Leonard Leslie Brooke (1862-1940), Johnny Crow’s Garden (PD)

Kuva: Leonard Leslie Brooke (1862-1940), Johnny Crow’s Garden (PD)

Suomi24-verkkokeskusteluun ilmestyi 29. huhtikuuta 2015 kuin tyhjästä perpanssi, persun ja simpanssin yhdistelmä siis. Sen jälkeen se on (bongareiden iloksi) näyttäytynyt siellä tasaisen säännöllisesti ja haalinut seurakseen koko joukon muita uudissanoja: persu, persuli, persussu esimerkiksi. Osa niistä on vakiintunut suomen kieleen, osa kertakäyttöisiä. Syyskuuhun 2015 mennessä Google-haku tuotti jo tulokseksi 707 osumaa, joista 9 kappaletta suomi24-keskustelun ulkopuolella. Tänään tekemäni haku antaa tulokseksi 1020 osumaa, joista suuri osa on edelleen suomi24-kontekstissa. Urbaaniin sanakirjaan se kirjattiin 13.8.2015.

Verkkokeskusteluille ominainen piirre on keksiä uusia sanoja. Hyvä keskustelija on kielellisesti kekseliäs. Tarkastelin perpanssin esiintymistä ja yritin käyttökontekstin avulla päätellä muun muassa, oliko perpanssi väriltään kielteinen. Perpanssi ei ainakaan tässä elinkaarensa alkuvaiheessa ollut yksiselitteisen kielteinen, vaikka se ulkoisesti vaikuttikin haukkumasanalta, jolla voi leimata toista keskustelun osallistujaa tai sen ulkopuolista henkilöä perussuomalaisittain ajattelevaksi apinaksi. Apina ei tunnetusti ole suomalaisessa kulttuurissa sellainen eläin, johon ihminen mielellään samastuu, vaikka sukua ollaankin.

Haukkumasanojen voimaannuttava vaikutus

Haukkumasanojakin voidaan kielessä käyttää luovasti ja jopa aivan päinvastaisiin tarkoituksiin kuin mihin ne on alunperin ajateltu. Kielentutkija William Labov kirjoitti 1972 rituaalisista herjoista, joiden funktio ei ollutkaan loukata, vaan vahvistaa ryhmän jäsenten yhteenkuuluvuutta, ryhmäidentiteettiä. Sekä mustien että homoseksuaalien on todettu käyttävän toisistaan näitä valkoisten tai heteroiden haukkumasanoja tässä tarkoituksessa. Sama ilmiö on vastikään havaittu ranskalaisten nuorten keskinäisessä tekstiviestittelyssä. Viesti tyttökaverille voi alkaa vaikkapa näin: Salut sale pute ! [Terve likainen huora!] Ikävät sanat otetaan ryhmän sisäiseen käyttöön ja näin vähemmistöön kuuluvat voivat kokea niiden avulla jopa voimaantumista. Sanat eivät loukkaa, kunhan niiden käyttö pysyy ryhmän sisällä.

Kun tarkastelin perpanssiesiintymiä omassa käyttökontekstissaan, minun ei ollut aina helppo päätellä oliko kirjoittaja käyttänyt sanaa ‘perpanssi’ haukkumasanana, vai jotenkin muuten. En ollut koskaan aikaisemmin seurannut perussuomalaista puoluetta aiheenaan käsittelevää keskusteluryhmää. Olin siis aika pihalla.

Ensimmäisen kerran sana perpanssi tulee esiin aika kielteisessä valossa, kuten tästä esimerkistä voimme lukea:

EsimerkkitekstiinYllä olevassa esimerkissä on muutama huomionarvoinen piirre. Yksi niistä on nimimerkit. Päinvastoin kuin joissakin toisissa tekstilajeissa, nimimerkeillä vaikuttaisi olevan tämänkaltaisessa verkkokeskusteluissa mielipidetehtävä; ne ilmaisevat usein kirjoittajan asennetta (’Kyllästynyt’) ja positioivat osallistujan suhteessa puheenaiheeseen. Perussuomalaisia käsittelevässä keskusteluryhmässä ne luonnollisestikin myös ilmentävät puoluekantaa. Löytyy myös esimerkki, jossa ’perpanssi’ on nimimerkki, mikä siis viittaisi pikemminkin siihen, että tällä kertaa sana ei olisi kielteisessä käytössä. Nimimerkit vaikuttaisivat myös usein olevan tässä käyttökontekstissa käsillä olevaan tilanteeseen keksittyjä, mikä siis mahdollistaa sen, että ne muodostavat esimerkissä käytettyyn tapaan pareja: kyllästynyt – AntipersuunKyllästynyt. Kaikki nimimerkit eivät kuitenkaan ole tällaisia, vaan mukana on selvästi vakiojäseniä, jotka pitävät nimimerkkinsä aiheen vaihtuessa.

Metakieltä ja kekseliäisyyttä

Keskustelijat ottavat kantaa uudissanoihin. Syntyy metakieltä eli siis kieltä, jonka aiheena on kieli itse. Olen oppinut tutkimustyössäni, että verbaalinen väkivalta ja epäkohteliaisuus herättävät tällaista yhteisön keskustelua kielestä; kuka saa käyttää mitäkin termiä kenestä ja milloin? Tällaiset vuorot liittyvät kieliyhteisön kielellisiin asenteisiin.

Tietokonevälitteinen kommunikaatio on saanut ihmiset keksimään tapoja, joilla korvata sitä valtavaa puutetta, mikä syntyy siitä, ettei olla kasvokkain. On hymiöitä ja puhekielenomaista kirjoitusta. Verkkokeskustelussa luovuus palvelee ainakin kahta eri tehtävää: säpäkkä kirjoittaja jää mieleen ja tekee muihin vaikutuksen eli hän erottautuu joukosta ja saa huomiota. Toinen tehtävä liittyy keskustelujen moderointiin ja sen välttämiseen: erikoiset, luovat kirjoitusasut ja uudissanat voivat olla keino, jolla osallistuja hämää moderaattoria.

Teksti: Ulla Tuomarla, nykykielten laitos

Connect Lab: Suomi24-aineiston yhteisöllinen tutkiminen

Tervetuloa vuoden ensimmäiseen Citizen Mindscapes -hankkeen tapaamiseen! Minna Ruckenstein alustaa aiheesta ”Yhteistyön muodot ja eettiset periaatteet”. Lisäksi esitämme lyhyen katsauksen Suomen Akatemian hankesuunnitelmasta ja keskustelemme pienryhmissä.

Paikalle toivotamme tervetulleeksi ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita toimimaan osana laajempaa Citizen Mindscapes-kollektiivia. Tavoitteena on että itse kukin löytää tapoja kytkeytyä kolletiivin muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön hedelmällisellä tavalla.

Aika: Keskiviikkona 20.1. klo 9:15-11:15
Paikka: Metsätalo, Sali 10 (B311), Unioninkatu 40

Ilmoittautumiset:  krista.lagus@helsinki.fi

Tervetuloa!

Terkuin Krista Lagus ja Minna Ruckenstein 🙂