Kuukausi: toukokuu 2016

Tiedonhaun sietämätön keveys

Sopenkorpeen tehdyn tutustumisretken jälkeen alkoi tiedonhaku. Yleisen maaperän puhdistukseen liittyvän tiedon ohella tarvitsimme yksinomaan Sopenkorven kaupunginosan historiasta ja tehdyistä maaperän tilan kartoituksista. Tuutorimme Vili vihjasi, että näitä olisi paras kysellä ELY-keskukselta tai SYKE:ltä. Koska varmuutta oikeasta osoitteesta ei heti ollut, lähetimme viestin ymparisto.fi –palveluun josta viestimme ohjattiin oikeaan osoitteeseen eli Hämeen ELY-keskukseen.

 

Muutaman päivän sisällä saapunut ELY-keskuksen vastaus oli täsmällinen ja helpotti työtämme suuresti. Hämeen ELY-keskus nimittäin käynnisti syksyllä 2008 PIUHA-ohjelman (PIUHA = pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöönottohanke), ja vuonna 2011 julkaistussa dokumentissa oli käsitelty myös Sopenkorpea. Liitteistä löytyi kiinteistökohtainen kartta, johon oli merkattu värikoodein maa-alueet niiden sisältämän maaperän kunnon mukaan. Nyt on työn alla viiden vuoden takaisen kartan päivittäminen ajan tasalle mm. vuoden 2011 jälkeisten PIMA-päätösten (PIMA = pilaantuneen maa-alueen kunnostamispäätökset) avulla. Kun saamme listan vuoden 2016 tasalle, voimme päästää kartanpiirtäjä Annukan kunnolla vauhtiin.

 

Tietojen etsiminen voi saada kokemattoman opiskelijan pään pyörälle. Karttapalveluja, hankkeita ja projektinimiä riittää, samoin toimijoita ympäristöalan kentällä. Vinkkinä siis kaikille muillekin: ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu (www.ymparisto.fi) on kansalaisen paras ystävä jos ei tiedä mistä tarkalleen tietoa pitäisi etsiä. Meidän tapauksessamme viestimme ohjattiin suoraan oikean ELY-keskuksen työntekijälle ja vastaus tuli nopeasti. Olemme luottavaisia aikataulun suhteen, ja lähellä tilannetta jossa voimme koota hankkimamme tiedon ja esittää sen muille.

Skypepalaverointia

Pidimme ryhmämme kanssa tänään skypepalaverin, jossa kävimme läpi tähän asti keräämäämme aineistoa ja ryhmämme työnjakoa. Päätimme vielä rajata ja tarkentaa projektimme aihetta niin, että keskitymme nyt vain pohjavesiin kohdistuviin riskeihin ja jätämme muun radanvarren ympäristön ongelmat pienemmälle painoarvolle.

                  Ajatuksena meillä on nyt lähteä pohtimaan, mitkä kemikaalit ovat pohjavesille kaikkein haitallisimpia ja miten niiden kulkeutumista pohjavesiin radanvarrelta voitaisiin ennaltaehkäistä. Selvitämme, mitä kemikaaleja ja kuinka suuria määriä Lahden läpi rautateitä pitkin kuljetetaan, ja minkälaisiin toimenpiteisiin mahdollisen onnettomuuden sattuessa tulisi ryhtyä.

                  Jaoimme jokaiselle ryhmäläiselle oman osa-alueen, jota kukin lähtee tutkimaan. Pyrimme myös tapaamaan ensi viikolla kasvotusten Olli-Pekka Penttistä, jolta toivon mukaan saamme vielä lisätietoa kemikaalien vaikutuksista ja niiden aiheuttamista riskeistä Lahden alueen arvokkaisiin pohjavesiin. Projektimme etenee hyvää vauhtia ja varsinkin tämän päivän skypepalaverin jälkeen tunnemme olevamme paljon paremmin kartalla omasta aiheestamme ja siitä mitä oikeasti alamme tutkia.

 

Iloisin terveisin, Lassi, Johannes, Roope ja Emilia 🙂

Kemikaalikuljetusten riskit ja vaikutukset pohjavesiin

 

Ryhmämme jäsenet ovat Emilia Tuomaala, Johannes Niemi, Lassi karvonen, Roope korpisalo ja Vili Marttila, joka toimii tuutorinamme. Muutamaa ryhmätapaamista lukuunottamatta kommunikointi tapahtuu verkossa, joka luo hieman haastavat olosuhteet tiiville ryhmätyölle. Opiskelemme kaikki ympäristötieteitä, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon ideamme ja mielipiteemme eroavat toisistaan yhteisestä koulusta huolimatta.

          Ensimmäisessä tapaamisessamme puhuimme aiheen laajuudesta ja pyrimme rajaamaan sitä tarkemmin. Mihin toimintoihin keskitymme ja mistä löydämme eniten informaatiota? Päätimme hieman muuttaa aiheemme rajausta. Pohjavesien kemikalisoitumisesta yleiseen radanvarren ympäristön kemikalisoitumiseen, koska aiheestä löytyi luotettavempia lähteitä. Kysymyksesi jäi, kuinka tarkkaan haluamme käsitellä aihetta ja mistä näkökulmasta. Pureudummeko varsinaiseen aineiden kemiaan ja mekaniikkaan vai pysyttelemmekö kemikaalien ympäristövaikutuksissa ja riskeissä jotka altistavat onnettomuuksille.

          Saimme käsiimme Helsingin yliopiston teettämän ChemRisk hankkeen loppuraportin. Hankkeessa selvitettiin Kymenlaaksossa tärkeimpien kemikaalien maantie- ja rautatiekuljetusten ympäristöriskejä. Noin 100-sivuisesta raportista löytyy pähkäiltävää pidemmäksikin aikaa.

           Seuraavassa tapaamisessa tulemme käsittelemään mm. Kemikaalien kuljetusonnetomuuksia, kemikaalien käyttäytymistä onnettomuuksissa ja kemikaalien pilaamien alueiden kunnostusta. Eliöiden altistuminen ja riskien minimointi ovat todennäköisesti kantavina puheenaiheina.

Blogipostaukset tulevat olemaan eri jäsenten kirjoittamia, joten kaikkien ryhmään kuuluvien mielipiteet ja ideat tulevat varmasti esille tulevissa päivityksissä.

 

Terveisin Johannes, Roope, Emilia ja Lassi!

Alkutaipaleet

Maanantain (11.4) maastoretken jälkeen aloimme Moodlessa muodostaa ryhmää aiheen ”Radanvarren vaikutukset pohjaveteen ja kemikalisoituminen” ympärille. Saimme lopulta muodostettua neljän hengen ryhmän, johon kuuluvat siis me Sari, Launo, Annukka ja Noora. Aiheemmekin rajautui samalla käsittelemään Lahden Sopenkorven pilaantunutta maaperää ja pilaantumisen vaikutuksia pohjaveteen.

Oikein kellään meistä (paitsi Launolla) ei ollut kovinkaan paljoa aikaisempaa tietämystä Sopenkorven tilanteesta, kaksi meistä kun vielä asuukin Lahden ulkopuolella. Eli projektityön alkupuolen aika kului tutustumiseen Sopenkorpeen. Sopenkorpi on siis vanha teollisuusalue Lahden junaradan tuntumassa noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueen maaperä on saastunut siellä toimineen monipuolisen teollisuustoiminnan (puunjalostus-, ajoneuvo- ja pienteollisuutta, teurastamo, kyllästämö ym.) vuoksi muun muassa öljyllä,  bensiinillä ja arseenilla, mutta maaperää on paikoin myös puhdistettu. Tässä projektityössä olemme päättäneet käsitellä lyhyesti Sopenkorven historiaa, nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta sekä yleisellä tasolla maaperän pilaantumisen vaikutuksia pohjaveteen ja erilaisia mahdollisia kunnostusmenetelmiä linkittäen ne tutkimusalueemme Sopenkorven tilanteeseen. Aihe on sinänsä hyvin tärkeä, sillä Lahti sijaitsee pääosin pohjavesivarantojensa päällä, jolloin vesi on altis pilaantumiselle. Pilaantuminen aiheuttaa ongelmia, kun se esimerkiksi estää pohjaveden käyttämisen talousvetenä.

Jotta saisimme Sopenkorven teollisuusalueesta paremman käsityksen, päätimme mennä yhdessä käymään ihan paikan päällä katsomassa aluetta. Reissun aikana teimme tehtävänjakoa projektityöstä, niin että kullekin tuli oma osa-alueensa, josta etsiä lisää tietoa. Koska ryhmässämme Annukka on maantieteen opiskelija, päätyi hänen tehtäväkseen tehdä Sopenkorven alueesta kartta, jossa näkyisi alueen pilaantuneet maaperäalueet sekä pohjaveden sijoittuminen alueella. Sari ja Launo ottivat tehtäväkseen Sopenkorven historian ja nykyisen tilanteen kartoituksen ja Noora etsii tietoa erilaisista maaperän puhdistusmenetelmistä sekä pilaantuneen maan vaikutuksista pohjaveteen.

Näyttökuva 2016-05-05 kello 11.24.11Näyttökuva 2016-05-05 kello 11.23.14

 

 

Hennalan alueeseen ja kaavoitukseen tutustumista

Projekti on lähtenyt mukavasti käyntiin. Eilen tapasimme ryhmämme tutorin Suvi Survon. Pohdimme tapaamisessa kuinka lähdemme porrastamaan ja jäsentelemään projektia varten tehtävää taustatyötä sekä mihin asioihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Asiasta keskusteleminen selkeytti aikataulutusta ja antoi selkeän lähtökohdan projektin aloittamiselle. Saimme myös Suvilta hyviä ideoita sekä tsemppiä projektin tekemiseen.

Ensin lähdimme selvittämään minkälainen olemassa oleva hulevesien johtamisverkosto Hennalan alueella on, minkätyyppistä maaperää tutkittavalla alueella on ja kuinka paljon sadantaa alueelle kohdistuu. Julkisesta jaosta emme löytäneet valmiita karttoja olemassa olevasta hulevesien johtamisesta, joten otimme yhteyttä Lahden kaupungin vesiensuojelupäälikkö Ismo Maliniin. Ismo vastasi meille hyvin nopeasti ja saimme erittäin hyödylliset karttakuvat olemassa olevista hulevesiojista. Ohessa olevasta kuvasta näkee projektialueen rajattuna ja vaalean vihreällä hulevesiojat.

hulevesiojathennala

Hennalassa on tehty maaperäkartoitus vuonna 2014 Rambollin maisemaselvityksen yhteydessä.

maaperähennala

Kuvaan on muokattu keltaisella projektialue. Pohjamaalajiselvitys ja alkuperäinen kuva: http://lahtiuudistuu.fi/wp-content/uploads/2014/02/Hennalan_varuskunta-alueen_maisemaselvitys_pieni.pdf

Tutustuimme alueen maalajeihin;

Karkea ja hieno hieta (KHt)

Veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi (hikevä maa) hietamaat ovat parhaita viljelysmaita. Karkea hieta läpäisee myös hyvin vettä, eikä ole altis kuorettumaan. Hienon hiedan vedenpidätyskyky on hyvä ja veden kapillaarinen nousu on nopeaa. Ravinteita pidättyy kohtalaisen hyvin.

Hiedalla on jonkin verran juoksuominaisuuksia, joten ojan reunat pyrkivät sortumaan. Haitallinen ominaisuus on rousteen muodostuminen, kun vettä nousee kapillaarisesti jäätymisen aikana. Hietamaa on sellaisenaan hyvää viljelymaata – etenkin lievästi savinen hieta on ihanteellista kasvualustaa.

Tutkimusalueen reunalla hieman hiesua

Valuu herkästi ja tukkii ojia umpeen. Kuivana hiesu on pölisevää ja tahraavaa. Kasveille käyttökelpoista vettä on hiesuissa varsin runsaasti, mutta kasvin juuret jäävät tiiviissä maassa melko mataliksi. Hiesuissa vesi nousee kapilaarisesti, mutta hitaammin kuin hietamailla. Hiesumaat ovat routivia, mutta routa ei kuitenkaan pysty tehokkaasti muokkaamaan hiesupeltoja. Hiesumaa tiivistyy siis helposti ja eliötoiminta on yleensä heikkoa.  

Savea alueella on melko suuri määrä:

Savimaa on luontaisesti runsasravinteinen ja sillä on hyvä ravinteiden- ja vedenpidätyskyky. Valitettavasti suurin osa vedestä sitoutuu niin lujasti, ettei ole kovinkaan helposti kasvien saatavilla. Savimaan halkeilu helpottaa kuitenkin kasvin juurien tunkeutumista kosteampaan pohjamaahan, mikä parantaa poudankestävyyttä.

Savimaaperäisellä tontilla tulisi käyttää suodatinkangasta sellaisisa paikoissa missä soran ja saven ei haluta sekoittuvan: esimerkiksi ajoväylien alla, salaojapenkareilla, salaojaputkien ympärillä, pihalaatoituksen alla jne.

Hiekka- (Mr) ja soramoreenia (SrMr)  löytyy pienet laikut

Soramaa on erittäin kantavaa, mutta kasvumahdollisuuksia se ei tarjoa. Viherrakentamisen yhteydessä soramaata poistetaan tarpeelliselta alueelta ja se korvataan sopivalla, enemmän eloperäistä maalajia sisältävällä maa-aineksella. Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravinteita, mutta on hyvin kantavaa.

http://www.rakentaja.fi/artikkelit/11/maalajit.htm

Kalliomaata on hiekka- ja soramoreenin välissä. Se on suurimmalta osin moreenia ja sitä on enintään 1m.

Maaperäkartoissa sana kalliomaa tarkoittaa avokallioiden ja alle metrin maakerroksen verhoaman kallioalueen muodostamaa aluetta. Kalliopinnoilta huuhtoutuu vettä pois.

http://projects.gtk.fi/TAATA/kartoitus/maapera/yleistamaaperasta.html

Lisäksi tutkimusalueella on täytemaa-alueita. Täytemaa-alueiden rakennettavuuteen vaikuttaa oleellisesti täytemaan geotekniset (kantavuus, kaivettavuus) ominaisuudet sekä mahdollinen pilaantuneisuus.

http://www.tampere.fi/liitteet/5obY7L3Rf/rakennettavuusselvitys.pdf

Täytemaa on nimensä mukaisesti maata, jota käytetään täytteenä eri tarkoituksissa. Sen ominaisuudet riippuvat siitä, mitä maata täytteessä on käytetty. Yleisin täyte maa on moreeni ja se suodattaa vettä tehokkaasti.

SADANTA

http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Sadannan kanssa olemme kokeneet hieman ongelmia Ilmatieteenlaitoksen uusimman sadantaennusteen löytämisessä, mutta olemme saaneet laskettua vuosien 80-00 keskimääräisen sadannan alueelle. Paneudumme vielä sadanta-asiaan lisää.

Aloitimme myös diaesityksen ja alueen esittelyn tekemisen, jotta pääsisimme mahdollisimman pian tekemään projektityön pääteemaa eli ratkaisuja sekä alueen hulevesisuunnittelua. Alueen esittelyä varten olemme tutustuneet Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristö ohjeeseen, rakennusohjeeseen ja kaavaesitykseen. Olemme keskittyneet tutkimaan alueelle tulevia pinnoitusratkaisuja sekä viheralueita ja niiden sijaintia hulevesiojiin nähden.

Seuraavaksi alamme tutkimaan tarvittavien hulevesiratkaisujen määrää, sijoitusta ja laatua. Tulemme paneutumaan tarkemmin hulevesisuunnittelussa käytettävien keinojen yhdistämiseen virkistystoiminnassa ja alueen ympäristön sekä lajiston suojelussa.

-Sanna, Julia ja Kuutti

Projekti etenee…

Viime viikon aikana keskityimme keräämään tietoa turpeesta, sen hyödyntämisestä sekä turpeenoton ympäristövaikutuksista. Meillä oli tapaaminen jossa kävimme läpi mitä olimme selvittäneet aiheesta ja mihin osa-alueisiin keskittyisimme projektityössämme.

Meillä heräsi monia kysymyksiä aineistoon sekä keskusteluihimme pohjautuen. Kysymyksiä olivat esimerkiksi: miten turpeenottopaikkojen vesiensuojelutoimenpiteet toimivat tulvatilanteissa, mitä eroa on turpeenotolla silloin kun turvetta käytetään ympäristöturpeena ja silloin kun turvetta käytetään energian tuotantoon sekä onko väliä minkälaisesta turvesuosta turve nostetaan?

Päätimme jakaa aiheen kolmeen osa-alueeseen:

-turpeenoton vaikutukset vesistöihin

-vesiensuojelutoimenpiteet turpeenottoalueilla

-turpeen käytön historia ja turpeenottoon ja –käyttöön liittyvät lait ja säädökset

Puhuimme myös mahdollisista asiantuntijahaastatteluista. Asiantuntijoita voisimme etsiä ainakin Suomen Ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopiston Viikin kampukselta ja Lammin biologiselta asemalta. Myös Vapo Oy:n kotisivut ja geologian tutkimuskeskus olivat mahdollisia paikkoja löytää asiantuntijoita ja lisätietoa projektiimme liittyen.

——

 

Terveisin

Tanja Pihl

Tuumasta toimeen

Projektikurssimme on jatkunut tiedonhaun merkeissä. Olemme selvittäneet paljon yleistä tietoa biokaasun prosesseista, kuten biokaasujen syntyä, kaasun puhdistamista ennen käyttöä, sekä eri puhdistustekniikoita. Biokaasun prosessit ovat kiinnostavaa pohdittavaa ihan tulevaisuuttakin ajatellen – onhan kestävien energiamuotojen hyödyntäminen tärkeää esimerkiksi ilmastokriisin takia! 🙂

Otimme myös yhteyttä Kujalan jäteasemaan, ja sieltä vastattiinkin nopeasti. Kehityspäällikön mukaan myös Kujalassa on selvitetty biokaasun muodostumisen viime aikaisia ongelmia ja nykyisin kaasun hyödyntämistä vaikeuttaa lähinnä kaatopaikkakaasun lisääntynyt rikkivetypitoisuus. Meille ehdotettiinkin, että selvittäisimme runsastuneen rikkivedyn muodostumisen syitä kaatopaikkamädätysprosessissa ja mahdollisuuksia sen muodostumisen vähentämiseksi. Ehdotus kuulosti mielestämme mielenkiintoiselta, joten ajattelimme ottaa sen osaksi projektiamme ja jättää biokaasun vähenemisen hieman pienemmälle huomiolle.

Projektin eteneminen on myös herättänyt uusia kysymyksiä: olemme mielenkiinnolla lähdössä selvittämään sitä, miksi biokaasun tuotto lähtee vähenemään ajan kuluessa, mikä hajotusprosessissa muuttuu kun tämä tapahtuu sekä sitä, minkälaisia menetelmiä esimerkiksi Kujalassa käytetään. Olemme jo saaneet selville, että kaasuntuoton nopea väheminen noin 10 vuoden kuluessa kaatopaikan sulkemisesta ja sen valjastamisesta biokaasuntuottoon saattaakin olla yleistä ja täysin normaali ilmiö. Tämä osuisi yksiin myös Kujalan vanhan kaatopaikan tapauksessa, sillä kaatopaikka suljettiin noin yhdeksän vuotta sitten (vuonna 2007).

Projektimme rakenne on ehtinyt viikon aikana selkeytyä ja olemmekin päättäneet hieman jakaa tehtäviä – Jutta ja Reija ryhtyvät selvittelemään rikkivetyasiaa, kun taas Petra ja Meeri jatkavat Case Kujalan parissa!
Kevätterveisin, Jutta, Meeri, Reija ja Petra

Projektityö: Kosteikot ja hulevesien hallinta Lahden Karistossa

Noin neljä kilometriä Lahden keskustasta ja Kymijärven välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Kariston asuinaluetta alettiin rakentaa vuonna 2003, ja kokonaisasukasmäärän on arvioitu saavuttavan 6000-10000 asukkaan rajan vuoteen 2025 mennessä. Pääasiassa omakotitaloista, rivitaloista ja pienkerrostaloista muodostuneella asuinalueelta löytyy myös erilaisia palveluita kuten koulu, palvelukeskus sekä päivittäistavarakauppa.

Hulevesien arvellaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, ja Kariston kaavoituksen keskeisenä lähtökohtana onkin ollut hulevesien hallinta luonnonmukaisia ratkaisuja kuten viivytysaltaita ja kosteikkoja hyödyntäen.

Maastoretkellä 11.4. vierailimme mm. Kariston alueella ja näimme kuinka kosteikoita on käytetty hulevesien hallinnassa Kariston alueella. Kiinnostuimme kukin tahoillamme aiheesta ja halusimme tutkia minkälainen vaikutus kosteikoilla on ollut Kariston alueen hulevesien määrän ja laadun hallinnassa.

Ryhmämme jäsenet ovat ympäristöekologian opiskelija Vili, ympäristöalalla harjoittelua tekevä Ida ja ympäristösuunnittelua opiskeleva Emmi. Suvi toimii ryhmämme tuutorina, ja hän auttaa meitä käytännön järjestelyissä sekä ryhmätyön ohjaamisessa tarpeen mukaan.

Koska asumme kaikki eri paikkakunnilla, olemme pääsääntöisesti yhteydessä verkkopalavereiden kautta. Ensimmäinen palaverimme pidettiin 22.4., jolloin keskityimme rajaamaan aihealuetta sekä suunnittelemaan projektin aikataulua. Lopulliseksi aiheeksi muodostui Kariston alueen kosteikoiden vaikutus hulevesien laadun ja määrän hallintaan. Haluamme selvittää, miten tehokkaasti kosteikot ovat edesauttaneet hulevesien hallintaa Karistossa, minkälaista kasvistoa hulevesien hallinnassa tulisi käyttää sekä minkälaisia mahdollisia ongelmakohtia kosteikoiden käyttöön voi liittyä.

Jatkamme projektia aiheeseen tutustumisella sekä tiedonkeruulla, ja seuraavassa palaverissa käymme läpi tuloksia. Haluamme lisäksi olla yhteydessä hulevesiasiantuntijoihin. Jatkamme projektia viikoittaisten verkkopalavereiden, yhteisen foorumin sekä blogikirjoitusten muodossa.