Kirjoittajan arkistot:Iida J Haakana

Pintaa syvemmälle (oppimistehtävä 4)

2 vastausta

Moikka taas!

Tänään käsittelemme tutkimuksemme yksityiskohtia tarkemmin, jotta tekin pääsette pintaa syvemmälle. Päätutkijana tutkimuksessamme toimi Annukka Pursi. Hän keräsi itse aineiston, mutta tutkimus on tehty yhteistyössä Lasse Lipposen kanssa. Kun Pursi päätti lähteä tutkimaan leikkiä yleisellä tasolla ilman tiettyä rajausta, monet olivat hyvin epävarmoja, miten se tulee onnistumaan. Hänen tutkimuksensa onnistui kuitenkin mainiosti ja seuraavana kerromme miten asiat etenivät kohti tutkimuskysymysten vakiintumista. Tutkimuksemme otsikko on Constituting play connection with very young children: Adults’
active participation in play.

Tutkimuksen aineistossa on yli 300 h havainnointia, johon sisältyy 150h videomateriaalia. Tämän lisäksi Pursilla oli yhteensä 125 sivua muistiinpanoja, keskusteluja ryhmän aikuisten kanssa sekä neljä edellistä artikkelia, joita on käytetty tutkimuksen tukena. Aineistona ensisijaisesti käytettiin videomateriaalia, jota muu aineisto tuki. Videointi on tapahtunut vuosien 2015-2016 helsinkiläisessä päiväkodissa. Videoaineistoa purkaessa Pursi valitsi loppujen lopuksi kymmenen leikillistä kohtaamista, joita hän käytti tutkimuksessaan. Tutkimusryhmään kuului 13 taaperoikäistä lasta, joista kahdeksan oli tyttöjä ja poikia oli viisi. Ryhmään kuului myös yksi opettaja, kaksi hoitajaa ja yksi henkilökohtainen avustaja.

Pursi huomasi jo tutkimuksen aikana videohavainnoinnin haasteelliseksi, koska lapset vierastivat kameraa sekä kameran esiin ottamisessa meni niin kauan aikaa, että leikkivuoro ehti mennä jo ohitse. Tämän takia tutkijamme päätyi kuvaamaan pitkiä pätkiä kerrallaan, jottei nämä leikkivuorot menisi ohitse. Sen vuoksi materiaalia oli niin paljon. Pohdimme myös, kuinka aitoja tilanteet olivat ja minkä voi määritellä aidoksi. On inhimillistä, että käytöksemme muuttuu, kun kamera alkaa käymään. Toinen haaste oli, että samaan aikaan tapahtui monia leikillisiä kohtaamisia monissa eri tiloissa. Oli haastavaa päättää, mitä leikkitilannetta seurata, ja minkä jättää ulkopuolelle seurannasta. Pursi ratkaisi tilanteen valitsemalla kolme fokuslasta, joiden seuraaminen toi struktuuria havainnointiin ja video kuvaamiseen.

Kun Pursi lähti päiväkoteihin keräämään aineistoa, hän lähti tutkimaan yleisellä tasolla leikkiä, eikä hän ollut määritellyt tarkkoja tutkimuskysymyksiä. Hän luotti siihen, että tutkimuskysymys muotoutuu kentällä havainnoimalla. Koska kerätty aineisto oli niin laaja, löydettiin siitä tietty tutkimuskysymys, joka vastaa marginaalista osaa koko aineistosta. Pursi keskittyi tutkimuksessaan enemmän aikuisen toimintaa lasten leikin aikana kuin itse lapsiin. Tätä samaa aineisto pystytään hyödyntämään myös muissa tutkimuksissa. Pursi aikoo hyödyntää keräämäänsä aineistoa seuraavassa tutkimuksessaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihanaa viikonloppua!

-Ryhmä 14

 

 

Ryhmä 14 blogiviikko osa 2

4 vastausta

Moikka taas! Ja huippua tiistaita!

Seuraavana meillä oli vuorossa meidän tutkijamme Annukka Pursin tapaaminen. Tapasimme hänet hiukan myöhemmin kuin piti, koska Annukka on ollut kiireinen uuden tutkimuksensa vuoksi. Tutkimus on kirjoitettu englanniksi ja sen otsikko on ”Constituting play connection with very young children: Adults´ active participation in play” jonka toisena kirjoittajana Annukka Pursin lisäksi on Lasse Lipponen. Eli tutkimuksemme käsittelee aikuisen osallistumista ohjattuun leikkiin lasten kanssa.

Tapaaminen pidettiin Minervassa ja se  jännitti meitä kaikkia alkuun, koska emme yhtään tienneet mitä odottaa tapaamiselta.  Harmillisesti koko ryhmämme ei kuitenkaan päässyt paikalle, mutta tapaaminen oli kokonaisuudessaan rikastava kokemus meille muille.

Kohtaaminen Annukan kanssa alkoi hyvin ja aloitimme kertomalla keitä olemme ja mitä kurssimme käsittelee. Tämän jälkeen Annukka kertoi itsestään ja tutkimuksesta, jota käsittelemme kurssillamme. Ensimmäisessä blogipostauksessa Julia ja Camilla kertoivat meidän harjoitus tutkimuksemme tekemisestä, kun kerroimme siitä Annukalle hän kehui, mutta myös kyseenalaisti meitä. Esimerkiksi kun puhuimme leikkitaidoista, hän kysyi niin mitä ovat leikkitaidot. Hetken hiljaisuuden jälkeen ymmärsimme hänen pointtinsa, asiat voidaan määritellä monella eri tavalla ja aina täytyy avata se tapa, miten itse koemme jonkun käsitteen tarkoituksen, koska leikkitaidotkin voidaan määritellä vaikka vain yhden leikkitaidon näkökulmasta. Hän myös avasi tulevaa tutkimustaan, joka on jatkoa käsiteltävälle tutkimuksellemme.

Keskustelumme oli lennokasta ja lopulta ajauduimme keskustelemaan kasvatuksen syvistä merkityksistä. Koimme muutaman ahaa-elämyksen, joista merkittävin oli ohjatun leikin vaikutus kiusaamiseen. Esimerkiksi Annukka antoi monen osallistujan ohjatun leikin, josta hän tekee seuraavaa tutkimustaan. Esimerkkinä oli tilanne päiväkodissa, jossa aikuinen ohjaa vähintään kolmea lasta leikkimään yhdessä. Tällä voidaan vaikuttaa koulumaailmassa syrjimiseen, koska tämän avulla opitaan jo pienenä leikkimään isommissa porukoissa. Sillä pystymme vaikuttamaan pienen lapsen vuorovaikutustilanteiden skeemoihin. Näiden asioiden vuoksi me opiskelemme tätä, että saamme itse tulevaisuudessa vaikuttaa juurikin näihin suuriin epäkohtiin, joita maailmassa on.

Ihanaa joulun sekä haalareiden odotusta kaikille!

– Iida & Anna (ryhmä 14)