marraskuu 2019 – HY+opintie

Yliopistonlehtori Kirsi Wallinheimon kokemuksia varhennetun kielenopetuksen verkkototeutuksesta

HY+ toteutti Opetushallituksen rahoittamaa hanketta ”Tietoa ja taitoa varhennettuun kielenopetukseen”, jonka kuuden opintopisteen laajuinen verkkototeutus saatiin päätökseen 8. marraskuuta 2019.

Koulutus oli suunnattu opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotka aloittavat varhennetun kieltenopetuksen 2020 tai toteuttavat sitä jo. Tavoitteena oli tarjota varhennetun kielenopetuksen kanssa työskenteleville opetustoimen henkilöille uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä mahdollisuuksia verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa.

Tässä blogipostauksessa tarkastellaan verkkototeutuksesta saatuja kokemuksia.

Kurssi sisälsi videoluentoja ja webinaareja, joiden yhteyteen liitettiin omien toimintamallien ja kokemusten jakaminen verkkokeskusteluissa. Pienten osatehtävien suorittaminen edisti kurssilla opiskelua ja rytmittyi työn ohessa suoritettavaksi.

Ennakkotehtävään vastattiin jaetussa dokumentissa. Webinaarien jälkeen osallistujat jakoivat kokemuksiaan erilaisista tehtävistä ja aktiviteeteistä, joita luennoitsijat esittelivät. Eräs osallistuja totesi kurssipalautteessaan Flingassa: ”opintojen suorittaminen oli pelkästään antoisaa ja jopa mukavaa 🙂 Kiitos kaikille!”

Osallistujat olivat aktiivisia verkko-opiskelijoita, mikä lisäsi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Eri puolilla Suomea on vaihtelevia opetusmenetelmiä ja hyviä käytänteitä, joihin pääsi tutustumaan verkkokeskusteluissa. Osallistujat jakoivat asiantuntijuuttaan toisiaan tukien ja avoimesti sisältöjä jakaen. Koulutuksen suurin anti olikin osallistujien mukaan lukuisat käytännön ideat, joita he saivat luennoitsijoilta sekä toisilta kurssilaisilta.

Epävarmuus varhennetussa kieltenopetuksessa käytettävistä työtavoista oli osallistujien mukaan eräs syy hakeutua koulutukseen. Etenkin Storyline ‑menetelmä koettiin sellaiseksi, joka voitaisiin ottaa käyttöön monen opetuksessa saman tien. Koulutus toi osallistujille halun oppia vielä lisää ja syventyä pienten lasten kieltenopetukseen.

Osallistujien mukaan kurssin etu oli se, että luentoja pystyi kuuntelemaan silloin, kun se itselle parhaiten sopi. Tehtävät koettiin mielekkäiksi ja niiden tekemiseen oli annettu riittävästi aikaa. Monet kokivat saaneensa ”vahvistusta omaan osaamiseen”.

Verkkototeutus ei aina ole mutkatonta. Ohjeistuksiin olisi haluttu hieman tarkennuksia ja videoluentojen kuunteluun olisi kaivattu vaihtelevuutta esimerkiksi mahdollisuudella lukea videoluentoon liittyviä artikkeleita.

Osallistujilla ei ollut juurikaan tekniikan kanssa vaikeuksia. Sen sijaan oma opiskelutekniikka oli joidenkin osallistujien mukaan verkkototeutuksen alkumetreillä hukassa. Kaikki pääsivät kuitenkin hyvin mukaan ja 35 ilmoittautuneesta 25 osallistujaa suoritti koko kurssin.

Ohjaajana voin sanoa olevani jälleen yhtä kokemusta rikkaampi verkkokurssien ohjaamisessa!

KT Kirsi Wallinheimo, HY

Hankkeessa toteutettuja kehittämistehtäviä:

Verkkototeutuksen kehittämistehtävien koonti

Altistaminen

Englannin opiskelu Kappelimäen koulussa vuosiluokilla 1

Ideoita englannin kielen varhentamiseen

Ideoita ja vinkkejä espanjan varhennukseen

Kielitutorin materiaalipankin esittely

Kodin ja koulun yhteistyö

Storyline Avaruusolio

Varhennettu englanti: ylöpäin eriyttäminen

Varhennettu kielenopetus Paraisilla

Varhennettua kielenopetusta huoltajille

Varhennetun englannin puolivuosikello

Varhennustyö

Vuosikellon käsikirja

Ylöspäin eriyttäminen englannin opetuksessa

HY+:n toteuttaman ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa ‑hankkeen tarkoituksena on antaa uusia keinoja kielellisten taitojen tukemiseen päiväkodeissa. Hanke päätettiin toteuttaa, koska varhaiskasvatuskentällä on ilmennyt tarpeita kehittää muun muassa monikielisyyttä ja digitaitoja.

Moni osallistuja koki hankkeessa järjestetyn koulutuksen tarpeelliseksi, koska monikielisten lasten määrä varhaiskasvatusryhmissä on kasvanut huomattavasti. ”Alueellani monikielisyys on kasvanut nopeasti, mutta tietous ei”, toteaa eräs hankkeen koulutukseen osallistunut.

Toisaalta myös pääsääntöisesti yksikielisissä päiväkodeissa työskentelevät osallistujat pitivät koulutusta tarpeellisena.

”Päiväkotimme on aika yksikielinen, ja kaipasin tietoa, miten voin lisätä monikulttuurisuuden ja -kielisyyden näkymistä päiväkodissamme. Tärkeää on herätellä työyhteisöä havainnoimaan ja tiedostamaan monikulttuurisuuden ja -kielisyyden merkitystä varhaiskasvatuksessa”, kommentoi eräs osallistuja.

Monikielisyys ja kielitietoisuus ovat siis teemoja, joita varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät pitävät merkittävinä ja ajankohtaisina.

Hankkeen koulutukseen osallistuneet kokivat erityisen hyödyllisinä uuden tutkimistiedon sekä käytännön mallit, keinot ja ideat kielitietoisen arjen toteuttamiseen. Lisäksi verkostoitumismahdollisuutta, yhdessä pohtimista ja vertaistukea pidettiin tärkeänä.

Eräs osallistuja kiteyttää koulutuksen antia seuraavasti: ”Sain vahvistusta jo kielitietoiseen toimintaamme päiväkodissa. Koulutus lisäsi tietoisuutta ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Koulutus antoi paljon uusia ideoita arkeen sekä uutta ajateltavaa.”

Lue aiheesta lisää HY+:n blogista.