Hei ja hyvää tiistaita teille kaikille! ? Toivottavasti teillä on ollut yhtä mieluinen päivän aloitus, kuin meilläkin. Päivämme lähti käyntiin minervan kahvikupposilla ja keskustelulla aiheesta vuorovaikutus.
Meitä on pysäyttänyt monet negtiiviset asiat, mitä tapahtuu varhaiskasvatusympäristössä. Olemme jotkut joutuneet itse lapsena negatiivisen vuorovaikutuksen kohteeksi tai kohdanneet tätä itse työelämässä. Olemme kuitenkin löytäneet näkökantaa positiivisesta vuorovaikutuksesta, jonka tehtävänä on edistää lasten välistä vuorovaikutusta. Koemme kaikki, että aikuisen tuki ja turva on tärkeää. Artikkelissamme on kyse integroidusta ryhmistä, mutta pidämme tärkeänä, että jokaisessa varhaiskasvatuksen yksiköissä otetaan huomioon positiivinen vuorovaikutus ja nähdään lapset positiivisessa valossa. Blogikirjoitusten kautta toivomme teidänkin saavan uutta näkemystä teidän tuleviin töihinne.
Kun saimme artikkelin, olimme ensin negatiivisella asenteella leikin kontrollia kohtaan. Kiinnitimme huomiota enemmänkin leikin vaikutukseen, kuin vuorovaikutukselliseen suhteeseen. Onnistuneen vuorovaikutuksen pohjana on aikuisen ja lapsen välinen luottamussuhde, sillä ilman luottamussuhdetta ei voi syntyä pintaa syvempää vuorovaikutussuhdetta. Alalla työskennelleet voivat pitää vuorovaikutusta itsestäänselvyytenä, mutta jokaisen tulisi kuitenki pysähtyä miettimään omaa tapaa kohdata lapset yksilöinä ja nähdä, kuinka suuri merkitys sillä on. Omien kokemustemme pohjalta pystyimme vahvistamaan tätä ilmiötä.
Aika on vierähtänyt ja joudummekin lopettelemaan tältä kertaa, mutta ei siinä kaikki. Keskustelu jatkukoon kommenttikentällä!
-Ryhmä 11, Aada, Nicole, Janika ja Elisa.

Vihdoin, tätä on odotettu. Nimittäin ryhmä 11 blogi viikko starttaa tästä tänään käytiin. Tervetuloa kaikki matkaamme!

Olemme saaneet artikkeliksi mielenkiintoisen aiheen, jota oli innostavaa lähteä tutkimaan ja päästä jakamaan sitä teille hyvät opiskelija kumppanit.
Marja Syrjämäen tutkimuksen Enhancing peer interaction during guided play in Finnish integrated special groups tutkimuskohteena on lasten välinen vuorovaikutus ja sen vahvistaminen. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että joukkoon kuulumisen kokemus on olennaista ja lapset, joilla on haasteita sosiaalisissa- ja vuorovaikutustaidoissa niin aikuisen tuki on tärkeää. Tutkimuksen kohteena on aikuisten pedagoginen toiminta ja pedagogisten toimintamallien löytäminen, joita voisi käyttää ryhmissä, joissa on tuen tarpeen lapsia (integroidut ryhmät).
Syrjämäen tutkimuksessa on pyritty vastaamaan useampaan tutkimusongelmaan. Tutkimuksessa käsiteltiin muun muassa sitä miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kykenisivät parantamaan ja tukemaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta joilla on tai ei ole erityisen tuen tarpeita ohjatussa leikissä. Samalla tutkimus halusi myös selvittää miten aikuinen vuorovaikutuksellaan ohjaa leikkiä ja mikä rooli hänellä on, ja miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset soveltavat pedagogisia käytäntöjä ohjatussa leikissä.

Ensimmäiselllä blogin kirjoituskerralla lähdimme liikkelle ajatuksia herättävän lööpin siivittämänä, joka kuului “Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kontrolloivat leikkiä”. Tästä otsikosta lähdimme tutkimaan ilmiötä leikistä. Kun saimme tutkimusaineiston käsiimme, sen keskeinen ilmiö koskikin vuorovaikutusta lasten välillä, jota aikuiset tukivat pedagogisin keinoin. Olimme siis kääntäneet kurssia alusta toiseen suuntaan, kohteena vuorovaikutus.

Mukavaa alkanutta viikkoa toivottaa ryhmä 11.

Tutkimuksemme oli Marja Syrjämäen Enhancing peer interaction during guided play in Finnish integrated special groups, jossa tutkimuskohteena on lasten välinen vuorovaikutus, aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus ja niiden vahvistaminen integroidussa lapsiryhmässä.

Tutkimus tekee näkyväksi yhtä varhaiskasvatuksen olennaisinta ydintä, vuorovaikutusta ja sen merkitystä osana ryhmän aikuisten pedagogista toimintaa. Pohdimme ryhmässä, että vuorovaikutus on kuin kakku, joka paloitellaan pieniksi paloiksi. Nämä palat ovat varhaiskasvattajan pedagogisia keinoja.

Tutkija keräsi kaiken tarvittavan materiaalin itse suomalaisen päiväkodin neljässä eri integroidussa ryhmässä 16 aikuiselta ja noin 50 3-6-vuotiaalta lapselta. Aineistoa täydensi varhaiskasvatuksen aikuisten näkökulma vertaisvuorovaikutuksen merkittävyydestä. Tutkija on suorittanut kyseistä väitöskirjatutkimusta vuodesta 2015, ja vuonna 2018 on julkaistu tutkimuksen artikkeliosa.

Tutkimuksen aineisto muodostui pääasiassa videoinnista, jota suunniteltiin etukäteen hankkimalla kuvauslupia ja sopimalla missä tiloissa kuvataan. Päiväkodin ryhmissä käytiin 3 kertaa videoimassa, ja dataan sisältyi 17 eri leikkihetkeä. Kokonaisuudessaan videoainestoa kertyi hieman yli 17 tuntia, mutta kun aineistosta eroteltiin merkittävät osat, saatiin noin 8h materiaalia. Videoiden lisäksi aineisto koostuu tutkijoiden omasta analyysistä.

Aineisto oli riittävä, ja onnistui tavoitteessaan siinä, että varhaiskasvatuksen opiskelijat ja ammattilaiset pystyvät siihen tutustumaan ja saamaan vinkkejä toimiessaan erityis-varhaiskasvatuksessa ja perusvarhaiskasvatuksessa. Totesimme kuitenkin että jos tutkija olisi käyttänyt kenttäpäiväkirjaa, tutkimusta olisi ollut helpompi jäsennellä ja arvioida, kun kaikki ajatukset on saatu tallennettua jonnekkin. Tutkijatapaamisessa Syrjämäki myös itse reflektoi toimintaansa ja totesi, että olisi ollut hyvä pitää jonkinlaista päiväkirjaa. Hän myös totesi, että aikuisia olisi pitänyt haastatella tarkemmin ja heidän näkemyksiään selvittää.

-Ryhmä 11.
#aineisto