Kirjoittajan arkistot:Laura E Partanen

Selätä digimörkö – parhaat vinkit jakoon!

Apua! Olemme huomanneet, että opiskelijoiden keskuudessa hiippailee digimörkö. Digilaitteet uhkaavat jäädä päiväkodin kaappeihin pölyttymään ja pedagogisen sisällön suunnitteleminen tuntuu haastavalta, jopa pelottavalta.

Mielestämme (ja vasunkin mielestä) digilaitteisiin tutustuminen kuuluu kaikille ja laitteiden käyttö on tärkeä taito ihan jokaiselle. Parhaimmillaan digilaitteiden käyttö luo päiväkotiryhmässä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Vaikka opettaja on tässä avain, kaikkea ei tarvitse osata ensin – laitteisiin tutustumisen voi aloittaa yhdessä ihmetellen.

Mitä digilaitteilla sitten voi tehdä? Tartu haasteeseen: Lue ja jaa kommenteissa parhaat digivinkkisi!

Digilinkit:

  • Mediakasvatusseuran sivulla on paljon hyödyllistä asiaa. Tutustu esimerkiksi vinkkeihin pelikasvatuksesta.
  • Mediakasvatuskeskuksen sivuilla, voi hakea oppimateriaaleja ideoita esimerkiksi ikäryhmän pesuteella.
  • Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelma. Moi-hankkeen sivuilta löytyy myös maksullisia materiaaleja kasvattajille tilattavaksi.
  • Mediataitokoulu tarjoaa tietoa, tutkimusta ja tehtäviä mediakasvatuksesta ja median ilmiöistä. Palvelun tavoitteena on kehittää mediataitoja sekä vahvistaa valmiuksia mediakasvatukseen.
  • MLL-sivuilta löytyy varhaiskasvatuksen materiaaleja mediakasvatuksen tueksi.
  • Oivaulluksia eskarista –hanke tarjoaa 100 oivallusta mediareppuun.
  • Koulukinon sivuilta löydät oppimateriaaleja leffäelämyksen kaveriksi

Kaupalliset vakaopen kaverit

Koska tietenkin innostuttiin aiheesta, oli pakko kysyä muutama vinkki (nimikkotutkijamme lisäksi) myös alan kaupalliselta toimijalta. Monien alan toimijoiden sivuilta löytyy myös ilmaisia palveluita ja ainakin demoja kokeiltavaksi. Ideoita hakemaan siis!

Sanoma Pro kertoo olevansa oppimateriaalien markkinajohtaja Suomessa, joten kyselimme SanomaPron Santtu Toivoselta ajatuksia digilaitteiden käytöstä varhaiskasvatuksessa. Santtu on ollut koko työuransa tekemisissä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kanssa. Vaikka sanoman keskeisimpiä käyttäjiä ovat luokan- ja aineenopettajat (ja ylemmät asteet), on heillä paljon osaamista aiheesta, jota myös me varhaiskasvattajat voimme hyödyntää.

Santtu korosti, että modernit digitaaliset laitteet ja toimiva infra (esimerkiksi riittävän nopeat verkkoyhteydet) ovat perusedellytys digitaalisten oppimateriaalien leviämiselle. Varhaiskasvatuksessa päätelaitteita ja sen myötä digitaalisia materiaaleja on vielä perusopetustakin vähemmän. Hän kuitenkin uskoo, että digitaalisuus ja digitaalisten materiaalien käyttö kasvaa kaikilla kouluasteilla ja lopulta myös varhaiskasvatuksessa. Santun mukaan: Mitä nuoremmat lapset ovat kyseessä, sitä tärkeämpää digilaitteiden käytössä ovat esimerkiksi pelillisyys ja liikunnallisuus.

Kuva SanomaPro:lta

Santtu mainitsi myös yhden hienon keissin liikkumisen pelillistämisestä, jossa Oppi&ilo on mukana: ReimaGOn pelillistetty käyttö päiväkodeissa. Kyseessä on aktiivisuusranneke, jolla mitataan lasten liikkumista päiväkodissa päivän mittaan. Oppi&ilo toteutti maailmankartan ja siihen liittyviä leikkejä, jossa lapset pääsevät liikkumaan sen perusteella, miten oikeasti liikkuvat.

Yllä mainitun ReimaGO:n lisäksi kännyköillä käytettävät paikkatietoon pohjautuvat pelit voisivat sopia hyvin päiväkoti-ikäisille. Näitä palveluita on paljon Seppo ja taz parina esimerkkinä.

Kirjallisuus ja pelivinkit

Kuinka kasvattaa Diginativii (Satu Irisvik & Jenni Utriainen) on erityisesti joka kodin hakuopas, joka tarjoaa apua diginatiivien kasvataamiseen. Kirjaa varten on haastateltu eri alojen asiantuntijoita sekä joukkoa vanhempia. Varmasti ideoita myös ammattikasvattajille.

Linda Liukas on Suomen tunnetuin koodauslähettiläs, joka on luonut todella suositun Hello Ruby -kirjasarjan. Sarjaan kuuluu 4 kirjaa.

  • Löytöretkellä internetissä
  • Matka tietokoneeseen
  • Maailman paras koodi-satukirja (kirjasta saa hyviä ideoita ja malleja erilaisten tietokoneettomien tehtävien teettämiseen, saakohan noista muista?)
  • Robotti koulussa

Bee-Bot on yksinkertainen ja hauska ohjelmoitava robotti, jota ohjataan kulkemaan alustalla (matolla) koodaamalla näppäimillä. Katso video! Matto voidaan tehdä lasten kanssa, 15x15cm papereille/maalarinteippi ruudukko (koska Beebot kulkee 15cm askelin) tai tilaamalla valmiita Beebot alustoja. Bee-Bottia ohjelmoidessaan lapsi oppii ongelmanratkaisua, loogista ajattelua sekä sen hyödyntämistä yksinkertaisten toimintaohjeiden antamiseen.

Esimerkki Bee-Botin käyttöön:

Yhteinen tarinankerronta. Valitaan yhdessä tuttu tarina, joka luetaan lapsille ja he kuvittavat sen piirtämällä. Kuvat laitetaan sekalaisessa järjestyksessä alustalle. Lapset ohjaavat Bee-Bottia alustalla tarinanmukaisessa järjestyksessä ja kertovat samalla tarinan uudelleen.

 

Tulipas pitkä lista! Olisiko sulla jakaa lisää vinkkejä vakaope-kavereille?

Digittäjät (Laura ja Katri)

Digittääkö vai eikö digitä?

Täällä kymmenen innokasta aloittaa matkansa kohti tutkivaa työtapaa. Ryhmässämme on monipuolinen kirjo ihmisiä eri elämänvaiheista; osalla on jo mittava kokemus töistä varhaiskasvatuksen tai muun alan parissa, kun taas osa on tullut Penkereelle lähes suoraan lukiosta. Tutustumiskierroksella löytyi myös heti kaksi viulistia! Hienoa, että on niin paljon erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia.

Ryhmämme lööppi, ”Digilaitteiden käyttö päiväkodissa edellyttää hyvää pedagogista suunnittelua”, herätti joukossamme ajatuksia ja kiivasta keskustelua moneen suuntaan. Osa ryhmästä näki digilaitteiden käytössä päiväkodissa haasteita. Tällaisiksi mainittiin esimerkiksi, että opettajien taidot vaihtelevat ja he kokevat asian jopa pelottavana. Koettiin myös, ettei Digilaitteiden käyttöön opetuksessa ole olemassa riittävästi työkaluja. Osalle ryhmässä heräsi epäilyksiä, vaikuttaako digilaitteiden käyttö lasten keskittymiseen ja tarkkaavuuteen. Helposti digilaitteiden käyttö jää merkityksettömän pelaamisen tasolle, kun osaamista muuhun ei ole. Puolestapuhujat taas muistuttivat, että digilaitteet mahdollistavat paljon muutakin, kuin esimerkiksi Eka-pelin pelaamisen.

Vasukin edellyttää, että lapsen kuuluu saada tutustua viestintäteknologiaan monipuolisesti. Digilaitteiden käytön tulisi olla pedagogisesti perusteltua ja tekemisen suunniteltua niin, että laitteita käytetään monipuolisesti yksin sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Laitteissa olisi potentiaalia moneen asiaan, mutta haasteena on saada tarvittava tieto-taito käytäntöön mukaan.

Syitä lööpin valintaan oli yhtä monta, kuin on ryhmäläisiäkin

  • Halu työelämässä erikoistua mediakasvatukseen ja  sittain onkin jo. Kirjaimellisesti siis oman alan juttuja.
  • Aiempi työkokemus ja koulutus digitaalisesta viestinnästä, joten aihe tuntui omalta. Omien lasten päiväkodissa myös kyseltiin vinkkejä aiheen opettamiseen, koska ryhmän opettajat pitivät aihetta vieraana. Josko täältä saisi vielä idean tai pari!
  • Digilaitteet varhaiskasvatuksen käytössä ja pedagogisena apuvälineenä ovat itselle melko tuntematon alue, jonka takia mielenkiinto heräsi ja haluan tietää aiheesta lisää.
  • Työelämässä olen nähnyt, miten digilaitteita on hankittu innolla, mutta sitten niitä ei ole osattu käyttää/hyödyntää ja ovat jääneet nurkkiin pölyttymään. Haluaisin löytää ideoita siihen, miten laitteet saataisiin ihan oikeasti ja monipuolisesti käyttöön.

Mielipiteet aiheesta ovat siis kirjavia. Kaikkia ryhmäläisiä kuitenkin yhdistää usko aiheen tärkeyteen ja merkityksellisyyteen.

Hommat käyntiin ja ryhmäjaon tuomat haasteet

Ruokaruuhkan välttämiseksi jäimme työstämään ensimmäistä tehtävää, kun muut lähtivät syömään. Olimmekin saaneet homman jo hyvin eteenpäin siinä vaiheessa, kun muut palasivat työskentelemään. Vaatii selvästi oman aikansa, jotta löydämme tavat saada 10 henkilön keskinäinen työskentely järkeväksi ja toimivaksi. Suuren ryhmäkoon ongelmat kuitenkin helpottuivat osaksi sillä, että jaoimme lopuksi ryhmän omine vastuualueineen pienempiin osiin.

Ajattelimme, ettei kaikkien kannata jatkossa tehdä kaikkea, vaan jaamme tehtäviä ryhmän kesken. Asioiden kokoamista varten perustimme kaikille jaetun OneDrive-kansion yliopiston tunnusten alle. OneDrive toimii kuten Google Drive eli voimme kaikki työstää samaa dokumenttia samaan aikaan. Viestintää varten perustettiin oma Whatsapp-ryhmä.

Jännityksellä odotamme tietoa omasta nimikko-tutkijasta. Osa meistä ei ole koskaan tehnyt tieteellistä tutkimusta, joten tällä kurssilla oppii varmasti paljon uutta. Olemmekin kaikki innoissamme, että pääsemme tutkimaan erilaisia kohteita ja syventymään niihin.  Maailma on digitalisoitunut todella nopeasti. Toivottavasti tämä kurssi ja tutustuminen aiheeseen antaa konkreettista tukea käytännön tasolle digilaitteiden mahdollisuuksista.

Blogiterkuin,

Ilmari, Petra, Heini-Katariina, Niina, Johanna, Katja, Katri, Riina, Laura ja Sauli