Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä

30 vuotta sitten, helmikuun 1. päivänä vuonna 1988 tuli voimaan Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtosääntö. Sitä voidaan pitää nykyisen Ruralia-instituutin perustamispäivänä. Käytännön toiminta käynnistyi tämän jälkeen sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tuolloin Suomessa elettiin ennennäkemättömän nousukauden taitosta kohti syvän laman aikaa. Lue loppuun

Kaksoiskuntalaisuudelle ei – monipaikkaisuudelle kyllä

Kaksoiskuntalaisuus on sana, joka aika ajoin ponnahtaa toiveita herättäen julkiseen keskusteluun. Itse tunnistan sen 1990-luvun keskusteluista, mutta idea on varmasti vanhempi. Pelkistetysti kyse on ajatuksesta, että ihmisillä olisi omaan valintaan perustuen mahdollisuus identifioitua yhden kotikunnan sijaan kahden kunnan asukkaaksi. Tästä esimerkkinä esitetään mökkipaikkakunnalla aikaansa viettävä henkilö. Kutkuttava ajatus on, että mökkiläiset voisivat halutessaan ohjata osan verotuloistaan ”toiseen kotikuntaansa” ja siten tukea sen palveluja ja kehittämistä, siis osoittaa konkreettisesti sympatiaa mökkikuntaa kohtaan. Lue loppuun

Suomen Maantieteellinen Seura 130 vuotta

Suomen Maantieteellinen Seura on kartoittanut Suomea ja sen tulevaisuutta vuodesta 1887 lähtien. Seuran toimesta julkaistiin vuonna 1899 Suomen kartasto, joka oli maailman ensimmäinen kansalliskartasto. Sitä ihasteltiin edistyksellisenä tieteellisenä innovaationa mm. Berliinin maantieteilijäkongressissa. Näin maantieteilijät tekivät maatamme tunnetuksi kartoittamalla Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Lue loppuun

Some on kunnille vaikea kumppanuuden alue

Torsti_HyyrylainenKunnat ovat hyvinvointivaltion kehityksessä rakentuneet laaja-alaisiksi palveluorganisaatioiksi. Palvelutarjonnasta vastaavat erikoistuneet ammattikunnat. Kunnat näkyvät kansalaisten suuntaan palvelukäyttöliittyminä. Sosiaalinen media on 1990-luvulla syntynyt avoimen vuorovaikutuksen välineeksi. Millainen kuva somen kautta avautuu kuntien suhteesta kuntalaisiin? Lue loppuun

Leaderin toinen mahdollisuus on nyt

 

Torsti_HyyrylainenIso-Britannian historiallisen brexit-äänestyksen jälkeen EU-kone nykii. Vanhalla tyylillä ei voida jatkaa. Uudistamisen paine on kova. Uuden EU:n on vahvistettava kansalaisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen ja hyötyihin. Kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia pitäisi lisätä. Paikallisen osallistumisen muotoja voitaisiin vahvistaa kaikissa julkisen rahoituksen EU-ohjelmissa. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen näemme, millaisen asennon Suomi ottaa 2020-luvun eurooppalaiseen yhteistyöhön. Lue loppuun

Muutos haastaa vallankäytön rakenteet

hyyrylainenJokaisella meistä on omakohtaista kokemusta vallasta. Olemme päivittäin sekä vallan käyttäjiä että vallankäytön kohteita. Valta on yksi yhteiskuntatieteiden peruskäsitteistä. Mitä valta sitten on? Melko vakiintuneen käsityksen mukaan valta on suhde, joka liittyy ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Yksinkertaisinta on määritellä valta vaikutusvallan kautta. Esimerkiksi Annella on valtaa suhteessa Timoon, jos hän saa Timon tekemään jotain sellaista, jota Timo ei muuten tekisi. Valtaa käytetään kaikkialla: perheissä, työpaikoilla, kouluissa, urheiluseuroissa, medioissa, liiketoiminnassa ja tietenkin politiikassa. Lue loppuun