Viherlannoituspaja (1 op) 14.12.2012

|
Viherlannoituspajassa käsitellään luennoin ja harjoituksin viherlannoituksen perusteita sekä soveltamista pelto- ja puutarhaviljelyssä. Aiheina viherlannoituksen tavoitteet, paikka viljelykierrossa, perustaminen, hoito, hyödyntäminen, lannoitusvaikutusten arviointi, ympäristönäkökohdat ja koneet. Aiheita painotetaan osallistujien toiveiden mukaisesti.
 
Osallistujien etukäteistehtävänä on suunnitella viherlannoitusta mainittujen aiheiden kannalta esim. omalla tilalleen. Ilmoittautuneet lähetetään tarkempi ohje.
Kouluttaja: Petri Leinonen, MMM (mikrobiologia), yrittäjä-viljelijä, Elomestari Oy ja Kukkolankosken Luomu
 
Hinta: 100 euroa (alv 0%), sis. opetuksen, aamukahvin/teen ja todistuksen
 
Kurssin järjestää Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Luomualan erikoistumisopinnot yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon kanssa.
 
Ilmoittautuminen: http://www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/eco > Ilmoittautuminen
 
Ilmoittautuminen viimeistään 2.12.2011.
 
Kurssin voi suorittaa yksittäisenä opintojaksona tai osana Luomualan erikoistumisopintoja.

Maatalousekonomian seminaari pidettiin Seinäjoella

|

Seinäjoella torstaina 24. marraskuuta järjestetty maatalousekonomian seminaari keskittyi tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittämiseen elintarvikeketjussa. Seminaarissa haettiin vastauksia esimerkiksi siihen, millaista osaamista tarvitaan maatilayrityksen johtamisessa. Paikalla oli niin yritysten, korkeakoulujen kuin kehittäjäorganisaatioiden edustajia keskustelemassa osaamistarpeista, joihin koulutuksessa tulisi keskittyä. Tilaisuudessa olleet vajaat 30 osallistujaa pitivät päivän antia erinomaisena sykäyksenä osaamistarpeiden kartoittamisessa.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa millaista koulutustoimintaa tulevaisuudessa tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Näitä uusia osaamistarpeita aiheuttaa maaseudun yritystoiminnan rakennemurros. Seminaarin aineistoja hyödynnetään työelämän tarpeiden kanavoimisessa osaksi korkeakoulujen opetussuunnitelmatyötä.

Tapahtuman järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Vihreä väylä -hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa opintopolkua, joka tähtää agrologeista agronomeihin eli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.   Aivan uudentyyppisen opintopolusta tekee yhteistyö Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa sekä se, että maatalous-metsätieteellisellä alalla ei ole aikaisemmin ollut vastaavaa koulutuspolkua tarjolla.

Opintopolulle on selvästi kysyntää, sillä Etelä-Pohjanmaalla on vähän maistereita ja esimerkiksi elintarvikeketjun ylläpitäminen alueella vaatii lisää koulutusta. Vihreäksi väyläksi nimetty opintopolku tukee omalta osaltaan alan koulutuksen säilymistä alueella.

Seminaarin tarkempi ohjelma:

09.30 Tulokahvit
10.00 Avauspuheenvuoro Johtaja, professori Sami Kurki, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
10.20 Millaista osaamista tarvitaan maatilayrityksen johtamisessa?Toimitusjohtaja Vesa Luhtala, Ilmajoen makkaramestarit
10.40 Maatalouden liiketaloustieteen opetus tänään osaamistarpeiden näkökulmasta, Maatalouden liiketaloustieteen professori Matti Ylätalo,HY Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / taloustieteiden laitos
11.00 Millaista maatalouden liiketaloustieteellistä osaamista ammattikorkeakoulu tarjoaa? Yliopettaja Matti Ryhänen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
11.20 Lounas (omakustanteinen)
12.20 Osaamistarpeet työnantajanäkökulmasta, Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen, A-Tuottajat Oy
12.40 Osaamistarpeet työntekijän näkökulmasta, Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto
13.00 Agrologista agronomiksi -opintopolku, Koulutuskoordinaattori Katja Perttu, HY Ruralia-instituutti
13.15 Agrologista agronomiksi -opinnot opiskelijan näkökulmasta, Kouluttaja, MMM Marjo Latva-Kyyny, Sedu Aikuiskoulutus
13.30 Opastus workshopeihin
13.40 Workshoptyöskentely ja kahvitarjoilu
14.40 Workshopin purku ja loppukeskustelu
n.15.30 Tilaisuus päättyy

Lisätiedot:
Koulutuskoordinaattori Katja Perttu
050-538 9670
katja.perttu@helsinki.fi

Luomupäivässä pohdittiin, miten luomutuotanto saadaan kasvuun

|

Valtakunnalliset luomupäivät ovat alan merkittävimpiä tapahtumia, joissa asiantuntijat ja yrittäjät kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia.

Syksyn Tuotanto kasvuun -luomupäivä keräsi Mikkeliin yli 130 osallistujaa. Päivän aikana kuultiin esityksiä luomutuotannon eri aloilta luomulihantuotannosta monimuotoisuuden hyödyntämiseen viljelyssä. Osa puheenvuoroista keskittyi erityisesti luomutuotannon kannattavuuteen ja tehokkuuteen.

Päivän pääluennoitsijana oli Sveitsin luomututkimuslaitos FiBL:n johtaja Urs Niggli. Niggli totesi esityksessään, että Sveitsi, Itävalta ja Saksa ovat Euroopan menestyneimmät luomumaat. Sveitsissä luomutuotteiden kulutus on 173 euroa/asukas vuodessa, kun sama luku Suomessa on vain 14 euroa/asukas. Itävallassa puolestaan on jo nyt saavutettu hallituksen tavoite saada maan viljelysalasta 20 % luomuun vuoteen 2020 mennessä.

Menestyksen takana kaikissa näissä maissa ovat vahvat kauppaketjut, jotka satsaavat paljon luomutuotemarkkinoihin.

– Luomututkimus tuottaa tärkeää tietoa koko ketjun käyttöön ja on siten edistämässä luomun kehittämistä, painotti Niggli. Tärkeä rooli on myös kansallisilla luomun kehittämisohjelmilla ja poliittisesti aktiivisilla luomuviljelijäjärjestöillä.

Luomupäivässä välitetään luomualan uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä alan toimijoiden kesken. Valtakunnallinen Luomutietoa uudella toimintamallilla -hanke ylläpitää LuomuTIETOverkko-palvelua, johon on koottu monipuolista luomumateriaalia erityisesti alkutuotannon käyttöön.

– On tärkeää, että hyvät käytännöt siirtyvät viljelijältä viljelijälle, toteaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruralia-instituutista.

– Luomutuotannon kannattavuus paranee, kun osaaminen paranee.

Luomupäivän järjesti Luomuliitto yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hankkeen kanssa. Päivän järjestämistä tuki Maa- ja metsätalousministeriö sekä Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena toimintana.

Tuotanto kasvuun -luomupäivän diaesitykset ovat saatavilla LuomuTIETOverkon www-sivuilta osoitteessa http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomupaivan-9-11-diaesitykset/. Sivuille tulee kuluvan viikon aikana noin puolet esityksistä myös äänen kanssa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Puurakentaminen puhutti teemapäivässä

|

Puurakentamisen esteet Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja miten ne poistetaan – teemapäivä järjestettiin 3.marraskuuta Seinäjoella.

Teemapäivän aikana käytiin vilkasta keskustelua reilun kolmenkymmenen osallistujan voimin muun muassa siitä, mihin suuntaan puurakentamista pitäisi viedä. Tapahtuma oli ensimmäinen ”Metsään perustuvien arvoketjujen uudistuminen ja ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla” -hankkeen neljästä teemapäivästä, joiden tarkoituksena on tuoda uusia näkemyksiä alan metsätoimijoille sekä tukea alueellisen metsäohjelman valmistelua ja toteuttamista.

Päivän esitykset löytyvät alla olevasta osoitteesta:

http://www.helsinki.fi/ruralia/uutisarkisto.asp

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

|

Tkt, KTT Tarja Cronberg esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Cronbergin mielestä Luomuinstituutti syntyy, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi. Cronberg toteaa, että Luomuinstituuttia tarvitaan lujittamaan Suomen kansainvälistä brändiä. Lisäksi sitä tarvitaan välittömästi myös tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä elintarviketuotannossamme.

– Tiedonsaantia on tehostettava ja tutkimusta lisättävä. Uusia liiketoimintamalleja on kehitettävä. Tuotteiden ja teknologian kehitykseen on panostettava. Luomun hajallaan olevat voimavarat on koottava yhteen, Cronberg toteaa.

Selvityksessä ehdotetaan, että Mikkelin resurssit Ruralia-instituutissa, MTT Mikkelin toimipisteessä, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa ja koulutuslaitoksissa (Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu) kootaan yhdeksi yksiköksi, joko nk. siviiliyhtiöksi tai osuuskunnaksi. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja MTT Mikkelin yhdessä perustaman Ekoneumin katsotaan kuuluvan tähän yksikköön.

Cronbergin mielestä Mikkeliä Luomuinstituutin sijoituspaikkana tukevat monet asiat.

– Etelä Savo on ollut luomun sisukas edelläkävijä valtakunnan tason vastustuksesta huolimatta. Mikkelissä on tehty luomututkimusta jo parin vuosikymmenen ajan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja MTT:n Mikkelin toimipisteessä. Maakunta on panostanut luomuun. Esimerkiksi Juvan kunnassa 20 prosenttia pelloista on luomutuotannossa. Paikkakunnalla toimii myös Suomen ainoa luomumeijeri.

Mikkelin kaupungin keskuskeittiö, Isopata, lisää aktiivisesti luomun käyttöä ja Suur-Savon Osuuskauppa on lisännyt luomutuotteiden valikoimaa. Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat valmiita rahoittamaan instituuttia sen alkuvaiheessa. Mikkeliä sijoituspaikkana tukevat myös tässä selvityksessä haastatellut elintarvikealan toimijat, selvityksessä todetaan.

Vakava auttaa opiskelijaa valmistumaan

|

Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnistyy syksyllä Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla-hanke, jonka tavoitteena on tukea akateemisten tutkintojen valmistumista alueella tarjoamalla erilaisia opintoja edistäviä palveluja. Näitä ovat esimerkiksi opintoneuvonta, graduohjaus, gradun tekemistä tukevat lyhytkurssit, erilaiset koulutukset ja tenttimismahdollisuudet alueella. Osallistuminen hankkeen puitteissa tehtävään toimintaan on maksutonta.

Hanke käynnistyi infotilaisuudella  3.lokakuuta. Infotilaisuudessa kerrottiin tulevasta toiminnasta, joka kestää noin vuoden.

– Tilaisuuden jälkeen sai päättää, haluaako lähteä järjestämämme toiminnan tuella suorittamaan opintojaan loppuun, kertoo koulutussuunnittelija Sofia Eklund Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Vaasan ja Tampereen yliopistojen kanssa, mutta toimintaan ovat tervetulleita kaikkien yliopistojen opiskelijat.

Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla (VakavaEP III) on Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoittama ja Ruralia-instituutin vetämä hanke, joka on jatkoa vuonna 2006–2008 ja 2009-2011 toimineille samansisältöisille VakavaEP I:lle ja II:lle.

Ruralia-instituutti selvittää Pisara-radan vaikutukset

|

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa alkaa tutkimus, jossa selvitetään Helsinkiin suunnitellun Pisara-ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Tutkimus tuo konkreettista tietoa hankkeen kokonaisvaikutuksista taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, tuloihin, kulutukseen, verotuloihin ja julkisiin palveluihin.

Ratahankkeen merkitystä tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Lyhyessä korostuvat rakentamisesta tulevat työllisyysvaikutukset ja pitkässä varsinaiset radan käytöstä aiheutuvat hyödyt.

– Ratahankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti työllisyys-, päästö- ja aluepoliittisiin vaikutuksiin, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Liikenneviraston rahoittama tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2012 ja siinä käytetään Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellista yleisen tasapainon simulointimallia RegFin:iä, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Professori Törmä on yleisen tasapainon (CGE) mallinnuksen pioneeri Suomessa – hän julkaisi ensimmäisen alan sovelluksen väitöskirjassaan vuonna 1987.

Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Rataosuus on kaksiraiteinen ja junat kulkevat lähes koko matkan kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen mahdollinen jatkosuunnittelu ja rakentaminen kestävät arviolta kymmenen vuotta.

Metsänomistajien ja yhteiskunnan tavoitteet pyritään yhdistämään Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

|

Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut Suomessa nopeasti ja perinteisen puuntuotannon rinnalle nousee myös muita metsiin perustuvia arvoketjuja.

– Näiden muiden tekijöiden mahdollisuuksista tai metsänomistajien kiinnostuksesta niitä kohtaan ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tietoa ja on uhkana, että metsäresurssit jäävät hyödyntämättä, projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toteaa.

Metsää voidaan hyödyntää puun tuotannon lisäksi virkistysmielessä sekä luonnonarvoja ja ilmastoa suojelevalla otteella.

– Metsänomistajilla ei ole useinkaan tietoa, kuinka viedä omia tavoitteitaan eteenpäin, Matilainen muistuttaa.

Nyt käynnistynyt kaksi ja puolivuotinen hanke pyrkiikin yhdistämään metsänomistajien ja yhteiskunnan asettamat tavoitteet metsien käytölle. Lisäksi nämä päämäärät kytketään yritysten näkemykseen metsäsektorin liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksista.

Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (MERSU) –hanke jakautuu neljään osahankkeeseen, jossa ensimmäisessä muodostetaan metsäalan innovaatioverstaita. Toisessa osahankkeessa ennakoidaan metsäalan tulevaisuutta ja kehitetään palvelukokonaisuuksia. Kolmannessa arvioidaan metsän arvoketjuja alue- ja kansantaloudellisesti sekä neljännessä tuetaan alueellisen metsäohjelman kriittisten hankkeiden käynnistymistä.

MERSU:n budjetti on noin 350 000 euroa ja sen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta. Hanketta vetää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka lisäksi sitä ovat toteuttamassa Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi sekä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikkö.