Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin.
Luomuhiutaleiden osuus koko tuoteryhmän arvosta hipoo jo 10 prosenttia ja kananmunien 9 prosenttia. Sienet nousivat kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin. Lue loppuun
Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut vauhdilla viimeisten 10 vuoden aikana. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla luomutuotteista saatava parempi hinta on lisännyt houkutusta saattaa markkinoille väärennettyjä luomutuotteita. Luomutuotteiden osalta onkin koettu tarpeelliseksi lähteä kehittämään luomun aitouden varmistavia menetelmiä, ns. aitousindikaattoreita. Aitousindikaattorit tukevat ja vahvistavat valvonnan luotettavuutta.
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa ”Fast methods for authentication of organic plant based foods” (AuthenticFood) testataan ja kehitetään lupaavimpia analyyttisiä menetelmiä kasviperäisten luomutuotteiden aitouden todistamiseksi. Tavoitteena on tarjota valvontaorganisaatioille ja yrityksille työkaluja tuoteväärennösten tunnistamiseksi. Analyyttisten menetelmien kehittämistä ja arviointia tekevät yhteistyössä 16 eri partneria 11 eri Euroopan maasta. Lue loppuun
Minulle oli soitettu. Vastaajaan oli jätetty viesti. Miehen ääni luetteli numeron ja pyysi soittamaan. Koska tutkijalle ei juuri koskaan kukaan soita, päätin tarttua tilaisuuteen. Aluksi mies ei muistanut että oli soittanut. Sitten se muisti. Se tahtoi kertoa minulle naakoista. Naakat ovat kuulemma röyhkeitä vieraita lintulaudalla ja niitä on muuallakin kuin vain Turussa ja Seinäjoella. En väittänyt vastaan, mies tunsi asiansa. Keskustelimme hetken naakkakannan rajoittamisen tarpeellisuudesta. Lue loppuun
Nurmo tarvitsee kotiseutusuunnitelman
Kaikilla ihmisillä ei ole kotia, mutta jokaisella on kotiseutu. Se koostuu kolmenlaisista asioista: luonnonympäristöstä, rakennetusta ympäristöstä ja henkisestä ympäristöstä. Kotiseutu eletään omaksi.
Luonnonympäristöllä voi olla valtava vaikutus yksilöön. Ei ole tavatonta, jos aikuisen miehen silmät kostuvat, kun lapsuuden tuttu leikkikivi on käännetty syrjään. Tunnekuohua on vaikea selittää järkiperäisesti edes itselleen. Puun kaataminen voi synnyttää kansanliikkeen – ja on usein synnyttänytkin. Eikä puuhun tarvitse välttämättä liittyä erityisiä maisema-arvoja. Puu voi olla elämää suurempi vaikkapa siksi, että juuri sen luona kylän nuoret ovat aina tavanneet toisiaan. Asukkaiden tuntema loukkaus on todellinen ja syvä: ilman puuta paikka ei enää tunnu samalta. Mutta metsänhoitajahan ei voinut tietää…
Rakennettu ympäristö herättää vähintään yhtä vahvoja tunteita. Kirkon polttaminen suututtaa myös niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Se kuohuttaa jopa toisella puolella Suomea. Yhteiseen kulttuuriperintöön kohdistuva rikos on anteeksiantamaton. Palaneen rakennuksen raunioilla tuntuu kuin olisi menettänyt palan omasta itsestään.
Kotiseudun avainkohteen ei tarvitse ole erityisen kaunis. Jos lapsia pyydetään nimeämään viisi kotiseudun tärkeintä paikkaa, eniten mainintoja saattaa kerätä rähjäinen lautatarha tai takapiha. Paikka ei ehkä ole arkkitehtoninen helmi, mutta se voi olla yksi kotiseudun tärkeimmistä kiinnekohdista. Siellä me on aina pyöritty… Leikkipaikan menettämisestä aiheutuva närkästys, suru tai järkytys voi olla pysyvä.
Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö jättävät jokaiseen pysyviä jälkiä. Tärkeintä kotiseutua on kuitenkin henkinen ja toiminnallinen ympäristömme. Miten syödään, puhutaan, pukeudutaan, käyttäydytään, miten meillä päin tavataan ajatella ja toimia eri tilanteissa. Tapojen tuttuus saa olon kotoisaksi – tai vieraaksi. Tätäkään ympäristöä ei pidä tahallaan loukata. Kadunnimen vaihtaminen voi herättää kapinan. Vieras tai muuten oudoksi koettu nimi loukkaa, sillä nimi on paikan muisti. Oma kieli on ihmisen identiteetin ytimessä. Siksi murresanan kirjoitusasu voi synnyttää pitkällisiä oppiriitoja maakuntalehden yleisönosastossa.
—
Nurmon halki virtaava joki ja sen rannoille levittyvät perinnemaisemat, nauhamainen kyläasutus Ylijoelta Kouran ja Veneskosken kautta Keski-Nurmoon ja Alapäähän, ovat tärkeä alue nurmolaisuuden rakentumisessa. Kun Nurmonjokilaaksoa tarkastellaan ison kaupungin osana, on tärkeää että alueen kulttuuriarvoja ja sen asukkaiden identiteettiä kohdellaan kunnioittavasti. Tätä on kulttuurisesti kestävä kehittäminen.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on aloittamassa hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kartoittaa ne tekijät ja kohteet, jotka ovat nurmolaisuuden peruspilareita. Tarkoituksemme on toteuttaa kevään 2012 aikana pilottihankkeena Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma. Sen onnistumisessa tarvitsemme apua kaikilta alueen kotiseudukseen kokevilta ihmisiltä. Kotiseudun syvärakenteita, ydinarvoja ja avainkohteita ei voi asiantuntija osoittaa ulkopuolelta. Kotiseutu on kokemuksellinen asia. Jokainen mielipide on tärkeä. Jokaisella on kotiseutu, ja kotiseutu on kokonaisuus.
Sulevi Riukulehto
aluehistorian tutkimusjohtaja
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Epanet-verkosto
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Nurmoo-Seuran toimittamassa Nurmon Joulu 2011 –kotiseutulehdessä.
Mikkelissä järjestetään valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.-2.11-2012. Järjestelyistä vastaavat Ruralia-instituutti, MTT ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Seminaari on osa Mikkeliin perustettavan Luomuinstituutin toimintaa. Sen tarkoitus on tuoda esille Euroopassa tehtävää luomuelintarvikkeisiin liittyvää ajankohtaista tieteellistä tutkimusta. Seminaarin aihepiirejä ovat mm. luomuelintarvikkeiden laatu ja alkuperän todentaminen, luottamus elintarvikeketjussa, luomuun liittyvät terveydelliset tekijät sekä turvallisuus. Seminaarissa käsitellään myös elintarvikkeiden nimisuojiin liittyvää kehitystä Euroopassa.
Seminaariin kutsutaan puhujiksi korkeatasoisia tutkijoita ja asiantuntijoita sekä elintarviketeollisuuden edustajia niin koti- kuin ulkomailta. Seminaarin viimeisenä päivänä tutustutaan paikalliseen luomutuotantoon. Seminaarin kieli on englanti.
Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen, puh. 050 318 0283, carina.tikkanen-kaukanen@helsinki.fi
Luomualan erikoistumisopinnoissa (30 op) voi suuntautua yhteen kolmesta teemasta: luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden kestävyys, yrittäjyys ja sen edistäminen sekä viestintä, neuvonta ja opetus. Voit myös valita juuri ne opintojaksot, jotka parhaiten palvelevat omia tavoitteitasi.
Vuosittain uudistuvalta koulutustarjottimelta voi valita myös vain yksittäisiä jaksoja. Koulutus suoritetaan 2–4 vuodessa.
Koulutuksessa keskeistä ovat ajankohtaiset kehittämiskysymykset, kokonaisvaltainen näkökulma elintarvikeketjuun, monipuoliset opetusmenetelmät (ml. sulautuva ja verkkovälitteinen opetus), työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä yhteistyö.
Tietojen ja taitojen lisäksi lähijaksot tarjoavat myös virkistystä ja hyvinvointia; musiikkia, taidetta, liikettä, elämyksiä ja kokemuksia, jotka toisaalta edistävät oppimista ja toisaalta innostavat vastaamaan arkipäivän haasteisiin.
Koulutustarjotinta päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa, joten kannattaa vierailla sivuilla usein. Voit myös ilmoittautua sähköpostilistalle, jolloin saat tiedon uusista opintojaksoista kätevästi sähköpostiisi.
Luomualan erikoistumisopinnot -esite (pdf)
Katso lisätietoja koulutusohjelman nettisivuilta!
Kuinka kuluttaja löytää luomuruuan ja myyjät kuluttajan kestävästi ja ilman turhia mutkia?
Tule oppimaan ja pohtimaan uutta luomun jakelukanavista sekä lähisuoramyynnin mahdollisuuksista ja vuorovaikutuksesta. Tarjolla käytännön esimerkkejä, ryhmätöitä, teoriaa, oppimistehtävä, pientä purtavaa, liikuntaa ja Mikkelin pajoissa myös valokuvataidetta.
Katso lisätietoja lähiluomun työpajoista Luomualan erikoistumisopintojen www-sivuilta!
Juvalainen Brita Suokas palkittiin 20.12.2011 Länsi-Savon myöntämällä Tatun Tuoli -tunnustuspalkinnolla ansioistaan luomutuotannon kehittämisessä, kotiseutu- ja museotyössä sekä teatterissa. Agrologiksi valmistumisensa jälkeen Suokas on työskennellyt mm. tutkimusapulaisena MTT:llä Partalassa ja ollut mukana useissa luomutuotannon kehittämisprojekteissa. Lisäksi hän on toiminut hanketyöntekijänä ja vapaaehtoisena Pattoin museotalon kunnostamisessa, Juvan kotiseutu- ja museoyhdistyksessä sekä teatteriryhmä Irtonaisissa.
Brita Suokas työskentelee Ruralia-instituutissa koulutussuunnittelijana Luomutietoa uudella toimintamallilla -hankkeessa.
Tatun Tuoli -tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt eteläsavolaisten henkistä tai aineellista hyvinvointia tai kunnostautunut erityisesti jollakin muulla tavalla.