Ai että, miten hankalaa on kärsimättömän ihmisen elämä. Saatuani istutukset tehtyä olen vain odottanut, milloin pääsen tiluksilleni (juuri näin mä ylpeänä kerron kaikille, jos joudun vaikka perumaan jonkun muun tapaamisen) katsomaan, miten sato kehittyy. Maltoin sentään muutaman päivän, mutta sen jälkeen oli pakko mennä käymään. No eihän siellä juuri edistystä ollut, mutta ilokseni ainakin istuttamani taimet näyttivät voivan hyvin.
Suunnilleen viikon kuluttua taimien ja siementen istutuksesta oli jo havaittavissa pientä kehitystä. Ainakin pinaatti oli lähtenyt hyvin kasvamaan.
Seuraava käynti olikin sitten varsin hämmentävä. Istutin nimittäin porkkanat siemenistä ja pussin kyljestä olin opiskellut, että niiden vähimmäisitävyys on 65 %. Ikuisena pessimistinä laitoinkin siemeniä vähän reilummin ja lopputuloksena hurja rivi pikkuruisia porkkanantaimia. Näitä pitäisi varmaankin harventaa, mutta pitäisi tietysti selvittää, missä vaiheessa tämä kannattaa tehdä. Minua nimittäin pelottaa, että huonolla tuurillani nypin penkistä pois juuri sellaisia yksilöitä, jotka olisivat menestyviä ja kokemattomuuttani jätän huonot paikalleen. Googlaamalla löysin tiedon, että harvennus on ajankohtainen, kun taimet ovat noin 3 cm mittaisia ja sopiva taimiväli on noin 5 cm. Vielä en ole tätä uskaltanut tehdä, mutta ehkä ensi viikolla. (lisää porkkanan kasvatuksesta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.tarhuri.fi/kasvit/porkkana/)
Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, olen aiemmin viljellyt vain parvekkeella ja kutakin kasvia omassa ruukussaan. Tämän vuoksi törmäsin taas uuteen ongelmaan. Ruukuissa ei yleensä kasva rikkaruohoja, vaan keskimäärin se kasvi, minkä olen sinne kylvänyt. Istutin pavun taimet ja lisäksi niiden siemeniä ja nyt huomasin jonkinlaista kasvustoa, mutta en ole varma, ovatko ne papuja vai jotain aivan muuta. Omat taimeni ovat jo niin isoja, etten pysty tunnistamaan, ovatko nuo uudet alut samanlaisia. Ei auta ehkä kuin odottaa ja katsoa, mitä niistä tulee, kun kasvavat vähän isommaksi.
Kaikista näistä ongelmista huolimatta (jotka nyt eivät ole kovin suuria) olen ihan yhtä innoissani viljelystä kuin aluksikin.