Kohti sadonkorjuun aikaa

Tämä vuosi ei ole tosiaankaan minun parhaita viljelyvuosiani ja kampusviljelijänä huonoin, koska takana on vasta yksi :) Vastoin tahtoani jouduin sadonkorjuuhommiin jo elokuun puolella. Olkoonkin, että ei kai sadonkorjuuksi voi kutsua kuolleiden tai muuten tuhottujen kasvien hävittämistä laatikosta.  Nyt kävi kuitenkin niin. Olen jo aiemmissa kirjoituksissani noitunut huonoa papuonnea tänä vuonna. Tälle ei näkynyt loppua. Taas oli uusimmat kasvit jyrsitty niin, ettei näillä ollut enää toivoa. Revin siis kaikki pavun tapaiset pois laatikosta ja heitin pois.

 

Eikä tässä vielä kaikki. Herne, joka aiemmin oli suorastaan kukoistanut ja tehnyt ihania, makeita ja raikkaita palkoja, oli ilmeisesti loukkaantunut jostain. Kasvi näytti aivan kuolleelta, eikä ollut viikon aikana tehnyt yhtään (syömäkelpoista) palkoa. Niinpä sekin jouti kompostiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäljellä on enää porkkanat ja kurkku, joka ei kyllä taida tehdä enempää kuin yhden jo poimimani hedelmän. Jätin kurkun toiveikkaana kuitenkin vielä kasvamaan, vaikkei odotukseni olekaan kovin suuret. Porkkanoista poimin muutaman. Laitoin niitä kahdessa erässä ja ensimmäiset ovat jo kohtalaisen kokoisia. Joku voisi sanoa, että ne sopisivat paremmin koristeeksi johonkin A la carte-ravintolan annokseen, mutta kyllä ne minulle kelpaavat.

Vastoinkäymisiä ja onnistumisia

Aloitin viljelykauteen valmistautumisen aikaisin keväällä kylvämällä siemenen jos toisenkin. Pavut ja herneet istutin turveruukuissa, jotka kuitenkin jotenkin mystisesti oli kaivettu maasta tullessani seuraavan kerran kastelemaan. Syytän tästä variksia, jotka pyörivät Topelian viljelyksillä. Onnekseni olin kuitenkin kylvänyt ruukkutaimien lisäksi siemeniä, joten jonkinlaista satoa oli (ainakin vielä tuossa vaiheessa) odotettavissa.

Parhaiten lähti kasvamaan pinaatit, joista keräilinkin parisen litraa satoa. Tänä vuonna minulla ei todellakaan ole ollut onnea papujen kasvatuksessa. Viime vuonna satoa tuli tosi kivasti, mutta nyt seuraava vastoinkäyminen oli katkotut varret. Haluaisin syyttää tästä ihmistä, mutta kait se on mahdollista, että on jonkun eläimen tekosia. Haluaisin toki nähdä sen eläimen, joka kiipeää laatikkoon ja onnistuu jyrsimään papuja siten, että niistä jää kuitenkin parikymmensenttiset varret jäljelle.

Toistaiseksi herneistä on tullut ihan kivasti satoa. Kurkku sen sijaan on ainakin vielä hiukan hidaskasvuinen. Istutin nimittäin myös parvekkeelleni kurkun, josta olen saanut jo neljä isoa kurkkua ja yhden pienen. Itse kasvi on noin puolitoistametrinen. Topelian kurkku on ehkä neljänneksen siitä, enkä ole varma ehtiikö se enää edes antamaan satoa.

Jonkun tai jonkin nakertelemat pavut.

Tältä näytti oletettavasti varisten myllättyä laatikolla

Ekat kylvöt tehty

Perjantaina 19.5. talkoiltiin (ainakin) keskustakampuksen viljelypaikoilla. Topeliassa riitti hommia, kun osaan laatikoista oli jätetty kasvit talvehtimaan. Nyt on kuitenkin kuolleet kasvit ja roskat kerätty, mullat käännetty ja lannoitettu. Suunnitellessani tulevaa viljelykautta innostuin piirtämään suunnitelman siitä, mitä kaikkea aioin tänä vuonna yrittää viljellä.

Aika pitkälti suunnitelmani mukaan myös toimin. Kotona minulla on toivottavasti ensi viikolla jo herneen ja pavun taimia. Unohdin laittaa ne kasvamaan ja muistin asian vasta tällä viikolla. Yleensä olen ollut huomattavasti aiemmin liikkeellä.

Nyt olin kuitenkin niin innoissani viljelyn aloittamisesta, että tungin muutamat siemenet multaan siinä toivossa, että nekin lähtisivät kasvamaan. Porkkanan ja pinaatin siemenet lykkäsin suoraan laatikkoon. Kurkkua olen myös kasvattanut siemenestä ja aion senkin istuttaa paikallensa ehkä jo ensi viikolla. Toivottavasti sää pysyy yhtä lämpimänä kuin viime päivinä, jotta ei käy huonosti.

 

Kampusviljely on täällä taas

Kevät on täällä taas ja kampusviljely voi alkaa. Tai no ei ihan vielä uskalla istutuksia tehdä, koska yölämpötilat ovat vielä niin matalia. Oma laatikkoni on Topeliassa ja siellähän laatikot ovat (taas) remontin vuoksi siirtyneet toiseen paikkaan. Myönnettäköön, että en ole kyllä itse vielä tänä keväänä ehtinyt käymään laatikollani. Elän siis jännityksessä, missä kunnossa se on. En myöskään valokuvan perusteella osannut edes päätellä, miten laatikkooni paistaa aurinko. Saattaapa olla siis, että osa taimista jää (tänäkin vuonna) parvekkeelleni kasvamaan.

Jos tästä nyt reipaistuisi ja kävisi kurkkaamassa laatikon tilan ja vähitellen pääsisi taas keskittymään kampusviljelyn saloihin. Etenkin näin kaupunkilaiselle on kyllä todella rentouttavaa päästä sisällä koneen ääressä tuntikausia istumisen jälkeen ulos raittiiseen ilmaan ja pohtimaan, mitä kaikkea sitä voisikaan taas kuvitella viljelevänsä tuoss laatikossa. Totuushan on aivan muuta, mutta kokeilemalla se selviää.

 

Onneksi kurkkuun ja papuihin ei voi kyllästyä! (ainakaan kolmessa viikossa)

Jos tässä nyt järjestyksessä mennään edellisen postauksen jälkeisiä tunnelmia, on alku hiukan masentava. Laitoin pinaattia kasvamaan lisää, kun missasin edelliset lomareissun vuoksi. Jostain kumman syystä ne eivät oikein ole lähteneet kasvamaan. Sama homma kävi myös kotiparvekkeella tillille: ensimmäinen erä oli aivan älytön, mutta seuraavasta ei tahdo tulla kuin muutama kitukasvuinen höytyvä. Mistä tuo johtuu, sitä en tiedä.

 

Herneitä sen sijaan tuli ihan kivasti, ja niidenkin siemeniä olen tunkenut multaan aina välillä ja näyttää ihan kivasti kasvavan uutta. Onneksi niin, sillä tällä viikolla huomasin, että ensimmäiset kasvustot eivät enää jaksa oikein kasvaa taikka tehdä satoa. Arvelin näin käyvän ja laitoinkin uusia herneitä kotona kasvamaan, ja ne pääsivät laatikkoon tällä viikolla. Suomen kesä tosin saattaa loppua ennen kuin niistä satoa saa, mutta onpahan yritetty.

Pavut olivat todella iloinen yllätys! Niitä on tullut niin paljon, etten ole laskuissa pysynyt. Onneksi ne maistuvat meille kummallekin kotona. Muuten olisi saattanut tulla jopa yliannostus. Viimeksi käydessäni tiluksilla huomasin kyllä, että tahti on hidastunut ja uudet pavut eivät enää kasva niin nopeasti tai suurissa määrin.

 

 

Toinen mukava asia oli kurkkujen kasvaminen. Syön normaalistikin kurkkua tosi paljon, mutta silti ei ole tarvinnut kaupasta sitä ostaa pitkään aikaan. Kuten aiemmin mainitsin, viljelemäni lajike oli kasvihuonekurkku. Eipä tuo paljon näyttänyt laatikkoviljelystä pahastuvan. Näidenkin kohdalla näyttää satokausi tulleen vähitellen loppuunsa. Kukkia näytti vielä olevan, mutta jotenkin uskoisin, ettei kasvi enää jaksa niistä mitään tehdä.

Ensimmäistä kertaa kurkkua kasvattavana minulle jäi kyllä edelleen epäselväksi, miten estäisi kurkun käyristymisen. Muutama yksilö oli oikein hienoja ja suoria, mutta suurin osa mitä erikoisemman muotoisia.

Porkkanoista on paha sanoa vielä yhtään mitään. Tulin siihen lopputulokseen, että en tainnut harventaa niitä riittävästi, sillä noukkiessani muutaman naatin harvennustarkoituksessa olivat ne hädin tuskin tunnistettavissa porkkanoiksi. Muutaman sentin mittainen ja hyvin hyvin ohut oranssi juuri paljastivat ne porkkanoiksi, mutta ei niistä kehdannut edes kuvaa ottaa.

 

Satokausi aluillaan

Tuossa reilu viikko sitten pääsin vihdoin hieman nauttimaan sadosta. Kävin keräämässä pinaattia, jota olikin kaikkiaan pari litraa. Olin itse lähdössä seuraavana päivänä reissuun, joten en päässyt itse maistamaan niitä. Miehelleni pinaatti maistui ja tiedä sitten, oliko vain kohteliaisuus, kun hän kertoi, että oli parempaa kuin kaupan vastaavat. Sen verran oli kiire reissun päälle, että pinaateista jäi kuva ottamatta. Kylvin kuitenkin uusia siemeniä, joten parempi tuuri ensi kerralla.

Ilahduin kovasti, kun huomasin muutamien herneiden olevan valmiita. Ei tässä nyt ihan täysin omavaraiseksi voi heittäytyä, kun kaikki seitsemän palkoa oli poimittavissa. Palattuani reissusta kävin uudestaan tiluksilla ja nyt oli jo viisi lisää. Samalla huomasin, että pavuissakin oli jo alkuja. Minun silmääni näytti siltä, että papuja kyllä tulee reilusti. Toissa vuonna yritin parvekkeellani kasvattaa papuja, mutta jostain syystä tuloksena oli kokonaisuudessaan jotain kuusi palkoa.

Edellisessä postauksessa ihmettelin, kuinka kurkkua oikein pitäisi kasvattaa. En ole tästä juurikaan viisastunut, mutta jotain näemmä tein oikein, sillä hengissä tuo näytti edelleen olevan. Laittamani tukikepit olivat selkeästi avuksi, vaikka edelleenkin kurkku yrittää vallata koko laatikon ja on levinnyt esimerkiksi osin käyttämään herneiden tukikeppejä ja lankoja. Kovasti kurkku ainakin tekee kukkia ja toivottavasti myöhemmin myös jotain syötävääkin.

Porkkanat ovat myös lähteneet kasvamaan hyvin, ja olen yrittänyt harventaa tuota aivan liian tiheänä kasvavaa penkkiä. En kuitenkaan vieläkään uskalla harventaa niitä tarpeeksi (luulisin näin). Siemenet tosiaan itivät niin railakkaasti, että yhdessä kohdassa saattaa olla lomittain viisi tai kuusikin taimen alkua. Ahdistaa, kun en tiedä, mitkä niistä nyt uskaltaisi repiä pois.

Kurkunkasvattajan ongelma

Tällä kertaa hyvin lyhyt ja pikainen päivitys kasvutarinaan. Käväisin eilen tiluksilla ja havaitsin kurkun innostuneen kasvamaan aivan älyttömästi. Miksipä olisinkaan ennen sen hankintaa selvittänyt, kuinka paljon tilaa kurkku vaatii, tai edes sitä, miten ja mihin suuntaan tuo kyseinen kasvi kasvaa. Minua oli odottamassa muiden kasvien päälle levähtänyt kurkku, josta ei kyllä millään ota selvää, mihin suuntaan se haluaisi kasvaa. Tietysti olisin tässä voinut vilkaista googlesta, mitä tuolle rehulle pitää tehdä, mutta oli mukamas niin kiire, että päädyin soveltamaan. Mukanani oli pari keppiä ja langanpätkä, joiden avulla yritin sitoa oksia johonkin suuntaan. Seuraavan kerran pääsen katsastamaan tiluksia vasta vajaan viikon päästä. Nyt voin todellakin sanoa, että jännittää, mihin asti kurkku on siinä ajassa ehtinyt kasvamaan.

Kaksi viikkoa kulunut istutuksesta

Ai että, miten hankalaa on kärsimättömän ihmisen elämä. Saatuani istutukset tehtyä olen vain odottanut, milloin pääsen tiluksilleni (juuri näin mä ylpeänä kerron kaikille, jos joudun vaikka perumaan jonkun muun tapaamisen) katsomaan, miten sato kehittyy. Maltoin sentään muutaman päivän, mutta sen jälkeen oli pakko mennä käymään. No eihän siellä juuri edistystä ollut, mutta ilokseni ainakin istuttamani taimet näyttivät voivan hyvin.

Suunnilleen viikon kuluttua taimien ja siementen istutuksesta oli jo havaittavissa pientä kehitystä. Ainakin pinaatti oli lähtenyt hyvin kasvamaan.

Seuraava käynti olikin sitten varsin hämmentävä. Istutin nimittäin porkkanat siemenistä ja pussin kyljestä olin opiskellut, että niiden vähimmäisitävyys on 65 %. Ikuisena pessimistinä laitoinkin siemeniä vähän reilummin ja lopputuloksena hurja rivi pikkuruisia porkkanantaimia. Näitä pitäisi varmaankin harventaa, mutta pitäisi tietysti selvittää, missä vaiheessa tämä kannattaa tehdä. Minua nimittäin pelottaa, että huonolla tuurillani nypin penkistä pois juuri sellaisia yksilöitä, jotka olisivat menestyviä ja kokemattomuuttani jätän huonot paikalleen. Googlaamalla löysin tiedon, että harvennus on ajankohtainen, kun taimet ovat noin 3 cm mittaisia ja sopiva taimiväli on noin 5 cm. Vielä en ole tätä uskaltanut tehdä, mutta ehkä ensi viikolla. (lisää porkkanan kasvatuksesta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.tarhuri.fi/kasvit/porkkana/)

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, olen aiemmin viljellyt vain parvekkeella ja kutakin kasvia omassa ruukussaan. Tämän vuoksi törmäsin taas uuteen ongelmaan. Ruukuissa ei yleensä kasva rikkaruohoja, vaan keskimäärin se kasvi, minkä olen sinne kylvänyt. Istutin pavun taimet ja lisäksi niiden siemeniä ja nyt huomasin jonkinlaista kasvustoa, mutta en ole varma, ovatko ne papuja vai jotain aivan muuta. Omat taimeni ovat jo niin isoja, etten pysty tunnistamaan, ovatko nuo uudet alut samanlaisia. Ei auta ehkä kuin odottaa ja katsoa, mitä niistä tulee, kun kasvavat vähän isommaksi.

Kaikista näistä ongelmista huolimatta (jotka nyt eivät ole kovin suuria) olen ihan yhtä innoissani viljelystä kuin aluksikin.

Kampusviljely 2022 vihdoinkin käynnissä

Tervehdys kaikille kampusviljelijöille ja muille viljelyhenkisille tai muuten vaan tähän blogiin törmänneille (Kiitos äiti ja ehkä Henkka!). Liityin tänä vuonna kampusviljelijöiden hallitukseen ja toimin tällä kaudella tiedottajana. Yritän herätellä henkiin kampusviljelijöiden blogikirjoittelua ja siinä samalla pitää omat pikkukasvini hengissä. Kerrostalossa asuvana minulla on kokemusta vain parvekeviljelystä, minkä vuoksi odotan innolla ja samalla suurella jännityksellä tätä kesää. Oma viljelypaikkani on Topeliassa. Toissa viikolla kävimme laittamassa viljelypaikat kuntoon ja viime viikolla sain istutettua ensimmäiset taimet ja siemenet.

Parvekkeella olen aina kasvatellut kaikki kasvit omissa ruukuissaan, joten ei ole ollut pelkoa siitä, tulevatko kasvit toimeen keskenään. Ei sillä, että olisin edes ajatellut tällaista. Saatuani tiedon viljelylaatikon saamisesta ryhdyinkin tutkimaan, mitä kaikkea kaupunkiviljelijän pitäisi tietää.
Yksi asia tuli monessa yhteydessä esille: kumppanuuskasvit. Muistan hämärästi joskus kuulleeni, että on olemassa kasveja, jotka syystä tai toisesta eivät viihdy lähellä toisiaan ja käyttävät vaikkapa toistensa ravinteita, jolloin lopputulos ei ole kummallekaan hyvä. Toisaalta taas on kasveja, jotka edesauttavat toistensa kasvua joko torjumalla tuholaisiahyönteisiä tai houkuttelemalla hyötyhyönteisiä.
(Lisätietoa kumppanuuskasveista täältä: https://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit/)
Sivustolta löytämieni tietojen avulla valitsin omaan laatikkooni kasvatettavaksi herneitä, papuja, pinaattia, porkkanoita sekä bonuksena kurkun. Kurkun tilalle oli tarkoitus laittaa kesäkurpitsa, mutta saksalaisen elintarvikeliikkeen tarjousvalikoimasta ei näitä enää löytynyt. Lisäksi tuo kurkun taimi kulkee nimellä kasvihuonekurkku. Nähtäväksi jää, onko se nimellensä uskollinen vai suostuuko se kasvamaan laatikossa.

Tosiaan ensimmäiset taimet ja siemenet pääsivät laatikkoon ja papujen ja herneiden taimien lisäksi lykkäsin sekaan samojen kasvien siemeniä kuvitellen saavani järkyttävän suuren sadon. Saa katsoa, miten käy. Vaikka olenkin jo useamman vuoden parvekkeella kasvatellut, kotoa saadun palautteen perusteella, liiankin montaa asiaa, en pidä itseäni alan ammattilaisena. Omasta mielestäni keksin loistavan apuvälineen siementen kylvöön; noutoruoan syömäpuikot (niitä on korona-aikana kertynyt useita kymmeniä). Hirveän kätevää tökkiä sellaisella multaan ja tiputella siemeniä sopivaan syvyyteen. Seuraavassa kirjoituksessa tarjolla toivottavasti hyviä uutisia. Jännittää.

Kumpulan viljelyalueen uusiminen 2021 ja siirtyminen valiokunnasta yhdistykseksi

Kumpulan viljelyalue

Kumpulan kampusalueella tehtiin remonttia vuonna 2020, joten kampusviljelyn toiminta oli siellä tauolla sen kesän. Keväällä 2021 palasimme Kumpulaan entistä ehompana ja viljelyalueemme on nykyisin upea ja aurinkoinen paikka, josta on iloa myös ohikulkijoille.

Viljelyalueen on suunnitellut ja toteuttanut meille Kumpulan kampusalueen arkkitehti Pirjo Ranta. Kiitämme häntä suuresti tästä erityislaatuisesta alueesta!

 

Hallitusmuoto valiokunnasta yhdistykseksi

Vuonna 2021 kampusviljelyssä tapahtui uusitun alueen lisäksi suuria muutoksia toiminnassa, kun päätettiin siirtyä HYY:n alaisesta valiokunnasta itsenäiseksi yhdistykseksi. Muutos sallii toimintaan hieman lisää vapautta ja ketteryyttä.

Kampusviljelyvaliokunta haluaa kiittää seuraavia yhteistyökumppaneita heidän tuestaan ja toivottaa onnea Kampusviljely ry:lle.

The Campus farming committee wishes to thank the following partners for their support.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on tukenut opiskelijoiden viljelytoimintaa vuodesta 2014 lähtien lahjoittamalla valmistamaansa Metsäpirtin kompostimultaa. Metsäpirtin Nurmikko- ja Puutarhamullan raaka-aineena on jätevedestä erotettu bioliete, joka jalostetaan Metsäpirtin kompostointialueella Sipoossa yhdessä turpeen ja muiden lisäaineiden kanssa ravinteikkaaksi kompostimullaksi. Puutarhamullassa on lisäksi käytetty hevostallien kuivikelantaa. Pihalla ja puutarhassa mullan sisältämät ravinteet palaavat takaisin kasvillisuuden käyttövoimaksi.

Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) has supported the students’ campus farming activities since 2014 by donating Metsäpirtti compost. The soil is extremely nutritious and made of material separated from the waste water bio-sludge and processed in conjunction with peat and other additives into nutritious compost.

Vuonna 2019 kampusviljely on sai mahtavan siemenpaketin Siemenkauppa.com:ilta

 

Vuonna 2015, 2016 Isoäidin Kasvit tarjosi viljelijöille avokätisen paketin erilaisia siemeniä kylvettäväksi!

In 2015 and 2016 Isoäidin Kasvit gave the farmers a big box of all kinds of seeds!

10501935_10205764329419529_7594620925419078471_n

2015 Siemenvesa tuli viljelijöitä runsaalla siemenpaketilla.

In 2015 Siemenvesa gave the farmers a big box of seeds to plant.

11065870_10205764311379078_1774280673921854905_n

Myös Agrimarket ja Nelson Garden tukivat viljelijöitä siemenillä ja alennuksilla!

The farmers also received seeds and discounts from Agrimarket and Nelson Garden!

11148773_10205764337139722_3737679029191883411_n

 

11228117_10205764310899066_2095689357620528487_n

Hankkija Oy tuki vuonna 2016 kampusviljelyä tarjoamalla siemeniä, multaa ja muuta tarpeellista välineistöä viljelyyn.

Hankkija Oy supported campus farming in the year 2016 with some seeds, soil and other farming equipment.

image

Vuonna 2014 ja 2015 Siemenkauppa.com lahjoitti kampusviljelijöille suoraan ulos istutettavia helposti kasvavia siemeniä. Siemenet jaettiin aloitustempauksessa 31.5.-1.6.2014

In 2014 and 2015 Siemenkauppa.com was the first official sponsor of Campus Farming. 80 bags of various strains of seeds were handed out to farmers at the kick-off event May 31-June 1 2014.

Elixi lähti kampusviljelyyn mukaan tarjoamalla tervakyllästeen Viikin viljelylaatikoiden suojaksi viljelykesänä 2014. Tällä suomalaisia perinteitä kunnioittavalla hautatervan ja pellavaöljyn sekoitteella suojatut viljelylaatikot sopivat hienosti Viikin vehreään maalaismaisemaan.

Elixi provided us with a tar preservative to protect Viikki’s farming boxes during the summer of 2014. The mix of Finnish traditionally made tar and flax oil fitted perfectly Viikki’s rural landscape.

K-Rauta Oulunkylä tarjosi kampusviljelijöiden talkootarvikkeet hyvällä alennuksella (2014).

Campus farmers bought the farming equipment with a nice discount from K-Rauta Oulunkylä (2014).

Pirilän Kukkatalo jelppi Viikin viljelijöitä puutavaralla (2014).

Pirilän Kukkatalo helped out Viikki’s campus farmers by donating wood (2014).

Vuonna 2014 Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY toimi yhteistyössä kampusviljelijöiden kanssa tarjoamalla mullan lisäksi kaksi kuutiota kompostia Ämmässuon kaatopaikalta. Kompostit käytettiin Valtsikan viimevuotisten säkkien mullanparannukseen.

In 2014, Helsinki Region Environmental Services Authority HSY worked in partnership with campus farmers by also offering two cubic meters of compost from Ämmässuo landfill. The compost was used to improve the soil in the old sacks of Valtsika.

GreenCare ryhtyi kesällä 2014 kampusviljelijöiden pitkäaikaiseksi kumppaniksi lahjoittamalla käyttöömme runsain mitoin kalkkia, lannoitetta ja kasviravinnetabletteja. Odota vaan Kumpulan kampus!

GreenCare became a long-term partner of Campus farmers in 2014 by donating lime, fertilizers and plant nutrition tablets in abundance. Just you wait Kumpula campus!

Helsieni lahjoitti rihmastoa ja kasvatuslaatikon kampusviljelijöille 2017.

Helsieni donated mycelium and a Growkit for campus farmers in 2017.