Moikka kaikki opiskelijakaverit!
Kohti tutkivaa työtapaa – kurssilla saimme valita meitä kiinnostavat aiheet, joiden mukaan ryhmät ryhmätyötunteja varten koottiin. Valitsimme aiheen ”Lasten temperamentilla ja tuen tarpeilla on vain vähäinen yhteys lapsen kognitiiviseen suoriutumiseen”. Aihe herätti meissä jokaisessa paljon ajatuksia, joten heti ryhmäytymisen alussa kävimme paljon kiivasta keskustelua. Ryhmässämme kyseenalaistettiin, ihmeteltiin, kyseltiin ja otettiin selvää sekä naurettiin. Oli mahtavaa huomata, miten innostuneita kaikki olivat heti alkuhetkistä lähtien. Monella oli kokemusta tutkimusten teosta jo lukioajoilta, mutta joukosta löytyi myös niitä, joilta kokemusta löytyy enemmän “tutkimuskentältä” eli useamman vuoden kokemusta pienten lasten kanssa työskentelystä. Toivomme, että tulevien ryhmätyötuntien aikana pystymme erilaisilla näkökulmillamme täydentämään toisiamme.
Tehtävänantona oli selvittää, millä tutkimustavalla lähtisimme tutkimaan kyseistä väitettä. Aihetta oli mielestämme helpointa lähestyä kvalitatiivisesti suhteellisen pienellä otannalla, koska kvantitatiivinen tutkimus vaatisi suuremman joukon sekä pidemmän ajanjakson tutkimukselle. Totesimme myös, että temperamentin yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen olisi hankala mitata ainoastaan tilastollisesti esimerkiksi lomakkeilla, koska tarvitaan fyysinen läsnäolo tutkittavan kohteen kanssa. Ajatuksena oli, että saadaan yleiskatsaus pienestä ryhmästä lyhyellä aikavälillä, joten menetelminä käyttäisimme havainnointia ja haastatteluja. Lapsia havainnoitaisiin heidän toimiessaan sekä yksin että ryhmässä. Haastatteluilla selvitettäisiin ensisijaisesti vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden näkemystä lasten kognitiivisesta suoriutumisesta.
Ensimmäisellä ryhmätunnilla saimme projektin hyvin käyntiin. Jaettuamme ajatuksia aiheesta, aloimme hahmottelemaan tutkimuksen rakennetta ja luonnetta. Tiedonkeruumenetelmien lisäksi pohdimme myös tutkimuksen haasteita ja saimme aikaan rakentavaa keskustelua monesta eri näkökulmasta.
Seuraavaksi lähdemme rakentamaan tarkempaa tutkimussuunnitelmaa.
Anni Ilkka, Jenna Lepistö, Ella Halkosalmi, Rosa Schmelzer, Tuula Vilva, Jasmiina Heikkinen, Saara Kekkonen, Julia Lind, Vilma Rissanen, Jonna Kaffka
Kiva lukea projektinne alkuhetkistä! Toivottavasti ryhmätyönne on edelleen sujunut hienosti. Koska emme ole itse vielä paljoa harjoitella tutkimussuunnitelman tekoa, kysymmekin, mitä tarkoittaa ”kvalitatiivisesti suhteellisen pieni otanta”? Eli mitä tarkoittaa käsite ”kvalitatiivinen”?
Olisi kiva kuulla avauksia, millaisia mielipiteitä ja ajatuksia teillä on aiheesta noussut? Lasten erilaiset temperamenttityypit on jo itsessään tosi kiinnostava aihe! Siitä on jo varmaankin julkaistu paljon tutkimuksia Suomessa, onko suhteessa kongnitiiviseen suoriutumiseen tehty tutkimusta varhaiskasvatuksen kentällä? Kiinnostavaa kuulla ryhmätyönne etenemisestä ja lopulta kuulla esityksenne!
Energisin perjantaiterveisin, Sivuraide/ Sari ja Elisa
Hei Sari ja Elisa /Sivuraide!
Kysyitte, mitä tarkoittaa kvalitatiivinen. Se tarkoittaa laadullista! Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa otantoja on vain hyvin vähän (verrattuna kvantitatiiviseen eli määrälliseen). Jokaiseen otantaan panostetaankin sitten senkin edestä ja siksi nimi laadullinen. Esimerkiksi haastattelututkimukset ovat kvalitatiiviisia, koska niissä käytetään runsaasti aikaa yhteen otantaan. Määrällisessä eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa puolestaan otantoja on runsaasti; satoja ellei jopa tuhansia. Niissä ideana on yksinkertaiset kysymykset, joihin voi vastata numeraalisesti (esim. mitä mieltä olet asiasta asteikolla 1-5). Sitten kun otantoja on paljon, saadaan luvuista laskettua keskiarvoja, keskihajontaa tms!
Ilmari/Digittäjät
Moikka!
Halusin kommentoida blogiinne, koska oli ilo huomata positiivinen ja energinen fiilis, joka ensimmäisestä blogikirjoituksestanne välittyi. Aiheenne todellakin kuulostaa kiinnostavalta ja kirjoituksenne perusteella jäi sellainen käsitys, että teillä on selvää, mitä olette tekemässä. Tsemppiä jatkoon!
Terveisin Outi / Ilmiöoppijat
Havainnointi ja haastattelu kuullostavat juuri oikeilta tutkimusvälineiltä selvittäessänne temperamentin ja tuen tarpeen yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen. Se, että haastattelette päiväkodin aikuisia ja vanhempia kognitiivisestä puolesta kuulostaa tosi hyvältä.
Toni / Arvotyhjiö
Hei,
Olette päässyt hyvään alkuun jo tutkimussuunnitelmassanne. Hienoa että aihe herätti keskustelua ja olitte kaikki kovin innostuneita aiheesta. Blogikirjoituksesta näkyy, että teiltä löytyy ryhmästä jo tietotaitoa lähestyä aihetta.
Oli kiva lukea, että pyritte tietoisesti hyödyntämään ryhmänne vahvuuksia ja oppimaan toinen toisiltanne. Olisi mielenkiintoista lukea millaisia ajatuksia aihe teissä herätti. Millaisia kysymyksiä, kyseenalaistuksia jne. Minua itseäni kyseenalaistaminen herättää pohtimaan omia käsityksiäni aiheesta.
Riina/digittäjät