Kerro jotain itsestäsi. Nimesi, yliopistosi, oppiaineesi, jotain työstäsi, hyperlinkki. Kuvatkin ovat mukavia. Lähetä tietosi osoitteeseen aino.liira(at)abo.fi.
—
Tell something about you. Your name, university, subject, something about your work, a web link. Share your picture if you like. Please send your introduction to aino.liira(at)abo.fi.

Sonja Dahlgren

Claudia Sirpa Jeltsch, Helsingin yliopisto
Tutkin kaksikielisyyden vaikutusta kielelliseen identiteettiin kaksikultuurisessa perheessä. Tutkittavilla on vanhemmat, joista toinen on suomenkielinen ja toinen saksankielinen. Sitä varten olen haastatellut 31 kohderyhmän ihmistä, jotka asuvat sekä Suomessa, Saksassa, Itävallassa että Sveitsissä. He osaavat suomea vaihtelevasti, jotkut eivät osaa sitä olleenkaan ja jotkut täydellisesti. Kysymykset käsittelevät omaa kielellistä identiteettiä ja yhtä saksalaista „hotword“ia: Heimatia.
____Lähin käännös lienee useimmiten kotimaa tai kotiseutu, joskus kuitenkin alkuperä. Suomen kotimaata taas vastaa saksassa Heimatland, joka viittaa jo selvästi tiettyyn maantieteelliseen käsitteeseen. Saksankielistä sanaa Heimat sen sijaan voidaan käyttää laajemmin: Se voi yhtä hyvin viitata kylään, kaupunkiin, alueeseen, kieleen jne. (esim. Sprachheimat, Essheimat, Wohnheimat). Heimat-sanalla on kuitenkin monen saksalaisen mielestä historiallista painolastia. Heidän mukaansa ihmisellä ei tarvitse olla Heimatia. Se on heidän mielestään vanhanaikaista ja jopa nationalistista. Suomessa vastaavaa konnotaatiota ei ole: Täällä koti kaikkine yhdyssanoineen (kotimaa, kotiseutu, päiväkoti…) on korostetusti positiivinen käsite. Tutkimukseni päätavoitteena on selvittää, ovatko nämä havainnot satunnaisia vai onko niiden takana selvää korrelaatiota: Onko käsitys Heimatista tai kotimaasta / kotiseudusta sidoksissa siihen, mitä kieliä koehenkilö hallitsee, vai riippuuko tulos kenties siitä, missä maassa henkilön akkulturaatio on tapahtunut? Eroavatko suomalais-itävaltalaisten käsitykset suomalais-saksalaisten käsityksistä, tai vieläkin mielenkiintoisempaa: Miltä asia näyttää suomalais-sveitsiläisistä, joilla ei ole natsiajan ja toisen maailmasodan painolastia?
____Mikä mielletään Heimatina tai kotimaana, täytyykö siihen osata maan kieltä? (Ensimmäiset tulokset voisivat viitata siihen, että ei välttämättä tarvitse.) Tieteellisellä puolella ongelmanasattelu yhdistelee sosiolingvistiseen kehikkoon mielenkiintoisella tavalla semantiikkaa ja kollokaatiotutkimusta. Käytetyt metodit tulevat sosiaalipsykologian puolelta, näin tutkimus on monialainen. Yhteiskunnallisella puolella viimeistään nyt on tarpeen kysyä, miten yhä kasvava joukko ihmisiä itse käsittää oman identiteettinsä. Suomalais-saksalainen kehys on hyvä avaus tähän keskusteluun.

Nana Lehtinen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Tarkastelen logopedian, kielitieteen ja suomen kielen rajakohtaan asettuvassa väitöskirjatutkimuksessani yli 20 vuotta englanninkielisessä kieliympäristössä asuneiden suomalaisten siirtolaisten puhutussa suomen kielessä ilmeneviä kielikadon piirteitä erityisesti sijamuotojärjestelmän käytössä ja hallinnassa. Noudatan tutkimuksesssani kansainvälistä kielikadon tutkimusprotokollaa (Language Attrition Test Battery) jota täydennän tämän tutkimuksen puitteissa laadituilla morfologisilla testitehtävillä. Kerätyn aineiston perusteella vertaan mahdollisia muutoksia suomen kielen rakenne- ja sanastotasolla sekä arvioin koehenkilöiden kielellistä suoriutumista kielten välillä. Tutkimusaineistoni koostuu haastattelu-, narratiivi- ja tehtävämuotoista datasta jonka kerääminen toteutuu koehenkilöiden osalta tämänhetkisessä asuinpaikassani Pohjois-Kaliforniassa, USAssa, sekä verrokkipuhujien osalta Suomessa.

Jenny Lindgren, väitöskirjatutkija, Åbo Akademi
Enspråkiga och tvåspråkiga barns språkutveckling
I min doktorsavhandling undersöker jag den typiska språkutvecklingen hos enspråkiga (svenska eller finska) och tvåspråkiga (svenska-finska) barn i ett, två och tre och fem och ett halvt års ålder. Av speciellt intresse är skillnader och likheter mellan dessa tre grupper, samt språkomgivningens inverkan på de tvåspråkiga barnens språkutveckling. Materialet samlas in i kohortundersökningen Nycklarna till en god uppväxt (STEPS Study) i Åboland.

Ilja Moshnikov, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Tarkastelen väitöskirjassa NUT-partisiipin (esim. tehnyt, sanonut) variaatiota Raja-Karjalan murteissa. Väitöskirjatutkimuksen aineistona käytän litteroituja haastatteluja, jotka ovat Suomen kielen nauhoitearkiston aineistoa. Käsittelen tutkimuksessa rajakarjalaismurteiden NUT-partisiipin historiallista taustaa ja edustusta. Tämän lisäksi tutkin muodon yksilöllistä variaatiota, varianttien esiintymisympäristöä sekä pyrin selvittämään, millaisin kielihistoriallisin seurauksin karjalan ja suomen kielen partisiippivariantit sekaantuivat toisiinsa rajakarjalaismurteissa. Vastaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin kvantitatiivisin menetelmin murremaantieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Tutkin kahden eri kielen muodostamaa sekamurretta ja analysoin, missä määrin kielet ovat vaikuttaneet toisiinsa. Tutkimukseni antaa uutta tietoa rajakarjalaismurteista sekä tuo uusia näkökulmia läheisten sukukielten kielikontaktitutkimukseen.

Heli Paulasto

Helka Riionheimo

Maaret Räsänen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Tutkin väitöskirjatutkimuksessani karjalan kielen rajakarjalaismurteiden sisä- ja ulkopaikallissijojen variaatiota sekä sijasynkresiaa eli sijojen yhteensulautumista.

Susanna Tavi, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Työskentelen suomalais-karjalais-venäläistä kielikontaktia käsittelevän artikkeliväitöskirjani parissa. Aiheenani on karjalan kielen sanaston kontaktilähtöinen muutos ja tutkimuskohteenani on artikkeleittain eri murteet: Raja-Karjalassa puhutut karjalan murteet, Tverissä puhuttava karjala sekä livvi.