Suomen juhlavuoden hengessä olen käynnistänyt ihka oman Suomi 100 -hankkeen. Poistan kielestäni sata tarpeetonta lainasanaa. Aloitan kaikkein turhimmista. Ensimmäisenä mielessäni on elefantti. Täydellisiä synonyymejä on harvassa, mutta tässä nähdäkseni on sellainen: norsu ilmaisee täsmälleen saman, mutta tehokkaammin. Se on lyhempi, kauniimpi ja kaikin puolin nasevampi sana, vieläpä ilman vierasta F-kirjainta. Se jo paljastaa, että elefantti on kielellinen saaste. Enpä lausu sitä enää. Lue loppuun
Green Carea osaksi kasvatusta
Muistatko sanonnan luonto kasvattaa? Miten on, tänä päivänä, kasvattaako luonto meitä? Ainakin luonnon merkitys on muuttunut. Ajatellaan vaikkapa kotiviljelyä. Enää ei ole niin valtavan suurta merkitystä, jos oma pieni kasvimaalla kasvava porkkana- tai perunarivi ei tuottaisikaan runsasta satoa. Vuoden ruokatarpeet eivät enää ole se kotiviljelyn päätarkoitus. Päällimmäisenä on ilo maan muokkaamisesta, kylvämisestä ja taimien hoitamisesta sekä lopulta oman työn hedelmistä tuoreine ruokatarvikkeineen. Entä, mitä luonto merkitsee uusille sukupolville? Osa meistä kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon mahdollisuuteen hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämisen lähteenä. Voisimmeko kenties kehitellä tätä ajatusta myös ihmistaimen kasvattamisessa, kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa? Ympäriltämme löytyy jo kasvatuksen ammattilaisia, jotka käyttävät arjen työssään luontolähtöisiä menetelmiä ja siten vahvistavat myös luontosuhteen syntymistä tuleville sukupolville. Tässä kolme esimerkkiä, joissa luonto on esillä kasvatusarjessa. Lue loppuun
Tieteen popularisointia ja suklaata
Tieto, jota ei jaeta, on turhaa. Turhaa on myös jakaa tietoa, jota vain harva ymmärtää. Moni arvokas tutkimus voi hautautua arkistojen uumeniin, mikäli sitä ei yleistajuisteta ymmärrettävälle kielelle ja jaeta tiedepiirejä laajemman joukon hyödynnettäväksi. Turhinta, ja joskus jopa vaarallista, on tieto, joka onkin huijausta. Lue loppuun
Some on kunnille vaikea kumppanuuden alue
Kunnat ovat hyvinvointivaltion kehityksessä rakentuneet laaja-alaisiksi palveluorganisaatioiksi. Palvelutarjonnasta vastaavat erikoistuneet ammattikunnat. Kunnat näkyvät kansalaisten suuntaan palvelukäyttöliittyminä. Sosiaalinen media on 1990-luvulla syntynyt avoimen vuorovaikutuksen välineeksi. Millainen kuva somen kautta avautuu kuntien suhteesta kuntalaisiin? Lue loppuun
Agraarin ihanne
Minulta kysytään usein, mitä tekemistä väitöskirja-aiheellani on maaseudun tutkimuksen kanssa. Väitöskirjassani tutkin suomalaisten kulttuurintutkijoiden kokemuksia 1900-luvun alun Lähi-idästä, tutkimukseni liittyy siis tieteenhistoriaan ja kulttuurien kohtaamisen erittelyyn. Ilmiselvien yhteyksien osoittaminen vaikuttaakin ensisilmäyksellä vaikealta. Keskityn väitöskirjassani Helsingin yliopiston kasvattien panokseen suomalaisen idän tutkimuksen kentällä, näin ajatellen ollaan ainakin institutionaalisesti yhteydessä emäyliopistoomme, mutta temaattisesti kaukana maaseudun tutkimuksen painopistealueista. Lue loppuun
Hajanaisia ajatuksia maaseudusta, alkoholista ja musiikista
Tänä syksynä, syyskuussa, samalla viikolla, samana päivänä, silmiini osui kaksi uutista: ”Viinayhtiö latasi Koskenkorva-videon Youtubeen – juoma napattiin myyntiin Britanniaan” (Helsingin Sanomat 20.9.2016) ja ”Nyt on todella kova! Suomalaiset lehmipojat listakärkeen USA:ssa” (Soundi 20.9.2016). Vaatimattoman suomalaisen mieltä aina lämmittää lukea, kun suomalainen menestyy ulkomailla. On se sitten euroviisuvoitto, olympiakulta, listaykköseksi kipuaminen tai vientikanavien aukeaminen. Lue loppuun
Kun tavanomainen ei riitä
Vielä hetki sitten tiedotus oli tyypillisimmällään seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia, joihin tiedotettavat tulivat fyysisesti kuulemaan tieteen ilosanomaa. Tulijoita riitti ainakin kohtalaisesti, jos aihe oli heitä kiinnostava. Nykyään tuntuu kiire lisääntyneen niin kovasti, että ihmiset eivät ehdi tai jaksa lähteä enää mihinkään. Tieteen ilosanoman on mentävä ihmisten luo, heidän keskelleen. Lue loppuun
Onnistuneet yritysten omistajanvaihdokset turvaavat maaseudun työllisyyttä
Lähivuosina maaseudulla on suuri määrä omistajanvaihdostilanteeseen tulevia yrityksiä, iäkkäitä yrittäjiä on eri elinkeinoaloilla runsaasti. Usein yrityksissä havahdutaan muutokseen liian myöhään, jolloin toimintaa on jo ehditty jäähdyttelemään. Yrittäjien aktivointia ja valmiuksien lisäämistä tarvitaan, sillä maaseudun pienyritysten omistajanvaihdosten onnistumisella on tärkeä talous- ja työllisyysvaikutus koko Suomelle. Lue loppuun